Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Raportti: Maailman ruokahävikki kasvaa kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä – tällä hetkellä vuosittain 1,6 miljardia tonnia ruokaa ruokaa heitetään pois

Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on maailman ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Jos nykyinen meno jatkuu, pois heitetyn ruuan määrä päinvastoin kasvaa kolmanneksella, tuoreessa raportissa todetaan.
Ruoka-avun jakelua Somaliassa
Toisaalla ruokaa heitetään tonneittain pois, toisaalla sitä ei ole riittävästi. Kuva ruoka-avun jakelusta kuivuuden piinaamassa Somaliassa keväällä 2017. (Kuva: UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Ruokaa heitetään maailmassa pois vuosi vuodelta enemmän. Boston Consulting Groupin (BCG) tuoreen raportin mukaan ruokahävikin määrä kasvaa kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaisi 66 tonnia pois heitettyä ruokaa joka sekuntti vuonna 2030.

Tällä hetkellä joka vuosi heitetään pois 1,6 miljardia tonnia ruokaa, arvoltaan noin 1,2 biljoonaa dollaria. Se vastaa kolmasosaa kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta.Maailman kasvihuonekaasupäästöistä 8,2 prosenttia arvioidaan johtuvan ruokahävikistä.

Samaan aikaan maailmassa oli vuonna 2016 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan 815 miljoonaa kroonisesti aliravittua ihmistä.

BGC:n arvion mukaan vuonna 2030 vuosittainen ruokahävikki on jo 2,1 miljardia tonnia. Ruokahävikin määrä kasvaa melkein kaikilla alueilla maailmassa, mutta erityisesti Aasiassa.

Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Jotta tavoite saavutettaisiin, tarvitaan toimia niin kuluttajilta, hallituksilta, järjestöiltä, tuottajilta kuin yrityksiltäkin, raportissa todetaan.

Erityisesti yksityisen sektorin ja yritysten rooli on tärkeä, sillä ne liittyvät ruokaketjun kaikkiin osiin tuotannosta, kuljetuksesta ja säilytyksestä myyntiin ja kulutukseen.

Raportissa luetellaan konkreettisia toimia, joilla yritykset voivat vaikuttaa ruokahävikin määrään. Näitä ovat muun muassa tuottajien ja työntekijöiden koulutus, pakkausten ja tuotteiden kehittäminen, kylmäketjujen parantaminen, ruokajätteen käsittelyyn tarvittavan teknologian sekä logistiikan kehittäminen ja digitaalisten sovellustan ja big datan hyödyntäminen.

Kestävän kehityksen tavoitteet maatalousruokaYKkauppakuluttaminenyhtiötravinto/aliravitsemusympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Ilmakuva valtavasti aurinkopaneelikentästä vehreällä maaseudulla

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä

Iso osa Afrikan maista ja moni muu kehittyvä maa on saavuttanut kaikki kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman ilmastotavoitteet, käy ilmi YK:n tuoreesta kestävän kehityksen raportista. Surkeimmin ovat suoriutuneet länsimaat, Suomi mukaan lukien.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.