Uutiset Ilmastopolitiikka

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa
Järjestöjen työlläkin on vaikutusta hiilipäästöihin. Niiden toivotaan nyt ryhtyvän ilmastovastuullisen ajattelu edelläkävijöiksi. (Kuva: Konstantinos Kazantzoglou / CC BY-NC-ND 2.0)

Henkilökohtaisen hiilijalanjäljen laskeminen on ollut Suomessa mahdollista jo useamman vuoden ajan. Nyt siihen kannustetaan myös kansalaisjärjestöjä.

Helsingin yliopisto ja Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) ovat julkaisseet nimenomaan järjestöille tarkoitetun hiilijalanjälkilaskurin, jonka avulla on tarkoitus auttaa niitä vähentämään päästöjään. Kyseessä on tiettävästi maailman ensimmäinen juuri järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri.

Vaikka kansalaisjärjestötoiminta ei ole koko Suomen mittakaavassa läheskään suurin päästöjen aiheuttaja, toiveissa on, että järjestöjen esimerkki innostaisi myös tavallisia kansalaisia, sillä ne tavoittavat jopa 75 prosenttia suomalaisista. Perinteisesti järjestöt eivät kuitenkaan ole olleet Suomessa vähähiilisyyden edelläkävijöitä, muistuttaa laskurin kehittämisessä mukana ollut Noora Simola Helsingin yliopistosta.

”Toivomme, että edelläkävijäjärjestöjen esimerkki aloittaa ketjureaktion ja yhteiskunnallinen paine järjestöjen ilmastovastuullisuutta kohtaan kasvaa. Uskomme vahvasti, että järjestöt ovat Suomessa moraalinen selkäranka ja voivat toimia isomman muutoksen agentteina”, hän sanoi laskurin julkistustilaisuudessa tänään.

Käytännössä laskuri on Excel-taulukko, jonka avulla järjestö voi laskea esimerkiksi toimintaansa liittyvästä matkustamisesta, tapahtumista, palveluista, energiasta, jätteestä ja hankinnoista syntyvät päästönsä. Se on kehitetty yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Lentäminen ja tarjoilut tuottavat päästöjä

Puolivuotisen Hiilifiksu järjestö -hankkeen aikana tavoitettu yhteensä noin 70 järjestöä, jotka ovat osallistuneet laskuria käsitteleviin koulutuksiin.

”90–99 prosenttia hiilijalanjäljestämme tulee juuri matkoista, erityisesti lennoista. Tiesimme jo etukäteen, että lentämisestä tulee paljon päästöjä, mutta emme olisi uskoneet, että osuus on noin valtava”, kertoo Juuso Suutari, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry:n talous- ja hallintokoordinaattori, joka laski Demon hiilijalanjäljen laskurin avulla.

Demo on ollut mukana hankkeen ohjausryhmässä.

Järjestö tukee monipuolueyhteistyötä esimerkiksi kouluttamalla poliitikkoja. Lentojen suurta osuutta selittää se, että sillä on tällä hetkellä hankkeita Myanmarissa, Sri Lankassa, Sambiassa, Tunisiassa ja Mosambikissa. Niiden valmistelu ja seuranta vaatii lentomatkoja, sillä esimerkiksi rahankäyttö pitää selvittää paikan päällä. Myös hankkeiden pohjustaminen vaatii matkustamista.

”Hankevalmisteluun menee meillä tyypillistä kauemmin, sillä tuemme monipuolueyhteistyötä ja esimerkiksi yhteistyötä parlamenttien kanssa. Silloin luottamuksen rakentamiseen menee aikaa”, Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen kertoo.

Vasta muutama järjestö on ehtinyt laskea lopullisen hiilijalanjälkensä laskurin avulla. Hankkeen projektikoordinaattorin Anna Jaurimaan mukaan järjestöjen välillä on isoja eroja siinä, mistä päästöjä tulee. Mikäli lentomatkoja ei ole, tapahtumien ja ruokatarjoilujen osuus on yllättävän suuri. Sen sijaan energian ja jätteen osuus on melko pieni.

Rahoittajat mukaan

Hiilijalanjäljen laskemisen tavoitteena on lopulta päästöjen pienentäminen.

Esimerkiksi Demo suunnittelee hyödyntävänsä Euroopassa yhä enemmän videoneuvotteluita ja aikoo selvittää, voisiko osan matkoista tehdä vaikkapa junalla, mikä vähentäisi välilaskujen määrää. Järjestön tarkoituksena on myös ryhtyä raportoimaan hiilijalanjälkensä vuosittain esimerkiksi toimintakertomuksessaan.

Järjestö pohtii myös, voisiko se ryhtyä maksamaan lentomatkoistaan kompensaatiota, joka korvaisi päästöt. Se edellyttäisi kuitenkin sitä, että päärahoittaja eli ulkoministeriö antaisi siihen luvan ja myös edellyttäisi hiilijalanjäljen laskemista rahoittamiltaan järjestöiltä, Suutari ja Juvonen muistuttavat.

IlmastopolitiikkaJärjestöissä tapahtuu kansalaisyhteiskuntaympäristöilmastonmuutos Suomi Demo ry

Lue myös

Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdintaa

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Teddykarhu

Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin

Suomen piti raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa 2017, mutta raporttia ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Ulkoministeriön mukaan syynä on raporttisuma.
Kaksi miestä työskentelee nahanvärjäysaltailla

Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö

Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.

Luetuimmat

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Avustusjärjestöt: Syyriassa kuollut lapsia hypotermiaan – Perheet pakenevat taisteluita jalkaisin ja autojen lavoilla
Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen
Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä
Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille
Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK
Brasiliassa on murhattu tänä vuonna jo toistasataa naista – Rankaisemattomuus viestii, että väkivalta on sallittua, varoittaa ihmisoikeuskomissio
Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta
Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen
Raportti kertoo työpaikkakiusaamisesta ja syrjinnästä ihmisokeusjärjestö Amnestyssa – Suomen Amnestyn mukaan työtyytyväisyys hyvällä tolalla