Uutiset Ilmastopolitiikka

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa
Järjestöjen työlläkin on vaikutusta hiilipäästöihin. Niiden toivotaan nyt ryhtyvän ilmastovastuullisen ajattelu edelläkävijöiksi. (Kuva: Konstantinos Kazantzoglou / CC BY-NC-ND 2.0)

Henkilökohtaisen hiilijalanjäljen laskeminen on ollut Suomessa mahdollista jo useamman vuoden ajan. Nyt siihen kannustetaan myös kansalaisjärjestöjä.

Helsingin yliopisto ja Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) ovat julkaisseet nimenomaan järjestöille tarkoitetun hiilijalanjälkilaskurin, jonka avulla on tarkoitus auttaa niitä vähentämään päästöjään. Kyseessä on tiettävästi maailman ensimmäinen juuri järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri.

Vaikka kansalaisjärjestötoiminta ei ole koko Suomen mittakaavassa läheskään suurin päästöjen aiheuttaja, toiveissa on, että järjestöjen esimerkki innostaisi myös tavallisia kansalaisia, sillä ne tavoittavat jopa 75 prosenttia suomalaisista. Perinteisesti järjestöt eivät kuitenkaan ole olleet Suomessa vähähiilisyyden edelläkävijöitä, muistuttaa laskurin kehittämisessä mukana ollut Noora Simola Helsingin yliopistosta.

”Toivomme, että edelläkävijäjärjestöjen esimerkki aloittaa ketjureaktion ja yhteiskunnallinen paine järjestöjen ilmastovastuullisuutta kohtaan kasvaa. Uskomme vahvasti, että järjestöt ovat Suomessa moraalinen selkäranka ja voivat toimia isomman muutoksen agentteina”, hän sanoi laskurin julkistustilaisuudessa tänään.

Käytännössä laskuri on Excel-taulukko, jonka avulla järjestö voi laskea esimerkiksi toimintaansa liittyvästä matkustamisesta, tapahtumista, palveluista, energiasta, jätteestä ja hankinnoista syntyvät päästönsä. Se on kehitetty yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Lentäminen ja tarjoilut tuottavat päästöjä

Puolivuotisen Hiilifiksu järjestö -hankkeen aikana tavoitettu yhteensä noin 70 järjestöä, jotka ovat osallistuneet laskuria käsitteleviin koulutuksiin.

”90–99 prosenttia hiilijalanjäljestämme tulee juuri matkoista, erityisesti lennoista. Tiesimme jo etukäteen, että lentämisestä tulee paljon päästöjä, mutta emme olisi uskoneet, että osuus on noin valtava”, kertoo Juuso Suutari, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry:n talous- ja hallintokoordinaattori, joka laski Demon hiilijalanjäljen laskurin avulla.

Demo on ollut mukana hankkeen ohjausryhmässä.

Järjestö tukee monipuolueyhteistyötä esimerkiksi kouluttamalla poliitikkoja. Lentojen suurta osuutta selittää se, että sillä on tällä hetkellä hankkeita Myanmarissa, Sri Lankassa, Sambiassa, Tunisiassa ja Mosambikissa. Niiden valmistelu ja seuranta vaatii lentomatkoja, sillä esimerkiksi rahankäyttö pitää selvittää paikan päällä. Myös hankkeiden pohjustaminen vaatii matkustamista.

”Hankevalmisteluun menee meillä tyypillistä kauemmin, sillä tuemme monipuolueyhteistyötä ja esimerkiksi yhteistyötä parlamenttien kanssa. Silloin luottamuksen rakentamiseen menee aikaa”, Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen kertoo.

Vasta muutama järjestö on ehtinyt laskea lopullisen hiilijalanjälkensä laskurin avulla. Hankkeen projektikoordinaattorin Anna Jaurimaan mukaan järjestöjen välillä on isoja eroja siinä, mistä päästöjä tulee. Mikäli lentomatkoja ei ole, tapahtumien ja ruokatarjoilujen osuus on yllättävän suuri. Sen sijaan energian ja jätteen osuus on melko pieni.

Rahoittajat mukaan

Hiilijalanjäljen laskemisen tavoitteena on lopulta päästöjen pienentäminen.

Esimerkiksi Demo suunnittelee hyödyntävänsä Euroopassa yhä enemmän videoneuvotteluita ja aikoo selvittää, voisiko osan matkoista tehdä vaikkapa junalla, mikä vähentäisi välilaskujen määrää. Järjestön tarkoituksena on myös ryhtyä raportoimaan hiilijalanjälkensä vuosittain esimerkiksi toimintakertomuksessaan.

Järjestö pohtii myös, voisiko se ryhtyä maksamaan lentomatkoistaan kompensaatiota, joka korvaisi päästöt. Se edellyttäisi kuitenkin sitä, että päärahoittaja eli ulkoministeriö antaisi siihen luvan ja myös edellyttäisi hiilijalanjäljen laskemista rahoittamiltaan järjestöiltä, Suutari ja Juvonen muistuttavat.

IlmastopolitiikkaJärjestöjen toiminta ja avustustyö kansalaisyhteiskuntaympäristöilmastonmuutos Suomi Demo Finland

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kokoussali ja mies puhumassa kahdella näytöllä.

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Avunantajat keräsivät 1,4 miljardin euron avustuspotin Keski-Sahelin maihin. Pakolaisten määrä on yli 20-kertaistunut alueella vain muutamassa vuodessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.

Tuoreimmat

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”