Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somalitoimittaja tekee työtä henkensä kaupalla

Suomessa vieraillut Somalian yleisradion pääjohtaja Abdirahman Yusuf al-Adala turvautuu toisinaan henkivartijaan. Siitä huolimatta tilanne on paranemassa, hän sanoo.
Somalian yleisradio saa koulutus- ja välineapua suomalaiselta Viestintä ja kehitys -säätiöltä. Kuvassa pääjohtaja Abdirahman Yusuf al-Adala.(Kuva: Teija Laakso)

Somaliassa toimittaja suojautuu väkivallalta esimerkiksi hankkimalla aseen, vaihtelemalla työn ja kodin välisiä reittejä tai joskus harvoin jopa palkkaamalla oman vartijan. Maan yleisradion SNTV:n toimittajista valtaosa asuu kokonaan työpaikalla, kertoo SNTV:n pääjohtaja Abdirahman Yusuf al-Adala, joka itsekin turvautuu joskus henkivartijaan.

"Uhkaukset ovat jokapäiväisiä. Kun joku puhuu radiossa, al-Shabaab soittaa ja sanoo, että kuulimme, mitä sanoit ja panemme sinut vastuuseen", Suomessa heinäkuussa vieraillut al-Adala kertoo.

Somaliaa pidetäänkin yhtenä maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Viimeksi toimittaja murhattiin maassa kesäkuussa autoon asetetun kauko-ohjattavan pommin avulla. Mikään taho ei tuoreeltaan ilmoittautunut iskun tekijäksi, mutta usein toimittajien murhien taustalla on osia maasta hallussaan pitävä ääriliike al-Shabaab.

Al-Adalan työpaikka, valtion rahoittama SNTV, ei ole säästynyt väkivallalta. Työntekijöistä kuusi on tapettu vuoden 2009 jälkeen.

"Emme voi mennä kaikille alueille. Teemme haastattelut usein puhelimella tai käytämme vartijoita", al-Adala kuvailee työtään.

Medialaki tulossa

Somaliassa toimii nykyisin kymmeniä radiokanavia ja lehtiä sekä useita tv-kanavia. Media on kokenut suuria mullistuksia viime vuosikymmeninä, sillä sotilashallinnon aikana media oli lähes kokonaan tukahdutettu, ja vasta vuonna 1991 maan hallinnon romahdettua medioita alettiin perustaa vapaasti. 

Kansainvälisissä tilastoissa Somalian median tilanne on surkea. Esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön 180 maan mediavapauslistauksessa Somalia on sijalla 176. Al-Shabaab ei ole ainoa syypää, vaan myös viranomaiset ovat pidättäneet toimittajia. Parhaillaan maahan suunnitellaan medialakia, joka järjestöjen pelkojen mukaan rajoittaisi mediaa liikaa.

Myös journalismin laadussa on parantamisen varaa. Somalian mediaa pidetään puolueellisena, sillä liittoutuminen poliittisten ryhmien kanssa on hankalan talous- ja turvallisuustilanteen vuoksi usein selviytymiskeino.

Al-Adalalla on kokemusta aiempien hallitusten asettamista rajoituksista. Hän vietti vuosina 2007–2008 vuoden karkotettuna Djiboutiin osallistuttuaan Amnesty Internationalin raporttiin, joka käsitteli Somaliaan hyökänneen Etiopian armeijan toimia. Etiopian kanssa liittoutunutta Somalian hallitusta se ei miellyttänyt.

Nykyisin Al-Adala työskentelee hallituksen rahoittamassa mediassa. Hänen mukaansa nykyhallitus ei juuri sekaannu toimittajien tekemisiin. Vaikka journalismin laatu on koulutuksen ja välineiden puutteen vuoksi huono, neutraalius on Itä-Afrikan parhaiden joukossa, hän vakuuttaa.

"Vaikka olemme valtion media, voimme silti olla neutraaleja. Esimerkiksi, kun parlamentti ja presidentti riitaantuivat, käsittelimme molempien kantoja. Se on neutraaliutta."

Turvallisuustilanne parantunut

Vaikka toimittajan työ on Somaliassa edelleen vaarallista, tämän vuoden osalta tilastot ovat aiempaa valoisammat. Toimittajia on tapettu tänä vuonna vasta yksi; vuonna 2012 luku oli 18.

Al-Adala uskoo, että syynä on paitsi toimittajien oman varovaisuuden kasvaminen, myös al-Shabaabin vallan väheneminen ja yleisen turvallisuustilanteen paraneminen.

Hän ei pohdi alanvaihtoa, koska uskoo, että journalismi on menossa parempaan suuntaan, samoin kuin Somalia muutenkin.

"Kymmenen vuotta sitten johtajat puhuivat vain siitä, miten hänen klaaninsa valtaa kaupungin tai tappaa kaikki. Nyt jokainen puhuu hallitukseen menosta ja käyttää rauhanomaista kieltä."

Somalian ja Somalimaan kehitys mediasananvapauskonflikti Somalia Viestintä ja kehitys -säätiö

Lue myös

Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Kysely: Asenteet tyttöjen sukuelinten silpomista kohtaan ovat muuttuneet nopeasti Somalimaassa – Anonyymi tutkimussovellus helpottaa tiedon keräämistä tabuna pidetystä aiheesta

Solidaarisuus-järjestön selvityksessä silpomisen haitat ymmärtävien vanhempien osuus nousi lyhyessä ajassa noin 80 prosenttiin. Muutos voi kertoa kehitysyhteistyön tehosta mutta ei välttämättä vielä johda konkreettiseen käyttäytymisen muutokseen, sanoo järjestön asiantuntija Maria Väkiparta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat