Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Raportti: Maailman ruokahävikki kasvaa kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä – tällä hetkellä vuosittain 1,6 miljardia tonnia ruokaa ruokaa heitetään pois

Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on maailman ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Jos nykyinen meno jatkuu, pois heitetyn ruuan määrä päinvastoin kasvaa kolmanneksella, tuoreessa raportissa todetaan.
Ruoka-avun jakelua Somaliassa
Toisaalla ruokaa heitetään tonneittain pois, toisaalla sitä ei ole riittävästi. Kuva ruoka-avun jakelusta kuivuuden piinaamassa Somaliassa keväällä 2017. (Kuva: UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Ruokaa heitetään maailmassa pois vuosi vuodelta enemmän. Boston Consulting Groupin (BCG) tuoreen raportin mukaan ruokahävikin määrä kasvaa kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaisi 66 tonnia pois heitettyä ruokaa joka sekuntti vuonna 2030.

Tällä hetkellä joka vuosi heitetään pois 1,6 miljardia tonnia ruokaa, arvoltaan noin 1,2 biljoonaa dollaria. Se vastaa kolmasosaa kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta.Maailman kasvihuonekaasupäästöistä 8,2 prosenttia arvioidaan johtuvan ruokahävikistä.

Samaan aikaan maailmassa oli vuonna 2016 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan 815 miljoonaa kroonisesti aliravittua ihmistä.

BGC:n arvion mukaan vuonna 2030 vuosittainen ruokahävikki on jo 2,1 miljardia tonnia. Ruokahävikin määrä kasvaa melkein kaikilla alueilla maailmassa, mutta erityisesti Aasiassa.

Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Jotta tavoite saavutettaisiin, tarvitaan toimia niin kuluttajilta, hallituksilta, järjestöiltä, tuottajilta kuin yrityksiltäkin, raportissa todetaan.

Erityisesti yksityisen sektorin ja yritysten rooli on tärkeä, sillä ne liittyvät ruokaketjun kaikkiin osiin tuotannosta, kuljetuksesta ja säilytyksestä myyntiin ja kulutukseen.

Raportissa luetellaan konkreettisia toimia, joilla yritykset voivat vaikuttaa ruokahävikin määrään. Näitä ovat muun muassa tuottajien ja työntekijöiden koulutus, pakkausten ja tuotteiden kehittäminen, kylmäketjujen parantaminen, ruokajätteen käsittelyyn tarvittavan teknologian sekä logistiikan kehittäminen ja digitaalisten sovellustan ja big datan hyödyntäminen.

Kestävän kehityksen tavoitteet maatalousruokaYKkauppakuluttaminenyhtiötravinto/aliravitsemusympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.