Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Paperittomille terveyspalveluita tarjoavan Global Clinicin vapaaehtoiset toivovat, ettei klinikkaa enää tarvittaisi

Suomessa ilman virallista oleskelulupaa olevat saavat terveyspalveluita vapaaehtoisten pyörittämiltä Global Cliniceiltä. Tampereen klinikalla työskentelevät lääkäri Matthias ja sairaanhoitaja Annukka sanovat, ettei paperittomien hoitaminen julkisin varoin olisi suuri kuluerä.
Nainen ja mies sillan kaiteen vieressä
Annukka ja Matthias työskentelevät leipätyönsä lisäksi vapaaehtoisina paperittomille tarkoitetulla Global Clinicillä Tampereella. Klinikka on auki aina tarvittaessa ajanvarauksella. (Kuva: Emmi Hiltunen)

”Koen, että minulla on moraalinen vastuu hoitaa kaikkia ihmisiä yhtä lailla. Näissä asioissa ketään ei pitäisi luokitella”, sanoo Matthias, joka tekee vapaaehtoistyötä lääkärinä Tampereen Global Clinicillä.

Global Clinic on paperittomille tarkoitettu klinikka, jolla on toimipisteitä Suomen suurimmissa kaupungeissa. Siellä kuka tahansa, taustasta riippumatta, voi saada terveydenhuoltoa, johon status ei julkisella tasolla oikeuttaisi.

Matthias ja sairaanhoitaja Annukka työskentelevät klinikalla vapaaehtoisina. Juttu julkaistaan poikkeuksellisesti vain haastateltavien etunimillä, koska Global Clinic haluaa suojella työntekijöidensä turvallisuutta ja yksityisyyttä. Klinikan vapaaehtoisiin on aiemmin kohdistunut vihapuhetta.

Paperittomilla tarkoitetaan ihmisiä, joilla ei ole virallista oleskelulupaa Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että heitä on Suomessa noin kolme tuhatta.

Tampere sai oman Global Clinicinsä vuonna 2016. Viime syksynä klinikalla lääkärinä aloittanut Matthias oli mukana vastaavassa toiminnassa jo kotimaassaan Itävallassa ja halusi jatkaa työtä myös Suomessa.

Tampereen Global Clinicillä työskentelee noin 20 vapaaehtoista lääkäreistä hoitajiin ja psykologeihin. Klinikka saa tukea monilta tahoilta. Esimerkiksi tilat on saatu käyttöön seurakunnalta ja tarvikkeita hankitaan lahjoitusten avulla.

”Vähän old-school meininkihän siellä on, kun oikeasta sairaalasta löytyy laitteet ja asiantuntijat jokaiseen vaivaan, mutta meidän on pärjättävä niillä resursseilla, mitä on”, Matthias sanoo.

Klinikalle pääsee vain ajanvarauksella, sillä julkisen puolen päivystykseen pääsee hätätapauksessa kuka tahansa.

Kuinka sijaintinsa salassa pitävälle klinikalle sitten löytää?

”Puskaradioperiaatteellahan tämä toimii”, kertoo sairaanhoitajana työskentelevä Annukka.

”Monella on aina joku tuttu, joka vinkkaa paikasta. Lisäksi meillä on nettisivut usealla eri kielellä.”

Mainostaa ei voi

Annukka on ollut mukana Tampereen klinikan toiminnassa sen perustamisesta asti. Ensimmäisen vuoden ajan klinikalla oli varsin hiljaista, sillä juuri kukaan ei tiennyt sen olemassaolosta eikä näkyvä mainostaminen tullut kysymykseen.

Muuten toiminta on pysynyt jokseenkin samanlaisena vuosien ajan. Välillä potilaita tulee enemmän, välillä vähemmän. Vapaaehtoisten määräkin on pysynyt jotakuinkin samana, vaikkakin ihmiset ja sitä myöten käytettävissä olevat erikoisosaamiset vaihtelevat.

Tampereen klinikka on auki keskimäärin kerran viikossa. Potilaita tulee vuoden aikana noin 50.

Määrä on niin vähäinen, etteivät klinikan työntekijät näe mitään syytä olla ottamatta heitä julkisen terveydenhuollon piiriin

”Se ei todellakaan olisi mikään iso kulu valtiolle”, Annukka sanoo.

Julkinen terveydenhuolto kattaa paperittomien kohdalla yleensä ainoastaan kiireelliset tapaukset muutamia kaupunkeja, kuten Helsinkiä, lukuun ottamatta.

”Eli sieltä ei esimerkiksi saa apua sairauksiin, jotka saattaisivat ilman hoitoa kehittyä tappaviksi”, Annukka huomauttaa.

Välttäessään paperittomien hoidosta aiheutuvia kuluja valtio siis saattaakin löytää ne edestään moninkertaisina, puhumattakaan potilaalleen itselleen aiheutuvasta haitasta.

”Vaikka on upeaa päästä auttamaan ihmisiä, on myös masentavaa, ettei heidän hyväkseen voi pitkällä aikavälillä tehdä mitään. Tämän karun tosiasian kohtaamisessa on ollut myös itse oppimista”, Matthias pohtii.

Matthiaksen mukaan toiveissa onkin, että klinikka tekisi itsensä tarpeettomaksi.

Epävarmuus aiheuttaa terveysongelmia

Paperittomista saattaa herkästi syntyä tietynlainen mielikuva. Vaikka joukossa on myös turvapaikanhakijoita, vaihtelee ihmisten tausta ja status paljonkin. Joukossa saattaa esimerkiksi olla ihmisiä, jotka ovat löytäneet puolison Suomesta ja asuneet täällä jo monta vuotta.

Monia paperittomia vaivaa ennen kaikkea elämäntilanteen epävarmuudesta kumpuava stressi, ja mielenterveysongelmat ovatkin heidän keskuudessaan todella yleisiä.

”Turvapaikkaa hakeva saattaa esimerkiksi joutua elämään vuosia peläten joka päivä pakkopalautusta. Täysin mahdotontahan siinä on keskittyä muihinkaan elämän osa-alueisiin”, Matthias sanoo.

Ongelman ratkaisemisen pitäisi hänen mukaansa lähteä Euroopan turvapaikkajärjestelmän selkiyttämisestä.

”Ne prosessit saattavat olla todella hitaita ja monimutkaisia. Ihmisille jotka tulevat vaikeista olosuhteista, sillä voi olla jopa uudelleen traumatisoiva vaikutus. Eurooppalaisessa systeemissä on toki paljon hyvää, mutta parannettavaa löytyy aina.”

”Eikä täällä kukaan paperittomana huvikseen pyöri”, Annukka lisää.

Haastattelut: Konsta Hietaniemi ja Emmi Hiltunen

Tekijät ovat Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja avustustyösiirtolaisuusvapaaehtoisuusterveyssairaus/lääkintä Suomi

Lue myös

Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.
pommituksia kaupungissa

Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat

Jemeniä uhkaavat pian tuhannet kolerakuolemat, kun ihmiset eivät koronan pelossa uskalla hakeutua hoitoon, avustusjärjestöt varoittavat. Pitkään jatkuneen konfliktin, koronan, tulvien ja heinäsirkkojen piinaama maa on jälleen nälkäkriisin partaalla.
Kolme naista tien vieressä

Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä

Siny Samban startup-yritys Le Lionceau menestyy valmistamalla senegalilaislapsille välipaloja paikallisista lähiluomutuotteista. Senegalissa on vain vähän startup-yrittäjiä, ja vielä harvempi heistä on nainen. Uuden lain toivotaan parantavan tilannetta.

Tuoreimmat

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria
Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään