Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta. Se heijastaa maailman kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta, sanovat tutkijat. Ensi vuoden tilastoissa saattavat näkyä myös Suomen hävittäjäkaupat.

Hävittäjä, taskulaskin ja dollarin seteleitä.

Koronapandemia ei hillinnyt sotilasmenojen kasvua. Kuva: geralt / Pixabay / CC0.

Koronapandemia supisti maailman maiden bruttokansantuotetta viime vuonna yli neljä prosenttia, mutta siitä huolimatta sotilasmenot kasvoivat. Globaalit sotilasmenot olivat viime vuonna noin 1 641 miljardia euroa, ja kasvua oli edellisvuodesta noin 2,6 prosenttia, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkaisemista tilastoista.

Kasvu hidastui hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta esimerkiksi kaikki viisi kärkimaata kasvattivat menojaan. Suurimmat sotilasmenot oli Yhdysvalloilla, Kiinalla, Intialla, Venäjällä ja Isolla-Britannialla.

Yhdysvallat, jonka osuus maailman sotilasmenoista on jo 39 prosenttia, kasvatti sotilasbudjettiaan 4,4 prosenttia. Kiinan sotilasmenot taas ovat kasvaneet nyt 26 vuotta peräkkäin. Viime vuonna kasvua oli 1,9 prosenttia.

”Kasvu heijastaa kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta. Kaikki suurvallat ovat kasvattaneet sotilasmenojaan, ja se kuvastaa voimakkaasti etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan kilpailua”, sanoi Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja, Siprin erikoistutkija Tarja Cronberg rauhanjärjestöjen tänään järjestämässä lehdistötilaisuudessa.

Samaa mieltä on tutkija Kari Paasonen ajatushautomo Safer Globesta.

”Sotilasmenot ovat ikään kuin maapallon tai sotilaallisten jännitteiden kuumemittari: se, että ne nousevat, kertoo jännitteiden lisääntymisestä. Se, että sotilasmenot jossakin maassa lisääntyvät, johtavat tyypillisesti siihen, että ne lisääntyvät myös naapurimaassa, ja tästä tulee itseään ruokkiva kierre.”

Cronbergin mukaan sotilasmenojen kasvua kiihdyttää myös se, että kansainväliset sopimukset eivät enää pysty estämään kilpavarustelua. Esimerkiksi Iso-Britannia on asettanut hiljattain tavoitteekseen ydinaseidensa lisäämisen, vaikka se on sitoutunut ydinsulkusopimukseen ja ydinaseriisuntaan. Samalla Britannia on noussut viiden suurimman sotilasmahdin joukkoon aiemmin viiden kärjessä olleen Saudi-Arabian tilalle.

Myös muut Euroopan maat, kuten Saksa, lisäsivät viime vuonna tuntuvasti sotilasmenojaan.

”Aiempina vuosina Eurooppa on vähentänyt sotilasmenojaan, mutta nyt menojen kasvu on ollut suhteellisen suurta, neljä prosenttia. Tähän vaikuttaa varmasti Venäjä, mutta myös Naton keskustelu puolustusmenojen lisäämisestä”, Cronberg sanoi.

Nato on suositellut, että sen jäsenmaat käyttäisivät kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Viime vuonna tällaisten maiden määrä nousi yhdeksästä 12:een, joukossa muun muassa Ranska.

Maanosista eniten sotilasmenoja kasvatti viime vuonna Afrikka, yli viisi prosenttia. Lähi-idässä sotilasmenot ovat vähentyneet, mikä johtuu kuitenkin enemmän maiden heikentyneestä taloustilanteesta kuin kriisien vähenemisestä, Cronberg huomautti.

Suomesta voi tulla suurin nousija

Suomen sotilasmenot olivat Siprin tilastojen (pdf) mukaan viime vuonna noin 3,3 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli lähes kymmenen prosenttia – joskin tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että Sipri laskee tilastot hieman eri tavoin kuin puolustusministeriö, mikä nostaa sekä summaa että kasvuprosenttia.

Ensi vuonna lukemat voivat joka tapauksessa näyttää täysin erilaisilta, sillä Suomen puolustusbudjetti on kasvamassa lähes viiteen miljardiin euroon tänä vuonna. Se nostaisi Suomen Siprin ensi vuoden tilastoissa suhteessa eniten sotilasmenojaan lisänneiden maiden joukkoon, sillä kasvua voisi olla jopa 52 prosenttia tähän vuoteen verrattuna.

”Niissä maissa, joissa sotilasmenot ovat kasvaneet eniten suhteessa edellisvuoteen, kasvua on tavallisesti ollut yli 40 prosenttia. Jos Suomen puolustusbudjetti kasvaa odotetusti, ensi vuonna Suomi voi hivuttautua kärkipaikalle”, Paasonen sanoi.

Eniten sotilasmenoja kasvattivat viime vuonna Uganda, Myanmar ja Tšad. Tärkeä syy siihen, miksi Suomi voi nousta niiden tilalle, ovat tänä vuonna todennäköisesti toteutuvat hävittäjäkaupat. Niiden hinnaksi on laskettu noin kymmenen miljardia euroa, ja maksaminen aloitetaan tänä vuonna. Pitkällä aikavälillä hävittäjien käyttökustannusarviot voivat arvioiden mukaan olla jopa 30 miljardia euroa.

”Suomen puolustusmenot myös nousisivat yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä olisi 1960-luvulta alkaen vasta toinen kerta, kun näin kävisi”, Paasonen muistutti.

Lisää keskustelua kaivataan

Suomalaiset rauhanjärjestöt vastustavat hävittäjähankintoja muun muassa niiden kustannusten, päätöksenteon läpinäkymättömyyden ja ilmastopäästöjen takia. Hävittäjiin käytettävää summaa on pidetty suurena, sillä Suomen valtion budjetti on noin 60 miljardia vuosittain.

Myös esimerkiksi joukko tutkijoita, taiteilijoita ja kansalaistoimijoita vetosi hävittäjäkauppoja vastaan viime joulukuussa.

Tutkija Paasosen mukaan Suomessa pitäisi käydä enemmän julkista keskustelua sotilasmenoista.

”On arvokysymys, onko tällainen panostus maanpuolustukseen riittävä, liian suuri vai liian pieni. Siinä, missä kaikista muistakin julkisista menoista, myös sotilasmenoista olisi kuitenkin perusteltua käydä enemmän keskustelua kuin viime vuosina on tehty”, hän huomauttaa.

Kommentit

Lähettänyt Rauha Suomeen (ei varmistettu) 26.4.2021 - 21:31

Nämä nykytutkijat ja "rauhan puolustajat" ovat sen verran nuoria, että he eivät tiedä mitä Suomessa tapahtui vuosina 1939 - 45. Tai sitten he eivät ymmärrä, että se mitä tapahtuu kaiken aikaa maailmalla, voi tapahtua myös Suomessa.

Lisää uusi kommentti