Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat

Maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta puhuvat mediassa yleensä ne, joilla ei ole siitä omakohtaista kokemusta. Maailma.netin juttusarja kääntää asetelman päälaelleen.

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jonka tarkoituksena on lisätä maahanmuuttajien näkyvyyttä suomalaisessa mediassa ja saada nämä vahvemmin mukaan siirtolaisuudesta ja kestävästä kehityksestä käytävään keskusteluun.

”Suomessa on kirjoitettu paljon maahanmuutosta, mutta aika usein äänessä ovat suomalaiset asiantuntijat ja poliitikot ja maahanmuuttajille jää case-esimerkin osa. Halusimme lähteä tekemään journalismia, jossa maahanmuuttajilla olisi aktiivisempi rooli”, sanoo Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso.

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä -hankkeessa julkaistaan vuosina 2019–2020 yhteensä 20 juttua, jotka käsittelevät kestävää kehitystä, siirtolaisuutta ja maahanmuuttajuutta eri näkökulmista. Pääosassa ovat Suomessa asuvat, globaalista etelästä kotoisin olevat maahanmuuttajat.

Hanketta rahoittaa EU:n Frame, Voice, Report! -projekti, jota Suomessa koordinoi kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Fingo. Projektin tarkoituksena on lisätä EU-kansalaisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä.

”Maahanmuuttajilla voi olla erilainen näkemys kestävän kehityksen kysymyksistä tai vaikkapa niin sanotuista siirtolaisuuden juurisyistä kuin kantaväestöllä”, Laakso sanoo.

Yhtenä tavoitteena hankkeessa on purkaa valta-asetelmia ja lisätä suomalaisen median moniäänisyyttä, sillä siirtolaisuutta ja kestävää kehitystä koskevan keskustelun aiheet ja näkökulmat määrittävät edelleen useimmiten kantasuomalaiset.

”Tiedostamme, että ihmisillä on erilaisia rooleja, eikä tarkoitus ole lokeroida ketään pelkäksi ’siirtolaiseksi’ tai ’maahanmuuttajaksi’. Keskeistä on, että ihminen itse haluaa tulla mukaan projektiin sekä suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä että maahanmuuttajana ja kertoa näkemyksiään nimenomaan maahanmuuton ja kestävän kehityksen näkökulmista”, Laakso sanoo.

Osallistujia juttusarjaan haetaan muun muassa yhdessä Viestintä ja kehitys -säätiön kanssa järjestettävien työpajojen kautta.

Käytännössä maahanmuuttajien aktiivisempi rooli juttuprosessissa voi tarkoittaa esimerkiksi osallistumista aiheiden tai näkökulmien määrittelyyn ja haastateltavien valintaan tai journalistisen sisällön tuottamista itse.

Haluatko mukaan hankkeeseen? Lue lisää täältä!

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä siirtolaisuusmediatiedotusvälineetviestintä Suomi

Lue myös

Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Bussi ja sen edessä ja päällä ihmisiä

Somalian kehitys on menossa kohti parempaa, mutta harva haluaa palata sinne vapaaehtoisesti

Maahanmuuttovirasto kannustaa kielteisen päätöksen saaneita somalialaisia turvapaikanhakijoita palaamaan takaisin kotimaahansa vapaaehtoisen paluun ohjelman avulla. Rahallisesta tuesta huolimatta vain harva palaa. Yksi syy on se, että kotimaasta lähdön syyt ovat yhä olemassa kielteisestä päätöksestä huolimatta, kertoo paperittomia somalialaisia haastatellut tutkija Abdirashid Ismail.
Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.