Uutiset Ilmastopolitiikka

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa
Järjestöjen työlläkin on vaikutusta hiilipäästöihin. Niiden toivotaan nyt ryhtyvän ilmastovastuullisen ajattelu edelläkävijöiksi. (Kuva: Konstantinos Kazantzoglou / CC BY-NC-ND 2.0)

Henkilökohtaisen hiilijalanjäljen laskeminen on ollut Suomessa mahdollista jo useamman vuoden ajan. Nyt siihen kannustetaan myös kansalaisjärjestöjä.

Helsingin yliopisto ja Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) ovat julkaisseet nimenomaan järjestöille tarkoitetun hiilijalanjälkilaskurin, jonka avulla on tarkoitus auttaa niitä vähentämään päästöjään. Kyseessä on tiettävästi maailman ensimmäinen juuri järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri.

Vaikka kansalaisjärjestötoiminta ei ole koko Suomen mittakaavassa läheskään suurin päästöjen aiheuttaja, toiveissa on, että järjestöjen esimerkki innostaisi myös tavallisia kansalaisia, sillä ne tavoittavat jopa 75 prosenttia suomalaisista. Perinteisesti järjestöt eivät kuitenkaan ole olleet Suomessa vähähiilisyyden edelläkävijöitä, muistuttaa laskurin kehittämisessä mukana ollut Noora Simola Helsingin yliopistosta.

”Toivomme, että edelläkävijäjärjestöjen esimerkki aloittaa ketjureaktion ja yhteiskunnallinen paine järjestöjen ilmastovastuullisuutta kohtaan kasvaa. Uskomme vahvasti, että järjestöt ovat Suomessa moraalinen selkäranka ja voivat toimia isomman muutoksen agentteina”, hän sanoi laskurin julkistustilaisuudessa tänään.

Käytännössä laskuri on Excel-taulukko, jonka avulla järjestö voi laskea esimerkiksi toimintaansa liittyvästä matkustamisesta, tapahtumista, palveluista, energiasta, jätteestä ja hankinnoista syntyvät päästönsä. Se on kehitetty yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Lentäminen ja tarjoilut tuottavat päästöjä

Puolivuotisen Hiilifiksu järjestö -hankkeen aikana tavoitettu yhteensä noin 70 järjestöä, jotka ovat osallistuneet laskuria käsitteleviin koulutuksiin.

”90–99 prosenttia hiilijalanjäljestämme tulee juuri matkoista, erityisesti lennoista. Tiesimme jo etukäteen, että lentämisestä tulee paljon päästöjä, mutta emme olisi uskoneet, että osuus on noin valtava”, kertoo Juuso Suutari, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry:n talous- ja hallintokoordinaattori, joka laski Demon hiilijalanjäljen laskurin avulla.

Demo on ollut mukana hankkeen ohjausryhmässä.

Järjestö tukee monipuolueyhteistyötä esimerkiksi kouluttamalla poliitikkoja. Lentojen suurta osuutta selittää se, että sillä on tällä hetkellä hankkeita Myanmarissa, Sri Lankassa, Sambiassa, Tunisiassa ja Mosambikissa. Niiden valmistelu ja seuranta vaatii lentomatkoja, sillä esimerkiksi rahankäyttö pitää selvittää paikan päällä. Myös hankkeiden pohjustaminen vaatii matkustamista.

”Hankevalmisteluun menee meillä tyypillistä kauemmin, sillä tuemme monipuolueyhteistyötä ja esimerkiksi yhteistyötä parlamenttien kanssa. Silloin luottamuksen rakentamiseen menee aikaa”, Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen kertoo.

Vasta muutama järjestö on ehtinyt laskea lopullisen hiilijalanjälkensä laskurin avulla. Hankkeen projektikoordinaattorin Anna Jaurimaan mukaan järjestöjen välillä on isoja eroja siinä, mistä päästöjä tulee. Mikäli lentomatkoja ei ole, tapahtumien ja ruokatarjoilujen osuus on yllättävän suuri. Sen sijaan energian ja jätteen osuus on melko pieni.

Rahoittajat mukaan

Hiilijalanjäljen laskemisen tavoitteena on lopulta päästöjen pienentäminen.

Esimerkiksi Demo suunnittelee hyödyntävänsä Euroopassa yhä enemmän videoneuvotteluita ja aikoo selvittää, voisiko osan matkoista tehdä vaikkapa junalla, mikä vähentäisi välilaskujen määrää. Järjestön tarkoituksena on myös ryhtyä raportoimaan hiilijalanjälkensä vuosittain esimerkiksi toimintakertomuksessaan.

Järjestö pohtii myös, voisiko se ryhtyä maksamaan lentomatkoistaan kompensaatiota, joka korvaisi päästöt. Se edellyttäisi kuitenkin sitä, että päärahoittaja eli ulkoministeriö antaisi siihen luvan ja myös edellyttäisi hiilijalanjäljen laskemista rahoittamiltaan järjestöiltä, Suutari ja Juvonen muistuttavat.

IlmastopolitiikkaJärjestöjen toiminta kansalaisyhteiskuntaympäristöilmastonmuutos Suomi Demo ry

Lue myös

Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet linkittyvät tiiviisti toisiinsa

Hyvän ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien on aika yhdistää voimansa yhdenvertaisemman maailman puolesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja, emeritus Matti Nummelin.
Hiilivoimalan piippuja veden rannalla

Raportti: Rikkaat maat ovat lupauksistaan huolimatta melkein kolminkertaistaneet hiilivoimaloiden tuen

G20-maat lupasivat kymmenen vuotta sitten luopua fossiilisten polttoaineiden tuista, mutta kehitys on ollut hidasta. Ne ulkoistavat päästöjä etenkin ulkomaille tukemalla muissa maissa hiilivoimaa, selviää tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.