Uutiset Myanmarin kehitys

Myanmar voi olla matkalla kohti pitkää diktatuurin kautta, sanovat asiantuntijat – ”Muutoksen täytyy tulla sisältäpäin”

Myanmarin vallankaappaus on johtanut yli 800 ihmisen kuolemaan ja vakavaan talouskriisiin. Muiden maiden on vaikea vaikuttaa sotilasjunttaan, sillä esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja EU:n lähestymistavat ovat hyvin erilaiset, sanovat muun muassa Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat.
Ihmisiä astumassa veneeseen, taustalla kaupungin rakennuksia.
Työmatkalaisia menossa Yangoniin Myanmarissa vuonna 2018. (Kuva: David Stanley / CC BY 2.0)

Myanmarin paluu sotilasdiktatuurista takaisin kehittyväksi demokratiaksi näyttää yhä epätodennäköisemmältä. Vaikka ulkovallat voisivat periaatteessa vaikuttaa tilanteeseen yhteisin ponnisteluin, se ei näytä todennäköiseltä, sillä niiden intressit ovat liian erilaisia keskenään, sanovat asiantuntijat.

Myanmarin armeija kaappasi vallan helmikuun ensimmäisenä päivänä. Maan siviilijohtajat on pidätetty ja yli 800 ihmistä on kuollut armeijan tukahduttaessa väkivalloin vallankaappauksen nostattamia protesteja.

Länsimaat ovat tuominneet vallankaappauksen, mutta sillä ei ole ollut sotilasjunttaan vaikutusta.

”Kaikki ulkovallat ovat hyötyneet Myanmarin demokratisoitumisesta, joten niillä on intressit varmistaa maan vakaus. Mikään maa ei myöskään ole avoimesti tukenut vallankaappausta. Samaan aikaan niillä on kuitenkin hyvin erilaiset intressit, joten kollektiivinen painostus on epätodennäköistä. Siksi muutoksen täytyy tulla sisältäpäin”, sanoi Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhempi tutkija Bart Gaens instituutin tiistaina järjestämässä etäseminaarissa.

Yhtenäistä linjaa ei löydy

Myanmarin vallankaappaus löi etenkin monet länsimaat ällikällä, sillä sitä edeltävien kymmenen vuoden aikana maan talous oli avautunut, sotilasjuntta oli alkanut luopua vallastaan ja maassa oli järjestetty vaalejakin.

Esimerkiksi kauppa EU:n kanssa on kymmenkertaistunut ja Yhdysvaltain kanssa lähes viisinkertaistunut, käy ilmi Gaensin sekä UPI:n vierailevan johtavan asiantuntijan Olli Ruohomäen tuoreesta artikkelista. Myös kauppa Kiinan, Myanmarin tärkeimmän kauppakumppanin kanssa on kasvanut.

Myanmar on tärkeä myös esimerkiksi Venäjälle, Thaimaalle, Japanille ja Intialle. Esimerkiksi Venäjä käy maan kanssa asekauppaa, Thaimaa taas tuo suurimman osan kaasuvaroistaan Myanmarista.

Nyt vallankaappaus on ajanut Myanmarin taloudelliseen ja humanitaariseen kriisiin, mikä ei ole ulkovaltojen kaupallisten eikä geopoliittisten intressien mukaista. Gaensin ja Ruohomäen mukaan niillä voisi periaatteessa olla mahdollisuus vaikuttaa junttaan, jos ne toimisivat yhtenäisen linjan mukaisesti, mutta se on hyvin epätodennäköistä.

Kiinalta tai Venäjältä ei voi odottaa juntan painostusta, ja ne ovat jo käyttäneet veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa estääkseen esimerkiksi sanktiot. Venäjä on tehnyt Myanmariin jopa ministeritason vierailun vallankaappauksen jälkeen.

Kaakkois-Aasian maiden ASEAN-järjestö on todennäköisesti liian jakautunut ottaakseen voimakkaasti kantaa. Sotilasjuntan hallitsema Thaimaa taas on ystävällisissä väleissä armeijan kanssa.

