Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Somalitoimittaja tekee työtä henkensä kaupalla

Suomessa vieraillut Somalian yleisradion pääjohtaja Abdirahman Yusuf al-Adala turvautuu toisinaan henkivartijaan. Siitä huolimatta tilanne on paranemassa, hän sanoo.
Somalian yleisradio saa koulutus- ja välineapua suomalaiselta Viestintä ja kehitys -säätiöltä. Kuvassa pääjohtaja Abdirahman Yusuf al-Adala.(Kuva: Teija Laakso)

Somaliassa toimittaja suojautuu väkivallalta esimerkiksi hankkimalla aseen, vaihtelemalla työn ja kodin välisiä reittejä tai joskus harvoin jopa palkkaamalla oman vartijan. Maan yleisradion SNTV:n toimittajista valtaosa asuu kokonaan työpaikalla, kertoo SNTV:n pääjohtaja Abdirahman Yusuf al-Adala, joka itsekin turvautuu joskus henkivartijaan.

"Uhkaukset ovat jokapäiväisiä. Kun joku puhuu radiossa, al-Shabaab soittaa ja sanoo, että kuulimme, mitä sanoit ja panemme sinut vastuuseen", Suomessa heinäkuussa vieraillut al-Adala kertoo.

Somaliaa pidetäänkin yhtenä maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Viimeksi toimittaja murhattiin maassa kesäkuussa autoon asetetun kauko-ohjattavan pommin avulla. Mikään taho ei tuoreeltaan ilmoittautunut iskun tekijäksi, mutta usein toimittajien murhien taustalla on osia maasta hallussaan pitävä ääriliike al-Shabaab.

Al-Adalan työpaikka, valtion rahoittama SNTV, ei ole säästynyt väkivallalta. Työntekijöistä kuusi on tapettu vuoden 2009 jälkeen.

"Emme voi mennä kaikille alueille. Teemme haastattelut usein puhelimella tai käytämme vartijoita", al-Adala kuvailee työtään.

Medialaki tulossa

Somaliassa toimii nykyisin kymmeniä radiokanavia ja lehtiä sekä useita tv-kanavia. Media on kokenut suuria mullistuksia viime vuosikymmeninä, sillä sotilashallinnon aikana media oli lähes kokonaan tukahdutettu, ja vasta vuonna 1991 maan hallinnon romahdettua medioita alettiin perustaa vapaasti. 

Kansainvälisissä tilastoissa Somalian median tilanne on surkea. Esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön 180 maan mediavapauslistauksessa Somalia on sijalla 176. Al-Shabaab ei ole ainoa syypää, vaan myös viranomaiset ovat pidättäneet toimittajia. Parhaillaan maahan suunnitellaan medialakia, joka järjestöjen pelkojen mukaan rajoittaisi mediaa liikaa.

Myös journalismin laadussa on parantamisen varaa. Somalian mediaa pidetään puolueellisena, sillä liittoutuminen poliittisten ryhmien kanssa on hankalan talous- ja turvallisuustilanteen vuoksi usein selviytymiskeino.

Al-Adalalla on kokemusta aiempien hallitusten asettamista rajoituksista. Hän vietti vuosina 2007–2008 vuoden karkotettuna Djiboutiin osallistuttuaan Amnesty Internationalin raporttiin, joka käsitteli Somaliaan hyökänneen Etiopian armeijan toimia. Etiopian kanssa liittoutunutta Somalian hallitusta se ei miellyttänyt.

Nykyisin Al-Adala työskentelee hallituksen rahoittamassa mediassa. Hänen mukaansa nykyhallitus ei juuri sekaannu toimittajien tekemisiin. Vaikka journalismin laatu on koulutuksen ja välineiden puutteen vuoksi huono, neutraalius on Itä-Afrikan parhaiden joukossa, hän vakuuttaa.

"Vaikka olemme valtion media, voimme silti olla neutraaleja. Esimerkiksi, kun parlamentti ja presidentti riitaantuivat, käsittelimme molempien kantoja. Se on neutraaliutta."

Turvallisuustilanne parantunut

Vaikka toimittajan työ on Somaliassa edelleen vaarallista, tämän vuoden osalta tilastot ovat aiempaa valoisammat. Toimittajia on tapettu tänä vuonna vasta yksi; vuonna 2012 luku oli 18.

Al-Adala uskoo, että syynä on paitsi toimittajien oman varovaisuuden kasvaminen, myös al-Shabaabin vallan väheneminen ja yleisen turvallisuustilanteen paraneminen.

Hän ei pohdi alanvaihtoa, koska uskoo, että journalismi on menossa parempaan suuntaan, samoin kuin Somalia muutenkin.

"Kymmenen vuotta sitten johtajat puhuivat vain siitä, miten hänen klaaninsa valtaa kaupungin tai tappaa kaikki. Nyt jokainen puhuu hallitukseen menosta ja käyttää rauhanomaista kieltä."

Somalian ja Somalimaan kehitys mediasananvapauskonflikti Somalia Viestintä ja kehitys -säätiö

Lue myös

Kolme naista pienen pöydän ääressä

Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä

YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.
Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Seinämaalaus sotilaista tähtäämässä naista Betlehemissä.

Sopimus kuin sopimus, palestiinalaiset häviävät aina

Israel ja Arabiemiirikunnat ilmoittivat eilen solmivansa diplomaattisuhteet. Osana sopimusta Israel hylkäsi ainakin toistaiseksi suunnitelmansa liittää osia miehitetystä Länsirannasta itseensä. Palestiinalaisilla näyttää kuitenkin olevan enää vain hävittävää, kirjoittaa Teija Laakso.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Rivi lapsia pesemässä käsiään hanojen alla.

Raportti: 43 prosenttia maailman kouluista on ilman käsienpesumahdollisuutta

Kouluja avataan koronasulun jälkeen, mutta etenkin vähiten kehittyneissä maissa viruksen leviämistä on vaikea estää, koska käsienpesumahdollisuutta ei ole.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.