Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Paperittomille terveyspalveluita tarjoavan Global Clinicin vapaaehtoiset toivovat, ettei klinikkaa enää tarvittaisi

Suomessa ilman virallista oleskelulupaa olevat saavat terveyspalveluita vapaaehtoisten pyörittämiltä Global Cliniceiltä. Tampereen klinikalla työskentelevät lääkäri Matthias ja sairaanhoitaja Annukka sanovat, ettei paperittomien hoitaminen julkisin varoin olisi suuri kuluerä.
Nainen ja mies sillan kaiteen vieressä
Annukka ja Matthias työskentelevät leipätyönsä lisäksi vapaaehtoisina paperittomille tarkoitetulla Global Clinicillä Tampereella. Klinikka on auki aina tarvittaessa ajanvarauksella. (Kuva: Emmi Hiltunen)

”Koen, että minulla on moraalinen vastuu hoitaa kaikkia ihmisiä yhtä lailla. Näissä asioissa ketään ei pitäisi luokitella”, sanoo Matthias, joka tekee vapaaehtoistyötä lääkärinä Tampereen Global Clinicillä.

Global Clinic on paperittomille tarkoitettu klinikka, jolla on toimipisteitä Suomen suurimmissa kaupungeissa. Siellä kuka tahansa, taustasta riippumatta, voi saada terveydenhuoltoa, johon status ei julkisella tasolla oikeuttaisi.

Matthias ja sairaanhoitaja Annukka työskentelevät klinikalla vapaaehtoisina. Juttu julkaistaan poikkeuksellisesti vain haastateltavien etunimillä, koska Global Clinic haluaa suojella työntekijöidensä turvallisuutta ja yksityisyyttä. Klinikan vapaaehtoisiin on aiemmin kohdistunut vihapuhetta.

Paperittomilla tarkoitetaan ihmisiä, joilla ei ole virallista oleskelulupaa Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että heitä on Suomessa noin kolme tuhatta.

Tampere sai oman Global Clinicinsä vuonna 2016. Viime syksynä klinikalla lääkärinä aloittanut Matthias oli mukana vastaavassa toiminnassa jo kotimaassaan Itävallassa ja halusi jatkaa työtä myös Suomessa.

Tampereen Global Clinicillä työskentelee noin 20 vapaaehtoista lääkäreistä hoitajiin ja psykologeihin. Klinikka saa tukea monilta tahoilta. Esimerkiksi tilat on saatu käyttöön seurakunnalta ja tarvikkeita hankitaan lahjoitusten avulla.

”Vähän old-school meininkihän siellä on, kun oikeasta sairaalasta löytyy laitteet ja asiantuntijat jokaiseen vaivaan, mutta meidän on pärjättävä niillä resursseilla, mitä on”, Matthias sanoo.

Klinikalle pääsee vain ajanvarauksella, sillä julkisen puolen päivystykseen pääsee hätätapauksessa kuka tahansa.

Kuinka sijaintinsa salassa pitävälle klinikalle sitten löytää?

”Puskaradioperiaatteellahan tämä toimii”, kertoo sairaanhoitajana työskentelevä Annukka.

”Monella on aina joku tuttu, joka vinkkaa paikasta. Lisäksi meillä on nettisivut usealla eri kielellä.”

Mainostaa ei voi

Annukka on ollut mukana Tampereen klinikan toiminnassa sen perustamisesta asti. Ensimmäisen vuoden ajan klinikalla oli varsin hiljaista, sillä juuri kukaan ei tiennyt sen olemassaolosta eikä näkyvä mainostaminen tullut kysymykseen.

Muuten toiminta on pysynyt jokseenkin samanlaisena vuosien ajan. Välillä potilaita tulee enemmän, välillä vähemmän. Vapaaehtoisten määräkin on pysynyt jotakuinkin samana, vaikkakin ihmiset ja sitä myöten käytettävissä olevat erikoisosaamiset vaihtelevat.

Tampereen klinikka on auki keskimäärin kerran viikossa. Potilaita tulee vuoden aikana noin 50.

Määrä on niin vähäinen, etteivät klinikan työntekijät näe mitään syytä olla ottamatta heitä julkisen terveydenhuollon piiriin

”Se ei todellakaan olisi mikään iso kulu valtiolle”, Annukka sanoo.

Julkinen terveydenhuolto kattaa paperittomien kohdalla yleensä ainoastaan kiireelliset tapaukset muutamia kaupunkeja, kuten Helsinkiä, lukuun ottamatta.

”Eli sieltä ei esimerkiksi saa apua sairauksiin, jotka saattaisivat ilman hoitoa kehittyä tappaviksi”, Annukka huomauttaa.

Välttäessään paperittomien hoidosta aiheutuvia kuluja valtio siis saattaakin löytää ne edestään moninkertaisina, puhumattakaan potilaalleen itselleen aiheutuvasta haitasta.

”Vaikka on upeaa päästä auttamaan ihmisiä, on myös masentavaa, ettei heidän hyväkseen voi pitkällä aikavälillä tehdä mitään. Tämän karun tosiasian kohtaamisessa on ollut myös itse oppimista”, Matthias pohtii.

Matthiaksen mukaan toiveissa onkin, että klinikka tekisi itsensä tarpeettomaksi.

Epävarmuus aiheuttaa terveysongelmia

Paperittomista saattaa herkästi syntyä tietynlainen mielikuva. Vaikka joukossa on myös turvapaikanhakijoita, vaihtelee ihmisten tausta ja status paljonkin. Joukossa saattaa esimerkiksi olla ihmisiä, jotka ovat löytäneet puolison Suomesta ja asuneet täällä jo monta vuotta.

Monia paperittomia vaivaa ennen kaikkea elämäntilanteen epävarmuudesta kumpuava stressi, ja mielenterveysongelmat ovatkin heidän keskuudessaan todella yleisiä.

”Turvapaikkaa hakeva saattaa esimerkiksi joutua elämään vuosia peläten joka päivä pakkopalautusta. Täysin mahdotontahan siinä on keskittyä muihinkaan elämän osa-alueisiin”, Matthias sanoo.

Ongelman ratkaisemisen pitäisi hänen mukaansa lähteä Euroopan turvapaikkajärjestelmän selkiyttämisestä.

”Ne prosessit saattavat olla todella hitaita ja monimutkaisia. Ihmisille jotka tulevat vaikeista olosuhteista, sillä voi olla jopa uudelleen traumatisoiva vaikutus. Eurooppalaisessa systeemissä on toki paljon hyvää, mutta parannettavaa löytyy aina.”

”Eikä täällä kukaan paperittomana huvikseen pyöri”, Annukka lisää.

Haastattelut: Konsta Hietaniemi ja Emmi Hiltunen

Tekijät ovat Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja avustustyösiirtolaisuusvapaaehtoisuusterveyssairaus/lääkintä Suomi

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”