EU ja Yhdysvallat ovat kyllä asettaneet maalle pakotteita, mutta ilman muiden maiden tukea ne eivät vaikuta vauraaseen armeijaan. Iso osa sen varoista tulee Myanmarin valtion öljy- ja kaasuyhtiöltä, jolle ei humanitaarisista syistä ole asetettu sanktioita, artikkelissa todetaan.

Jotta maa tilanne siis voisi muuttua, jotain pitäisi tapahtua maan sisällä. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunta ja oppositio voivat vaikuttaa, mutta Gaensin ja Ruohomäen mukaan se on hidasta ja tarkoittaa todennäköisesti vuosien pitkittynyttä konfliktia.

Myös seminaarissa puhuneen ruotsalaisen toimittajan ja Myanmar-analytikon Bertil Lintnerin mukaan muutoksen on tultava sisältäpäin. Se vaatisi etenkin armeijan yhtenäisyyden murtumista.

”Muuten maalla on edessään vuosien diktatuuri. Tällä hetkellä armeijassa ei kuitenkaan näy erityistä sisäistä jakautuneisuutta”, Lintner sanoi seminaarissa.

Maan aktiivinen kansalaisyhteiskunta antaa kuitenkin toivoa: demokratiaa maistamaan ehtinyt sukupolvi ei ole antanut hevillä periksi juntan vallalle vaan on protestoinut järjestämällä lakkoja ja mielenosoituksia. Lintner uskoo, että mielenosoitusten rajuus on yllättänyt juntankin. Oppositio on tällä hetkellä myös hyvin yhtenäinen, hän huomautti.

Optimismia oli liikaa

Myanmarin vallankaappauksen syitä on pohdittu länsimaissa paljon, sillä armeijan ei uskottu tarvitsevan itselleen enää enempää valtaa. Demokratisoitumisesta huolimatta sillä oli parlamentissa 25 prosentin kiintiö sekä tärkeät sisä-, puolustus- ja rajaministerin virat.

Yksi syy saattoi olla demokratiapuolue NLD:n viimesyksyinen murskaava vaalivoitto. Analyytikot ovat arvelleet vallankaappauksen syyksi myös eläkkeelle jäämässä olevan kenraali Min Aung Hlaingin halua varmistaa omien etujensa toteutuminen.

Lintnerin mukaan länsimaat olivat Myanmarin demokratisoitumisen suhteen alun perinkin liian optimistisia. Tärkein syy Myanmarin avautumiseen oli sen halu vähentää riippuvuuttaan Kiinasta, hän sanoo.

”Kun Myanmar alkoi avautua vuosina 2011–2012, tehtiin paljon hätäisiä päätelmiä. Oli puhetta muutoksesta kohti demokratiaa, mutta eivät diktaattorit vain herää yhtenä päivänä ja saa demokratiaherätystä. Se, mitä tapahtui, ei ollut demokraattinen transitio vaan uudenlainen, epäsuora armeijavalta.”

Myanmarin kehitys kehityspolitiikkademokratiaEUgeopolitiikkakonfliktiYK Myanmar (Burma)

Lue myös

Mielenosoittaja kyltin kera.

Nälkäkriisi syvenee Myanmarissa – Moni lainaa nyt rahaa pystyäkseen ostamaan ruokaa

Noin kolme miljoonaa myanmarilaista tarvitsee humanitaarista apua. Maailman ruokaohjelma on huolisaan avun jatkumisesta, sillä yli 70 prosenttia sen rahoitustarpeista on täyttämättä.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”

Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.
Myyntitiskin äärellä oleva nainen takaapäin kuvattuna kadulla.

YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua

Koronakriisi ja vallankaappaus uhkaavat kumota Myanmarissa viime vuosina tapahtuneen edistyksen. Ensi vuoden alussa jo puolet maan väestöstä voi elää köyhyydessä, varoittaa UNDP.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi