Uutiset Venezuelan kehitys

Kriittisen päivälehden painokoneet pysähtyivät Venezuelassa – ”Terve Nicolás, netissä tavataan”

Latinalaisen Amerikan arvostetuimpiin lehtiin kuuluva El Nacional ei enää ilmesty painettuna. Taustalla on paperipula, jolla presidentti Nicolás Maduron hallitus kuristaa arvostelijoitaan.
El Nacional -sanomalehden kansi.
Venezuelan johtoon kriittisesti suhtautuva El Nacional julkaisi toistaiseksi viimeisen painetun numeronsa 14. joulukuuta. (Kuva: Humberto Márquez / IPS)

(IPS) -- El Nacionalin painokoneet pysähtyivät joulukuun puolivälissä ja Venezuelan johtava kriittinen päivälehti muuttui verkkojulkaisuksi. Taustalla on paperipula, jolla presidentti Nicolás Maduron hallitus kuristaa arvostelijoitaan.

Lehti tervehti toistaiseksi viimeisessä painetussa numerossaan presidenttiä näin: ”Terve Nicolás, netissä tavataan”.

Vasemmistopopulisti Maduron vuonna 2013 alkaneella valtakaudella Venezuelassa on suljettu 41 painettua julkaisua, 65 radiota ja 8 televisiokanavaa.

Maduron ja hänen edeltäjänsä Hugo Chávezin aikana (1999–2013) kriittisiä viestimiä on kuristettu lainsäädännöllä, oikeusjutuilla, toimilupien epäämisellä, taloudellisilla kiristyskeinoilla sekä paperin saannin vaikeuttamisella, listaa El Nacionalin päätoimittaja Miguel Henrique Otero, joka asuu maanpaossa Espanjassa.

Paperintuonti valtion monopoliksi

Latinalaisen Amerikan arvostetuimpiin lehtiin kuuluvan El Nacionalin painetun version katoaminen ”on hyvin valitettava esimerkki valtion mahdin käytöstä lehdistöä vastaan”, sanoo uruguaylainen Edison Lanza Yleisamerikkalaisesta ihmisoikeuskomissiosta.

Hän muistuttaa, että alueen ihmisoikeussopimus vuodelta 1969 kieltää ilmaisunvapauden rajoittamisen epäsuorin keinoin, kuten paperin saannin estämisellä.

Venezuelan valtio jakoi vuodesta 2003 lähtien lehtitaloille kiintiöitä paperintuontiin, mutta vuonna 2013 koko tuonti rajattiin valtion monopoliksi. ”Valtiollinen yhtiö luovutti paperia vain suosimilleen viestimille. Meille sitä ei myyty koskaan”, Otero sanoo.

”Miten selvisimme? Ennen vuotta 2013 hankimme kaiken paperin, mitä pystyimme. Sitten saimme paperia lahjoituksina yhdysvaltalaisilta lehdiltä, mutta se ei voinut jatkua ikuisesti. Supistimme painosta ja sivumäärää päätyen lopulta 10 000 kappaleeseen ja 16 sivuun”, hän jatkaa.

Perinteisesti vasemmalla

Ennen paperiongelmaa El Nacionalin painos oli arkisin 50 000 ja sunnuntaisin 100 000 kappaletta. Lehti kirjoitti laajasti kulttuurista ja yhteiskunnallisista asioista ja julkaisi tunnettujen latinalaisamerikkalaisten ajattelijoiden kolumneja.

Nykyisen päätoimittajan isoisä perusti El Nacionalin vuonna 1943. Lehden linja oli keskusta-vasemmistolainen, ja se tuki vuonna 1998 Hugo Chávezin vaalikampanjaa. Pian lehti kuitenkin muuttui omintakeista sosialismia ajaneen presidentin arvostelijaksi.

Oteron mukaan ilmoitustulot ovat nyt kutistuneet olemattomiin ja säästöt on käytetty. ”Päätimme lopettaa painamisen toistaiseksi, jotta emme päätyisi julkaisemaan yksisivuista lehteä tuhannen kappaleen painoksena. Sen pilaisi maineemme”, Otero selittää.

”Luotamme siihen, että voimme pikapuoliin painaa lehden, joka kertoo, että Venezuela palaa demokratiaan”, hän visioi.

Joukkorahoitus avuksi

Toimituspäällikkö Patricia Spadaro kertoo, että El Nacionalin henkilökunta siirtyy tekemään digilehteä. Valmisteilla on joukkorahoituskampanja toiminnan turvaamiseksi, lehtiyhtiön johtaja Jorge Makriniotis lisää.

Venezuelan journalistiliiton sihteerin Marco Ruizin mukaan El Nacionalissa työskenteli vielä 20 vuotta sitten 1 500 henkeä, nyt jäljellä on 280.

”Venezuelan viime vuosikymmenten historiaa ei voi ymmärtää lukematta El Nacionalia, koska lehti osasi tulkita venezuelalaista todellisuutta. Painon sulkeminen merkitsee yhden kauden päättymistä myös maan historiassa”, lehtiyhtiön hallitukseen kuuluva historioitsija Elías Pino pohtii.

El Nacional oli viimeinen kriittinen valtakunnallinen päivälehti. Muut riippumattomat lehdet ovat vuosien saatossa kadonneet tai paimennettu hallituksen linjoille. Televisio on venezuelalaisten pääasiallinen uutisväline, mutta myös siellä kriittiset äänet on likimain vaiennettu.

Sananvapaus ja mediaVenezuelan kehitys ihmisoikeudetmediainformaatioteknologiasananvapaustiedotusvälineetviestintäpolitiikkademokratiahallinto Venezuela Suomen IPS

Lue myös

Venezuelan lippu Euroopan parlamentin istuntosalissa osallistujien pöytien edustalla

Näkökulma: Oikeusjuttuun Nicolás Maduroa vastaan voi olla kansanterveydellisiä perusteita

Lääketieteen professori Akash Goel ehdottaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin nostaisi Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syynä on kansan näännyttäminen nälkään.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja YK:n pääsihteeri António Guterres kättelevät

Tutkijat vaativat YK:ta julistamaan Venezuelaan täyden humanitaarisen kriisin – ”Terveysjärjestelmä on romahtamassa”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch sekä Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat tekivät vuoden ajan työtä selvittääkseen Venezuelan kriisin laajuuden. Niiden mukaan maan viranomaiset eivät voi enää piilotella todellisuutta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista