Uutiset Afganistanin konflikti

”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat

Suomen ei pitäisi tunnustaa Taleban-hallintoa, sanoo Suomessa asuva afganistanilaistaustainen valokuvaaja Naser Bayat. Talibanin nopea eteneminen viime viikkojen aikana tuli monien muiden tavoin hänellekin yllätyksenä.
Mies puolilähikuvassa.
Afganistan-aiheista valokuvausprojektia valmisteleva Naser Bayat seuraa entisten kotimaansa tilannetta kauhistuneena. Hänen vanhempansa ja sisaruksensa ovat onneksi turvassa Afganistanin ulkopuolella. (Kuva: Nora Fritzsche)

Elettiin kesää vuonna 1994. Afganistanin sisällissota oli jatkunut kaksi vuotta, ja vastikään perustettu ääriliike Taliban valmistautui Kandaharin kaupungin valtaamiseen. Myös pääkaupunki Kabulissa oli rauhatonta, sillä aseelliset ryhmät taistelivat kaduilla ja kaupunkilaisia piinasivat ryöstöt ja jopa raiskaukset.  

Joidenkin arvioiden mukaan Kabulissa oli vuonna 1994 noin puoli miljoonaa asukasta. Se voi kuulostaa paljolta, mutta neuvostoaikana kaupungin väkiluku oli kaksi miljoonaa. Aikojen saatossa muut olivat paenneet joko maan sisällä tai Pakistaniin tai Iraniin.

Sinä vuonna myös kolmevuotiaan Naser Bayatin elämä muuttui.

Naserin vanhemmat työskentelivät Kabulissa opettajina, eikä hänen äitinsä Fatima* olisi voinut jatkaa työntekoa Talibanin noustessa valtaan. Myös Naserin isä Muhammed* oli huolissaan perheen turvallisuudesta.

Monen muun tavoin perhe päätyi siksi ensin Pakistaniin, josta matka jatkui Afganistanin naapurimaahan Iraniin.

”Viime viikkojen aikana moni suomalainen ystäväni ja tuttuni on valitellut minulle Afganistanin tilannetta ja osoittanut empatiaa. Useimmat heistä eivät kuitenkaan ymmärrä, miltä tuntuu lähteä kotimaastaan ja jättää kaikki taakseen. Missä tahansa iässä”, nykyään pääkaupunkisseudulla Suomessa asuva Bayat kertoo.

Baytin mukaan moni Suomessa asuva afganistanilainen haluaisikin palata kotimaahansa tai ainakin olla mukana rakentamassa rauhanomaista Afganistania.  

Takaisin Kabuliin

Palataan kuitenkin vielä Iraniin ja vuoteen 1994, jolloin Naser Bayatin perheellä oli päällisin puolin kaikki hyvin. Vanhemmat pystyivät jatkamaan työntekoaan, ja perhe oli turvassa.

Naser ei kuitenkaan koskaan kokenut oloaan kotoisaksi. Hän teki myös kaikkensa piilottaakseen afgaanimurteensa, jota paikalliset saattoivat pilkata.

Afganistanissa puhuttava dari ja Iranin farsi ovat persian kielen murteita, jotka eroavat toisistaan suurin piirtein yhtä paljon kuin Britanniassa ja Yhdysvalloissa puhuttu englannin kieli. Eli lähinnä ääntämisessä.

Iranissa Bayat ei myöskään päässyt paikalliseen kouluun, joten hänen opettajaisänsä perusti afgaanioppilaille oman koulun, jossa oli enimmillään tuhat oppilasta.

“Parhaat muistoni siltä ajalta ovat koulubussista, joka haki oppilaita aamuisin. Oli hauska istua päivän aluksi yhdessä ystävien kanssa”, Bayat muistelee.

Kahdeksan Iranissa vietetyn vuoden jälkeen, eli vuonna 2002, Bayat perheineen palasi takaisin Afganistaniin. Yhdysvallat oli juuri syössyt Talibanin vallasta, ja Hamid Karzai oli valittu maan tilapäisen hallinnon johtajaksi.

Karzai nautti Yhdysvaltojen suosiosta etenkin 2000-luvun alkupuolella. Tosin suhteita alkoivat pian varjostaa epäilykset Karzain korruptiosta ja Yhdysvaltojen eriskummallinen asema Afganistanissa miehittäjän ja kumppanin välimaastossa.

Kabulissa Bayat oli kuitenkin onnellinen. Kodin rakennus oli taas aloitettava nollasta, mutta ainakin hän sai olla omassa kotimaassaan. Korttelin pojat saattoivat naljailla hänelle Iranin murteesta, mutta se ei häntä haitannut.

”Oli ihanaa palata Kabuliin. Sain jatkaa koulunkäyntiä ja myöhemmin opiskelua eikä minun tarvinnut piilotella keneltäkään mitään”, Bayat muistelee.

