Uutiset Myanmarin kehitys

Myanmar voi olla matkalla kohti pitkää diktatuurin kautta, sanovat asiantuntijat – ”Muutoksen täytyy tulla sisältäpäin”

Myanmarin vallankaappaus on johtanut yli 800 ihmisen kuolemaan ja vakavaan talouskriisiin. Muiden maiden on vaikea vaikuttaa sotilasjunttaan, sillä esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja EU:n lähestymistavat ovat hyvin erilaiset, sanovat muun muassa Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat.
Ihmisiä astumassa veneeseen, taustalla kaupungin rakennuksia.
Työmatkalaisia menossa Yangoniin Myanmarissa vuonna 2018. (Kuva: David Stanley / CC BY 2.0)

Myanmarin paluu sotilasdiktatuurista takaisin kehittyväksi demokratiaksi näyttää yhä epätodennäköisemmältä. Vaikka ulkovallat voisivat periaatteessa vaikuttaa tilanteeseen yhteisin ponnisteluin, se ei näytä todennäköiseltä, sillä niiden intressit ovat liian erilaisia keskenään, sanovat asiantuntijat.

Myanmarin armeija kaappasi vallan helmikuun ensimmäisenä päivänä. Maan siviilijohtajat on pidätetty ja yli 800 ihmistä on kuollut armeijan tukahduttaessa väkivalloin vallankaappauksen nostattamia protesteja.

Länsimaat ovat tuominneet vallankaappauksen, mutta sillä ei ole ollut sotilasjunttaan vaikutusta.

”Kaikki ulkovallat ovat hyötyneet Myanmarin demokratisoitumisesta, joten niillä on intressit varmistaa maan vakaus. Mikään maa ei myöskään ole avoimesti tukenut vallankaappausta. Samaan aikaan niillä on kuitenkin hyvin erilaiset intressit, joten kollektiivinen painostus on epätodennäköistä. Siksi muutoksen täytyy tulla sisältäpäin”, sanoi Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhempi tutkija Bart Gaens instituutin tiistaina järjestämässä etäseminaarissa.

Yhtenäistä linjaa ei löydy

Myanmarin vallankaappaus löi etenkin monet länsimaat ällikällä, sillä sitä edeltävien kymmenen vuoden aikana maan talous oli avautunut, sotilasjuntta oli alkanut luopua vallastaan ja maassa oli järjestetty vaalejakin.

Esimerkiksi kauppa EU:n kanssa on kymmenkertaistunut ja Yhdysvaltain kanssa lähes viisinkertaistunut, käy ilmi Gaensin sekä UPI:n vierailevan johtavan asiantuntijan Olli Ruohomäen tuoreesta artikkelista. Myös kauppa Kiinan, Myanmarin tärkeimmän kauppakumppanin kanssa on kasvanut.

Myanmar on tärkeä myös esimerkiksi Venäjälle, Thaimaalle, Japanille ja Intialle. Esimerkiksi Venäjä käy maan kanssa asekauppaa, Thaimaa taas tuo suurimman osan kaasuvaroistaan Myanmarista.

Nyt vallankaappaus on ajanut Myanmarin taloudelliseen ja humanitaariseen kriisiin, mikä ei ole ulkovaltojen kaupallisten eikä geopoliittisten intressien mukaista. Gaensin ja Ruohomäen mukaan niillä voisi periaatteessa olla mahdollisuus vaikuttaa junttaan, jos ne toimisivat yhtenäisen linjan mukaisesti, mutta se on hyvin epätodennäköistä.

Kiinalta tai Venäjältä ei voi odottaa juntan painostusta, ja ne ovat jo käyttäneet veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa estääkseen esimerkiksi sanktiot. Venäjä on tehnyt Myanmariin jopa ministeritason vierailun vallankaappauksen jälkeen.

Kaakkois-Aasian maiden ASEAN-järjestö on todennäköisesti liian jakautunut ottaakseen voimakkaasti kantaa. Sotilasjuntan hallitsema Thaimaa taas on ystävällisissä väleissä armeijan kanssa.

EU ja Yhdysvallat ovat kyllä asettaneet maalle pakotteita, mutta ilman muiden maiden tukea ne eivät vaikuta vauraaseen armeijaan. Iso osa sen varoista tulee Myanmarin valtion öljy- ja kaasuyhtiöltä, jolle ei humanitaarisista syistä ole asetettu sanktioita, artikkelissa todetaan.

Jotta maa tilanne siis voisi muuttua, jotain pitäisi tapahtua maan sisällä. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunta ja oppositio voivat vaikuttaa, mutta Gaensin ja Ruohomäen mukaan se on hidasta ja tarkoittaa todennäköisesti vuosien pitkittynyttä konfliktia.

Myös seminaarissa puhuneen ruotsalaisen toimittajan ja Myanmar-analytikon Bertil Lintnerin mukaan muutoksen on tultava sisältäpäin. Se vaatisi etenkin armeijan yhtenäisyyden murtumista.

”Muuten maalla on edessään vuosien diktatuuri. Tällä hetkellä armeijassa ei kuitenkaan näy erityistä sisäistä jakautuneisuutta”, Lintner sanoi seminaarissa.

Maan aktiivinen kansalaisyhteiskunta antaa kuitenkin toivoa: demokratiaa maistamaan ehtinyt sukupolvi ei ole antanut hevillä periksi juntan vallalle vaan on protestoinut järjestämällä lakkoja ja mielenosoituksia. Lintner uskoo, että mielenosoitusten rajuus on yllättänyt juntankin. Oppositio on tällä hetkellä myös hyvin yhtenäinen, hän huomautti.

Optimismia oli liikaa

Myanmarin vallankaappauksen syitä on pohdittu länsimaissa paljon, sillä armeijan ei uskottu tarvitsevan itselleen enää enempää valtaa. Demokratisoitumisesta huolimatta sillä oli parlamentissa 25 prosentin kiintiö sekä tärkeät sisä-, puolustus- ja rajaministerin virat.

Yksi syy saattoi olla demokratiapuolue NLD:n viimesyksyinen murskaava vaalivoitto. Analyytikot ovat arvelleet vallankaappauksen syyksi myös eläkkeelle jäämässä olevan kenraali Min Aung Hlaingin halua varmistaa omien etujensa toteutuminen.

Lintnerin mukaan länsimaat olivat Myanmarin demokratisoitumisen suhteen alun perinkin liian optimistisia. Tärkein syy Myanmarin avautumiseen oli sen halu vähentää riippuvuuttaan Kiinasta, hän sanoo.

”Kun Myanmar alkoi avautua vuosina 2011–2012, tehtiin paljon hätäisiä päätelmiä. Oli puhetta muutoksesta kohti demokratiaa, mutta eivät diktaattorit vain herää yhtenä päivänä ja saa demokratiaherätystä. Se, mitä tapahtui, ei ollut demokraattinen transitio vaan uudenlainen, epäsuora armeijavalta.”

Myanmarin kehitys kehityspolitiikkademokratiaEUgeopolitiikkakonfliktiYK Myanmar (Burma)

Lue myös

Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”

Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.
Myyntitiskin äärellä oleva nainen takaapäin kuvattuna kadulla.

YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua

Koronakriisi ja vallankaappaus uhkaavat kumota Myanmarissa viime vuosina tapahtuneen edistyksen. Ensi vuoden alussa jo puolet maan väestöstä voi elää köyhyydessä, varoittaa UNDP.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia