Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Paperittomille terveyspalveluita tarjoavan Global Clinicin vapaaehtoiset toivovat, ettei klinikkaa enää tarvittaisi

Suomessa ilman virallista oleskelulupaa olevat saavat terveyspalveluita vapaaehtoisten pyörittämiltä Global Cliniceiltä. Tampereen klinikalla työskentelevät lääkäri Matthias ja sairaanhoitaja Annukka sanovat, ettei paperittomien hoitaminen julkisin varoin olisi suuri kuluerä.
Nainen ja mies sillan kaiteen vieressä
Annukka ja Matthias työskentelevät leipätyönsä lisäksi vapaaehtoisina paperittomille tarkoitetulla Global Clinicillä Tampereella. Klinikka on auki aina tarvittaessa ajanvarauksella. (Kuva: Emmi Hiltunen)

”Koen, että minulla on moraalinen vastuu hoitaa kaikkia ihmisiä yhtä lailla. Näissä asioissa ketään ei pitäisi luokitella”, sanoo Matthias, joka tekee vapaaehtoistyötä lääkärinä Tampereen Global Clinicillä.

Global Clinic on paperittomille tarkoitettu klinikka, jolla on toimipisteitä Suomen suurimmissa kaupungeissa. Siellä kuka tahansa, taustasta riippumatta, voi saada terveydenhuoltoa, johon status ei julkisella tasolla oikeuttaisi.

Matthias ja sairaanhoitaja Annukka työskentelevät klinikalla vapaaehtoisina. Juttu julkaistaan poikkeuksellisesti vain haastateltavien etunimillä, koska Global Clinic haluaa suojella työntekijöidensä turvallisuutta ja yksityisyyttä. Klinikan vapaaehtoisiin on aiemmin kohdistunut vihapuhetta.

Paperittomilla tarkoitetaan ihmisiä, joilla ei ole virallista oleskelulupaa Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että heitä on Suomessa noin kolme tuhatta.

Tampere sai oman Global Clinicinsä vuonna 2016. Viime syksynä klinikalla lääkärinä aloittanut Matthias oli mukana vastaavassa toiminnassa jo kotimaassaan Itävallassa ja halusi jatkaa työtä myös Suomessa.

Tampereen Global Clinicillä työskentelee noin 20 vapaaehtoista lääkäreistä hoitajiin ja psykologeihin. Klinikka saa tukea monilta tahoilta. Esimerkiksi tilat on saatu käyttöön seurakunnalta ja tarvikkeita hankitaan lahjoitusten avulla.

”Vähän old-school meininkihän siellä on, kun oikeasta sairaalasta löytyy laitteet ja asiantuntijat jokaiseen vaivaan, mutta meidän on pärjättävä niillä resursseilla, mitä on”, Matthias sanoo.

Klinikalle pääsee vain ajanvarauksella, sillä julkisen puolen päivystykseen pääsee hätätapauksessa kuka tahansa.

Kuinka sijaintinsa salassa pitävälle klinikalle sitten löytää?

”Puskaradioperiaatteellahan tämä toimii”, kertoo sairaanhoitajana työskentelevä Annukka.

”Monella on aina joku tuttu, joka vinkkaa paikasta. Lisäksi meillä on nettisivut usealla eri kielellä.”

Mainostaa ei voi

Annukka on ollut mukana Tampereen klinikan toiminnassa sen perustamisesta asti. Ensimmäisen vuoden ajan klinikalla oli varsin hiljaista, sillä juuri kukaan ei tiennyt sen olemassaolosta eikä näkyvä mainostaminen tullut kysymykseen.

Muuten toiminta on pysynyt jokseenkin samanlaisena vuosien ajan. Välillä potilaita tulee enemmän, välillä vähemmän. Vapaaehtoisten määräkin on pysynyt jotakuinkin samana, vaikkakin ihmiset ja sitä myöten käytettävissä olevat erikoisosaamiset vaihtelevat.

Tampereen klinikka on auki keskimäärin kerran viikossa. Potilaita tulee vuoden aikana noin 50.

Määrä on niin vähäinen, etteivät klinikan työntekijät näe mitään syytä olla ottamatta heitä julkisen terveydenhuollon piiriin

”Se ei todellakaan olisi mikään iso kulu valtiolle”, Annukka sanoo.

Julkinen terveydenhuolto kattaa paperittomien kohdalla yleensä ainoastaan kiireelliset tapaukset muutamia kaupunkeja, kuten Helsinkiä, lukuun ottamatta.

”Eli sieltä ei esimerkiksi saa apua sairauksiin, jotka saattaisivat ilman hoitoa kehittyä tappaviksi”, Annukka huomauttaa.

Välttäessään paperittomien hoidosta aiheutuvia kuluja valtio siis saattaakin löytää ne edestään moninkertaisina, puhumattakaan potilaalleen itselleen aiheutuvasta haitasta.

”Vaikka on upeaa päästä auttamaan ihmisiä, on myös masentavaa, ettei heidän hyväkseen voi pitkällä aikavälillä tehdä mitään. Tämän karun tosiasian kohtaamisessa on ollut myös itse oppimista”, Matthias pohtii.

Matthiaksen mukaan toiveissa onkin, että klinikka tekisi itsensä tarpeettomaksi.

Epävarmuus aiheuttaa terveysongelmia

Paperittomista saattaa herkästi syntyä tietynlainen mielikuva. Vaikka joukossa on myös turvapaikanhakijoita, vaihtelee ihmisten tausta ja status paljonkin. Joukossa saattaa esimerkiksi olla ihmisiä, jotka ovat löytäneet puolison Suomesta ja asuneet täällä jo monta vuotta.

Monia paperittomia vaivaa ennen kaikkea elämäntilanteen epävarmuudesta kumpuava stressi, ja mielenterveysongelmat ovatkin heidän keskuudessaan todella yleisiä.

”Turvapaikkaa hakeva saattaa esimerkiksi joutua elämään vuosia peläten joka päivä pakkopalautusta. Täysin mahdotontahan siinä on keskittyä muihinkaan elämän osa-alueisiin”, Matthias sanoo.

Ongelman ratkaisemisen pitäisi hänen mukaansa lähteä Euroopan turvapaikkajärjestelmän selkiyttämisestä.

”Ne prosessit saattavat olla todella hitaita ja monimutkaisia. Ihmisille jotka tulevat vaikeista olosuhteista, sillä voi olla jopa uudelleen traumatisoiva vaikutus. Eurooppalaisessa systeemissä on toki paljon hyvää, mutta parannettavaa löytyy aina.”

”Eikä täällä kukaan paperittomana huvikseen pyöri”, Annukka lisää.

Haastattelut: Konsta Hietaniemi ja Emmi Hiltunen

Tekijät ovat Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja avustustyösiirtolaisuusvapaaehtoisuusterveyssairaus/lääkintä Suomi

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat