Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat

Maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta puhuvat mediassa yleensä ne, joilla ei ole siitä omakohtaista kokemusta. Maailma.netin juttusarja kääntää asetelman päälaelleen.

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jonka tarkoituksena on lisätä maahanmuuttajien näkyvyyttä suomalaisessa mediassa ja saada nämä vahvemmin mukaan siirtolaisuudesta ja kestävästä kehityksestä käytävään keskusteluun.

”Suomessa on kirjoitettu paljon maahanmuutosta, mutta aika usein äänessä ovat suomalaiset asiantuntijat ja poliitikot ja maahanmuuttajille jää case-esimerkin osa. Halusimme lähteä tekemään journalismia, jossa maahanmuuttajilla olisi aktiivisempi rooli”, sanoo Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso.

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä -hankkeessa julkaistaan vuosina 2019–2020 yhteensä 20 juttua, jotka käsittelevät kestävää kehitystä, siirtolaisuutta ja maahanmuuttajuutta eri näkökulmista. Pääosassa ovat Suomessa asuvat, globaalista etelästä kotoisin olevat maahanmuuttajat.

Hanketta rahoittaa EU:n Frame, Voice, Report! -projekti, jota Suomessa koordinoi kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Fingo. Projektin tarkoituksena on lisätä EU-kansalaisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä.

”Maahanmuuttajilla voi olla erilainen näkemys kestävän kehityksen kysymyksistä tai vaikkapa niin sanotuista siirtolaisuuden juurisyistä kuin kantaväestöllä”, Laakso sanoo.

Yhtenä tavoitteena hankkeessa on purkaa valta-asetelmia ja lisätä suomalaisen median moniäänisyyttä, sillä siirtolaisuutta ja kestävää kehitystä koskevan keskustelun aiheet ja näkökulmat määrittävät edelleen useimmiten kantasuomalaiset.

”Tiedostamme, että ihmisillä on erilaisia rooleja, eikä tarkoitus ole lokeroida ketään pelkäksi ’siirtolaiseksi’ tai ’maahanmuuttajaksi’. Keskeistä on, että ihminen itse haluaa tulla mukaan projektiin sekä suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä että maahanmuuttajana ja kertoa näkemyksiään nimenomaan maahanmuuton ja kestävän kehityksen näkökulmista”, Laakso sanoo.

Osallistujia juttusarjaan haetaan muun muassa yhdessä Viestintä ja kehitys -säätiön kanssa järjestettävien työpajojen kautta.

Käytännössä maahanmuuttajien aktiivisempi rooli juttuprosessissa voi tarkoittaa esimerkiksi osallistumista aiheiden tai näkökulmien määrittelyyn ja haastateltavien valintaan tai journalistisen sisällön tuottamista itse.

Haluatko mukaan hankkeeseen? Lue lisää täältä!

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä siirtolaisuusmediatiedotusvälineetviestintä Suomi

Lue myös

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hamid Sadra, artist

Nuoret rauhanlähettiläät käyvät vihanlietsontaa vastaan Irakissa ja Afganistanissa – Suomen tuella yritetään purkaa konfliktien luomia vastakkainasetteluja

Vuosikymmeniä kestänyt väkivallan kierre kärjistää keskusteluilmapiiriä ja jakaa kansaa sekä Irakissa että Afganistanissa. Suomen rahoittamassa hankkeessa rekrytoidaan nuoria rauhanlähettiläiksi. 25-vuotias Hamid Sadra uskoo, että taide voi olla yksi tapa edistää rauhaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät