Uutiset Ilmastopolitiikka

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa
Järjestöjen työlläkin on vaikutusta hiilipäästöihin. Niiden toivotaan nyt ryhtyvän ilmastovastuullisen ajattelu edelläkävijöiksi. (Kuva: Konstantinos Kazantzoglou / CC BY-NC-ND 2.0)

Henkilökohtaisen hiilijalanjäljen laskeminen on ollut Suomessa mahdollista jo useamman vuoden ajan. Nyt siihen kannustetaan myös kansalaisjärjestöjä.

Helsingin yliopisto ja Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) ovat julkaisseet nimenomaan järjestöille tarkoitetun hiilijalanjälkilaskurin, jonka avulla on tarkoitus auttaa niitä vähentämään päästöjään. Kyseessä on tiettävästi maailman ensimmäinen juuri järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri.

Vaikka kansalaisjärjestötoiminta ei ole koko Suomen mittakaavassa läheskään suurin päästöjen aiheuttaja, toiveissa on, että järjestöjen esimerkki innostaisi myös tavallisia kansalaisia, sillä ne tavoittavat jopa 75 prosenttia suomalaisista. Perinteisesti järjestöt eivät kuitenkaan ole olleet Suomessa vähähiilisyyden edelläkävijöitä, muistuttaa laskurin kehittämisessä mukana ollut Noora Simola Helsingin yliopistosta.

”Toivomme, että edelläkävijäjärjestöjen esimerkki aloittaa ketjureaktion ja yhteiskunnallinen paine järjestöjen ilmastovastuullisuutta kohtaan kasvaa. Uskomme vahvasti, että järjestöt ovat Suomessa moraalinen selkäranka ja voivat toimia isomman muutoksen agentteina”, hän sanoi laskurin julkistustilaisuudessa tänään.

Käytännössä laskuri on Excel-taulukko, jonka avulla järjestö voi laskea esimerkiksi toimintaansa liittyvästä matkustamisesta, tapahtumista, palveluista, energiasta, jätteestä ja hankinnoista syntyvät päästönsä. Se on kehitetty yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Lentäminen ja tarjoilut tuottavat päästöjä

Puolivuotisen Hiilifiksu järjestö -hankkeen aikana tavoitettu yhteensä noin 70 järjestöä, jotka ovat osallistuneet laskuria käsitteleviin koulutuksiin.

”90–99 prosenttia hiilijalanjäljestämme tulee juuri matkoista, erityisesti lennoista. Tiesimme jo etukäteen, että lentämisestä tulee paljon päästöjä, mutta emme olisi uskoneet, että osuus on noin valtava”, kertoo Juuso Suutari, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry:n talous- ja hallintokoordinaattori, joka laski Demon hiilijalanjäljen laskurin avulla.

Demo on ollut mukana hankkeen ohjausryhmässä.

Järjestö tukee monipuolueyhteistyötä esimerkiksi kouluttamalla poliitikkoja. Lentojen suurta osuutta selittää se, että sillä on tällä hetkellä hankkeita Myanmarissa, Sri Lankassa, Sambiassa, Tunisiassa ja Mosambikissa. Niiden valmistelu ja seuranta vaatii lentomatkoja, sillä esimerkiksi rahankäyttö pitää selvittää paikan päällä. Myös hankkeiden pohjustaminen vaatii matkustamista.

”Hankevalmisteluun menee meillä tyypillistä kauemmin, sillä tuemme monipuolueyhteistyötä ja esimerkiksi yhteistyötä parlamenttien kanssa. Silloin luottamuksen rakentamiseen menee aikaa”, Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen kertoo.

Vasta muutama järjestö on ehtinyt laskea lopullisen hiilijalanjälkensä laskurin avulla. Hankkeen projektikoordinaattorin Anna Jaurimaan mukaan järjestöjen välillä on isoja eroja siinä, mistä päästöjä tulee. Mikäli lentomatkoja ei ole, tapahtumien ja ruokatarjoilujen osuus on yllättävän suuri. Sen sijaan energian ja jätteen osuus on melko pieni.

Rahoittajat mukaan

Hiilijalanjäljen laskemisen tavoitteena on lopulta päästöjen pienentäminen.

Esimerkiksi Demo suunnittelee hyödyntävänsä Euroopassa yhä enemmän videoneuvotteluita ja aikoo selvittää, voisiko osan matkoista tehdä vaikkapa junalla, mikä vähentäisi välilaskujen määrää. Järjestön tarkoituksena on myös ryhtyä raportoimaan hiilijalanjälkensä vuosittain esimerkiksi toimintakertomuksessaan.

Järjestö pohtii myös, voisiko se ryhtyä maksamaan lentomatkoistaan kompensaatiota, joka korvaisi päästöt. Se edellyttäisi kuitenkin sitä, että päärahoittaja eli ulkoministeriö antaisi siihen luvan ja myös edellyttäisi hiilijalanjäljen laskemista rahoittamiltaan järjestöiltä, Suutari ja Juvonen muistuttavat.

IlmastopolitiikkaJärjestöissä tapahtuu kansalaisyhteiskuntaympäristöilmastonmuutos Suomi Demo ry

Lue myös

Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdintaa

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.
Internet-kyltti rakennuksen kyljessä

Virstanpylväs saavutettu: Yli puolet maailman väestöstä käyttää nettiä

Netinkäyttö kasvaa nopeasti etenkin kehittyvissä maissa. Vielä vuonna 2005 vain kaksi prosenttia afrikkalaisista käytti nettiä.
Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdintaa

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.