Uutiset Unohdetut kriisit

Nicolás Maduron johtama Venezuela on täydessä humanitaarisessa kriisissä – ”Taloudellisesti ja sosiaalisesti maa on jo romahtanut”

Unohdetut kriisit -sarjamme toinen osa kertoo Venezuelasta, jossa talousongelmat ja huono hallinto ovat johtaneet yhteen maailman pahimmista ruokakriiseistä. Diktaattorin ottein hallitsevan presidentti Maduron vallasta hyötyvät ainakin Venezuelan armeija, Venäjä, Kiina ja Kuuba, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mikael Wigell.
Mies puolilähikuvassa.
Nicolás Maduro on toiminut Venezuelan presidenttinä vuodesta 2013. (Kuva: Cia Pak / UN Photo)

Uutiset Venezuelasta ovat toistaneet samaa vuodesta 2015 lähtien: lääkkeitä ei saa, sähkökatkot ovat arkipäivää, hyperinflaatio jyllää, vedestä on pulaa, yhä useampi näkee nälkää.

Nyt on loppumassa jo bensakin, maassa, joka on tunnettu maailman suurimmista öljyvaroistaan.

”Iso osa ihmisten ajasta menee perusasioiden, kuten ruuan ja lääkkeiden, hankintaan”, Helsingin yliopiston tutkija Virpi Salojärvi kertoo.

YK:n ruokaohjelman WFP:n raportin mukaan Venezuelassa on meneillään yksi maailman pahimmista ruokakriiseistä. Vuonna 2019 kolmasosa venezuelalaisista kärsi ruuan puutteesta ja 2,3 miljoonaa vakavasta ruokapulasta. Seitsemän miljoonaa on avun tarpeessa, heistä lähes puolet lapsia. Väestöstä arviolta 94 prosenttia on köyhiä.

”Taloudellisesti ja sosiaalisesti maa on jo romahtanut. Se on täysin humanitaarisessa kriisissä. Lapsia kuolee nälkään ja ihmisiä kuolee perussairauksiin, jotka on yleensä helppo hoitaa”, sanoo ohjelmajohtaja Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista.

”Samaan aikaan siellä on poliittinen pattitilanne, joka estää hallituksen vaihtumisen ja uudistukset, joilla maa saataisiin takaisin jaloilleen.”

Kriisillä on pitkät juuret

Venezuelan presidentti Nicolás Maduro on syyttänyt maan humanitaarisesta kriisistä Yhdysvaltojen Venezuelalle vuonna 2017 ja 2019 asettamia laajoja pakotteita, jotka kohdistuvat muun muassa maan öljyteollisuuteen. Todellisuudessa kriisi alkoi jo paljon aiemmin.

Maduro valittiin Venezuelan presidentiksi vuonna 2013. Kriisin siemenet kylvettiin jo edellisen presidentin Hugo Chávezin (1999–2013) sosialistis-populistisen hallinnon aikana, mutta öljyn hinnan lasku vuonna 2013, huono hallinto, korruptio ja hyperinflaatio syöksivät talouden nopeaan laskuun.

Vuonna 2017 Maduro vei parlamentilta päätösvallan, ja vuonna 2018 hän valitutti itsensä uudelleen presidentiksi.

Viime vuoden alussa toiveet Maduron kaatumisesta olivat korkealla. Haastajaksi nousi parlamentin puhemies Juan Guaidó, joka julisti itsensä väliaikaiseksi presidentiksi, yhdisti taakseen hajanaisen opposition ja sai laajaa tukea kansainväliseltä yhteisöltä. Guaidón hallinnon on tunnustanut yli 60 maata, Suomi mukaan lukien.

Maduroa Guaidó ei kuitenkaan ole onnistunut kaatamaan.

”Ihmiset ovat pettyneitä, mikä on heikentänyt Guaidón asemaa. Myös opposition leiri on alkanut rakoilla”, Wigell sanoo.

Kasvomaskilla suojautunut terveystyöntekijä pöydän ääressä asiakasta vastapäätä.
Kolumbialaisesta Cúcutan rajakaupungista on tullut Venezuelasta saapuvien pakolaisten määränpää. Avustusjärjestö MedGlobal toimitti keväällä terveyspalveluita venezuelalaisille sekä kolumbialaisille pakolaisille. (Kuva: MedGlobalOrg / CC BY-NC-ND 2.0)

Maduro on pyrkinyt aktiivisesti hajottamaan oppositiota vangitsemalla ja vainoamalla sen edustajia. Salojärven mukaan maan vankiloissa on tällä hetkellä yli 400 poliittista vankia ja ihmisoikeuksia rikotaan systemaattisesti.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet’n vuosi sitten julkaiseman raportin mukaan Venezuelan armeijan erikoisjoukot tappoivat vuonna 2018 yli 5 000 ihmistä. Vankiloissa on satoja mielivaltaisesti pidätettyjä ja ilman oikeudenkäyntiä vangittuja ihmisiä, pidätettyjä on kidutettu ja käytetty seksuaalista väkivaltaa.

Koronavirus on kysymysmerkki

Koronakriisin pelätään pahentavan Venezuelan tilannetta entisestään. Virus leviää nyt vauhdilla Latinalaisessa Amerikassa, etenkin Brasiliassa, Meksikossa ja Perussa. Global Health Security Indexin mukaan Venezuelan terveysjärjestelmä on yksi maailman heikoimmin pandemiaan valmistautuneista.

