Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat

Maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta puhuvat mediassa yleensä ne, joilla ei ole siitä omakohtaista kokemusta. Maailma.netin juttusarja kääntää asetelman päälaelleen.

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jonka tarkoituksena on lisätä maahanmuuttajien näkyvyyttä suomalaisessa mediassa ja saada nämä vahvemmin mukaan siirtolaisuudesta ja kestävästä kehityksestä käytävään keskusteluun.

”Suomessa on kirjoitettu paljon maahanmuutosta, mutta aika usein äänessä ovat suomalaiset asiantuntijat ja poliitikot ja maahanmuuttajille jää case-esimerkin osa. Halusimme lähteä tekemään journalismia, jossa maahanmuuttajilla olisi aktiivisempi rooli”, sanoo Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso.

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä -hankkeessa julkaistaan vuosina 2019–2020 yhteensä 20 juttua, jotka käsittelevät kestävää kehitystä, siirtolaisuutta ja maahanmuuttajuutta eri näkökulmista. Pääosassa ovat Suomessa asuvat, globaalista etelästä kotoisin olevat maahanmuuttajat.

Hanketta rahoittaa EU:n Frame, Voice, Report! -projekti, jota Suomessa koordinoi kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Fingo. Projektin tarkoituksena on lisätä EU-kansalaisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä.

”Maahanmuuttajilla voi olla erilainen näkemys kestävän kehityksen kysymyksistä tai vaikkapa niin sanotuista siirtolaisuuden juurisyistä kuin kantaväestöllä”, Laakso sanoo.

Yhtenä tavoitteena hankkeessa on purkaa valta-asetelmia ja lisätä suomalaisen median moniäänisyyttä, sillä siirtolaisuutta ja kestävää kehitystä koskevan keskustelun aiheet ja näkökulmat määrittävät edelleen useimmiten kantasuomalaiset.

”Tiedostamme, että ihmisillä on erilaisia rooleja, eikä tarkoitus ole lokeroida ketään pelkäksi ’siirtolaiseksi’ tai ’maahanmuuttajaksi’. Keskeistä on, että ihminen itse haluaa tulla mukaan projektiin sekä suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä että maahanmuuttajana ja kertoa näkemyksiään nimenomaan maahanmuuton ja kestävän kehityksen näkökulmista”, Laakso sanoo.

Osallistujia juttusarjaan haetaan muun muassa yhdessä Viestintä ja kehitys -säätiön kanssa järjestettävien työpajojen kautta.

Käytännössä maahanmuuttajien aktiivisempi rooli juttuprosessissa voi tarkoittaa esimerkiksi osallistumista aiheiden tai näkökulmien määrittelyyn ja haastateltavien valintaan tai journalistisen sisällön tuottamista itse.

Haluatko mukaan hankkeeseen? Lue lisää täältä!

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä siirtolaisuusmediatiedotusvälineetviestintä Suomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.