”Pahempaa kuin ikinä odotin”

Kymmenisen vuotta myöhemmin Bayat tapasi Afganistanissa nykyisen vaimonsa, Iranissa kasvaneen afgaaninaisen, joka oli tullut kiintiöpakolaisena Suomeen vuonna 2001.

Pariskunta pohti hetken aikaa eri vaihtoja tulevaisuutensa suhteen. Bayat itse olisi halunnut muuttaa Lontooseen, mutta lopulta he päätyivät Suomeen, jossa Bayat on opiskellut rakennusalaa, tehnyt töitä logistiikka-alalla ja rakastunut valokuvaukseen.

Valokuvauksesta onkin tullut Bayatille henkireikä, ja viime vuonna hän sai Poliittisen valokuvan festivaalin apurahan matkustaakseen Afganistaniin valokuvaprojektia varten. Matkan toteutuminen on tällä hetkellä epävarmaa, mutta Bayat seuraa tilannetta päivittäin Kabulissa asuvien sukulaistensa avulla.

Talibanin nopea eteneminen viime viikkojen aikana tuli niin Bayatille kuin hänen vanhemmilleenkin yllätyksenä. He ovat kuitenkin turvassa Afganistanin ulkopuolella.

Suomen ei tulisi Bayatin mukaan tunnustaa tai tehdä yhteistyötä Talibanin johtama hallituksen kanssa.   

”Taliban edustaa kaikkea sitä, mikä on ihmisyyttä vastaan. Riittää, että katsoo, miten he suhtautuvat naisten oikeuksiin. Tämä on paljon pahempaa kuin mitä ikinä odotin”, Bayat sanoo. 

Mies puolilähikuvassa.
Afganistanin eristäminen vain lisäisi siviilien kärsimystä, sanoo tutkija Timo R. Stewart. (Kuva: Ulkopoliittinen instituutti)

Romahdus halutaan välttää

Suomen ja muun maailman on pian arvioitava, mikä hallitus tai taho saa edustaa Afganistania kansainvälisissä yhteyksissä sekä minkälaisia suhteita kukin haluaa vaalia Afganistanin uuden hallinnon kanssa.

Esimerkiksi kun Taleban hallitsi Afganistania vuodesta 1996 vuoteen 2001, vain Saudi-Arabia, Pakistan ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat tunnustivat sen aseman ja ylläpitivät maan kanssa normaaleja diplomaattisuhteita.

Afganistanin tilannetta mutkistaa myös jonkin verran se, että maan varapresidentti Amrullah Saleh väittää edelleen olevansa valtionsa virallinen johtaja ja edustaja.

”Suomen päätös tunnustaa tai olla erikseen tunnustamatta Talebanin johtamaa hallitusta tehdään yhdessä muiden länsivaltojen kanssa,” sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart.

Valtiot voivat tehdä yhteistyötä myös sellaisten hallitusten kanssa, joita ne eivät tunnusta, mutta Stewart painottaa, että humanitaarisen työn toteuttaminen Afganistanissa vaatii jo jonkinlaista keskusteluyhteyttä.

Lisäksi Taliban toivoo maan saavan kehitysyhteistyövaroja ja käyttöoikeuden valtion ulkomaalaisilla pankkitileillä oleviin varoihin.

Vuonna 2020 Suomi oli mukana järjestämässä Afganistanin kehitysyhteistyöhön ja jälleenrakennukseen keskittyvää konferenssia. Konferenssin osallistujat päättivät silloin sitoa Afganistanin kehitysyhteistyövarat tiettyihin reunaehtoihin – kuten tasa-arvon, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian kunnioittamiseen.

On kuitenkin epäselvää, kunnioittaako Taleban näitä ehtoja. Noustuaan valtaan Taleban on luvannut kunnioittaa naisten oikeuksia, mutta uutistietojen mukaan liike on myös teloittanut ja pahoinpidellyt esimerkiksi länsivaltoja auttaneita afgaaneja.

Aika näyttää, missä mitassa kehitysvarojen saaminen motivoi Talebania toimimaan eri tavalla kuin vaikkapa 1990-luvulla, jolloin sitä syytettiin ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien loukkaamisesta.

Maan eristäminen lisäisi kuitenkin Stewartin mukaan tavallisten afganistanilaisten kärsimystä.

”Sekä länsimaat, että Afganistan haluavat välttää maan romahduksen”, Stewart muistuttaa.

* Naser Bayatin isän ja äidin etunimet on muutettu.

Afganistanin konflikti kulttuurikonfliktiturvallisuus Afganistan

Lue myös

Kaksi naista burkhat päällä, taustalla tekstiä kallioon maalattuna.

Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”

Afganistanin naistoimittajat eivät enää uskalla tehdä töitä. “Yksikään afgaaninainen ei usko, että heidän elinolosuhteensa ovat hyvät talibanien vallan alla. Vaientamalla naisjournalistit talibanit haluavat vaientaa kaikkien afgaaninaisten äänen”, sanoo ääriliikettä pakoileva toimittaja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”