Venezuelan todellisesta tartuntatilanteesta ei ole tietoa, sillä virallisiin tilastoihin ei voi luottaa, Salojärvi sanoo. Testausmäärät ovat vähäisiä, ja lääkärit, toimittajat ja asiantuntijat, jotka yrittävät puhua tilanteesta julkisesti, vaiennetaan.

Venezuelasta on vuoden 2015 jälkeen lähtenyt pakoon yli viisi miljoonaa ihmistä, joukossa iso osa maan lääkäreistä.

”Monet jäljelle jääneistä lääkäreistä ovat vanhoja. Sairaaloiden henkilökunnalle ei ole suojavarusteita, usein ei edes vettä. Ilman bensaa lääkärit ja hoitajat eivät pääse työpaikalle”, Salojärvi sanoo.

Vallassa armeijan tuella

Venezuelan kriisi ei ole pelkästään maan sisäinen, vaan mukana on myös kansainvälisiä toimijoita, keskeisimpinä Venäjä, Kiina ja Kuuba.

Venäjä on saanut Madurolta edullisesti öljyä ja sillanpääaseman Etelä-Amerikkaan Yhdysvaltojen perinteiselle takapihalle. Kiina puolestaan on lainoittanut Maduroa avokätisesti. Jos oppositio pääsee valtaan, lainojen takaisin saamisesta ei ole takeita.

Tiukin ote Venezuelasta on Kuuballa. Salojärven mukaan maassa toimii joidenkin arvioiden mukaan jopa 20 000 kuubalaista. Heitä on keskeisissä asemissa Venezuelan armeijassa ja hallinnossa.

”Kuuba on tavallaan kolonisoinut Venezuelan valtion. Kuubalaiset hoitavat Venezuelassa sisäistä turvallisuutta ja vetävät nyörejä taustalla. Maduro on antanut sisäisen kontrollin kuubalaisille, koska luottaa näihin enemmän kuin venezuelalaisiin”, Wigell sanoo.

Viime kädessä Maduron vallan takeena on armeija.

”Sinä päivänä kun armeija hyppää opposition leiriin, Maduro kaatuu. Mutta se ei hyppää, koska sillä on liian paljon menetettävää”, Wigell sanoo.

Monet kenraaleista ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja korruptioon. Vaikka syytesuoja opposition kanssa saataisiin neuvoteltua, armeijan Maduron alaisuudessa nauttimat etuudet eivät voi samassa laajuudessa säilyä.

Kenraalit pyörittävät muun muassa tuottoisaa huumebisnestä, jonka lonkerot ulottuvat Maduron lähipiiriin asti. Huumekaupan lisäksi armeijalla on hallussaan Amazonin alue, josta se louhii kultaa ja timantteja. Kaivosteollisuus on johtanut alueella laajamittaiseen ympäristökatastrofiin, Salojärvi sanoo.

Rivisotilailla sen sijaan menee yhtä huonosti kuin muillakin venezuelalaisilla. Yksi mahdollisuus Wigellin mukaan on, että kapina alkaa armeijan omista riveistä. Sitä vaikeuttaa kuitenkin kuubalaisten tehokas valvontakoneisto.

Maduro on lisäksi aseistanut tuekseen puolisotilaallisia joukkoja ja katujengejä.

”Pahimpia diktaattoreja”

Hallitsemista armeijan avulla, puolisotilaallisia joukkoja, parlamentin lakkauttaminen, huumekauppaa, vastustajien tappamista, poliittisia vankeja, korruptiota, ihmisoikeusloukkauksia – voiko Maduroa kutsua jo diktaattoriksi?

”Kyllä voi. Hän on pahimpia diktaattoreita, mitä nykyään on”, Wigell sanoo.

Wigellin mukaan ensimmäinen askel kriisin ratkaisemiseksi olisi yhteisrintamahallitus, johon kuuluisi sekä nykyisen hallituksen että opposition edustajia.

”Se voisi hallitusti neuvotella siitä, miten Maduro luopuu vallasta, ja järjestää uudet presidentinvaalit. Kenraalien kanssa pitäisi neuvotella armeijan roolista uudessa järjestelmässä ja päästä neuvotteluyhteyteen myös kuubalaisten kanssa.”

Kansainvälisen yhteisön tulisi painostaa Maduroa neuvotteluihin sekä asettaa hallinnon edustajille sanktioita, kuten matkustuskieltoja ja syytteitä ja jäädyttää varoja.

Laajoista öljypakotteista, jotka entisestään hankaloittavat tavallisten ihmisten tilannetta ja humanitaarisen kriisin hoitoa, pitäisi Wigellin mielestä sen sijaan luopua.

Unohdetut kriisitVenezuelan kehitys ihmisoikeudetkatastrofiapupakolaisetkonflikti Venezuela

Lue myös

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Lapsia pulpettien äärellä.

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta

Care International -järjestö on julkaissut vuotuisen listansa kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, jotka saavat vähiten tilaa maailman medioissa. ”Emme saa pysyä vaiti, kun maailma jättää huomiotta kriisit, jotka alkoivat kauan ennen koronavirusta ja joihin ei vieläkään ole puututtu”, sanoo järjestön koordinaattori Delphine Pinault.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä