Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea
Sekasyöjä Roosa Mustonen ryhtyi ruokavalioremonttiin muun muassa kasvistortillojen avulla. (Kuva: Roosa Mustonen)

Maapallon tila on huolestuttanut minua jo jonkin aikaa. Siksi innostuin, kun löysin  Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) hiilijalanjälkitestin selaillessani nettiä. Se olisi helppo väylä selvittää oma hiilijalanjälki.

Testi olikin nopea ja yksinkertainen tehdä. Tulokset saatuani kuitenkin järkytyin, vaikka tiesin, etteivät valintani ole olleet parhaita maapallon tilaa ajatellen.

Päästöni ovat testin mukaan 5,6 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Se on testin keskivertotestintekijän alapuolella, mutta oletin itse tulokseni olevan vieläkin matalammalla.

Päätän ottaa yhteyttä muutamaan asiantuntijaan, jotta voisimme miettiä keinoja hiilijalanjälkeni pienentämiseksi.

Viikko kasvisruokavaliolla

Sitra on jakanut elämäntapatestissään hiilijalanjäljen neljään eri kategoriaan: asumiseen, matkusteluun, ruokaan ja kulutukseen.

Sitran Resurssiviisas kansalainen -tiimin johtava asiantuntija Sari Laine neuvoo, että jokaisen kannattaisi käydä tekemässä testi. Sen perusteella voi itse pohtia keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Yhden suomalaisen hiilijalanjälki on keskimäärin 10,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Vuonna 2030 hiilijalanjälkemme pitäisi Sitran mukaan olla vain 2,5 tonnia, joten jos haluamme parantaa maapallon tilaa, meidän on ruvettava hommiin.

Tehtyäni Sitran hiilijalanjälkitestin päätän, että ensimmäinen askeleeni kohti terveempää maapalloa on lisätä ruokavalioon reippaasti kasviksia.

”Kasvisruoalla pitäisi olla pääpaino arkiruokailussa. Lihaa ei välttämättä tarvitse jättää kokonaan pois, jos se tuntuu vaikealta, mutta olisi hyvä, jos sitä saisi vähennettyä”, kertoo ravintoasiantuntija Linda Kovanen.

Keskustelusta inspiroituneena aion viettää viikon kasvisruokavaliolla. Se mietityttää minua hieman. Olen tottunut monipuoliseen ruokavalioon, johon koen lihan kuuluvan. Mutta ehkäpä kasvisruokailu avaa silmiäni, ja siksi on aika lähteä pois mukavuusalueeltani.

    Papukastiketta hämmenetään hellalla
    Roosa Mustosen valintaa ryhtyä kokeilemaan kasvisruokavaliota myös kritisoitiin. (Kuva: Roosa Mustonen)

    Mistä tietää, mikä on oikein ja mikä väärin?

    Ensimmäinen päivä kasvisruokailijana saa minut heti hämilleen. Tarkoitukseni on käydä vain nopeasti hakemassa ruokaa kaupasta, mutta se ei olekaan niin helppoa kuin kuvittelin aluksi. Puolen tunnin haahuilun jälkeen päätän ottaa älypuhelimeni esiin ja kysyä neuvoa kasvissyöjäystäviltäni.

    Lopulta saan koriini tarvikkeet falafelbologneseen. Eikä se ollut oikeasti hankalaa. Ehkä minulla oli vain pieni asenneongelma, sillä kuvittelin jauhelihan olevan parempaa kuin kikherneiden.

    Kauppareissu saa minut pohtimaan tuotteiden alkuperää ja niiden tuotantoa. Onko järkeä ostaa ulkomailta tuotettuja ja tänne pohjoiseen tuotuja hedelmiä, vihanneksia ja muita tuotteita? Eikö olisi ekologisempaa suosia kotimaista lihaa?

    ”Lihantuotanto on aina kuormittavampi vaihtoehto. Kuljetus ei kuormita niin paljon kuin alkutuotanto. On hyvä miettiä, miten tuote on tuotettu ja kuinka paljon esimerkiksi vettä on jouduttu käyttämään”, Linda Kovanen vastaa.

    Alkutuotantoon olisi siis hyvä kiinnittää huomiota valintoja tehdessään. Rehun tuotanto, eläimen kasvatus ja sen elintila ovat kuluttavia ilmastolle. Ja mitä kasvikunnan tuotteisiin tulee, olisi hyvä suosia esimerkiksi lähituotantoa ja katsoa, löytyykö tuotteista luotettavia sertifikaatteja. Pienillä valinnoilla kaupassa pystyy heti pienentämään hiilijalanjälkeä.

    Kasvisruokailija silmätikkuna?

    Oloni on viikon aikana välillä hieman ahdistunut ja uhattu. Kasvisruokailijana joudun selittelemään valintojani, vaikka kasvissyönti on nykyään jopa trendikästä. Tuntuu, että saan olla muiden arvostelun kohteena, vaikka yritän vain parhaani.

    Esimerkiksi baari-illan jälkeen pikaruokaravintolassa sanon, etten syö hampurilaista, sillä siinä on lihaa. Kun kerron testaavani kasvisruokailua, vastaukseksi saan tuntemattomilta, että olen tekopyhä. Ranskalaiset ostamalla kannatan suuryritystä, joka ei ole ekologinen.

    Vihanneksia ja hedelmiä ylhäältäpäin kuvattuna
    Roosa Mustosen mukaan siirtyminen kasvisruokavalioon ei ollut helppoa. (Kuva: Roosa Mustonen)

    Ymmärrän pointin, mutta kasvisruokailijana minunkaan ei tarvitse olla täydellinen. Kyse on pienistä valinnoista. Mielestäni on täysin okei hakea ranskalaiset pikaruokaravintolasta tai vaikkapa syödä se hampurilainen joskus, jos siltä tuntuu. Mutta ei aina. Siinä kulkee punainen lanka, jota kaikki eivät tunnu ymmärtävän.

    Teen Sitran hiilijalanjälkitestiä muutamilla eri vastauksilla ja teen havainnon. Jos yksittäinen ihminen vähentää eläinkunnan tuotteiden syömistä 4–7 kerrasta viikossa 1–3 kertaan, hiilijalanjälki pienenee 300 hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Se ei vielä riitä, mutta se olisi tärkeä askel.

    Viikon jälkeen tunnen oloni ylpeäksi. En sano, että viikko olisi ollut helppo. Muutokset ottavat aina aikansa. Mutta kasviruokaviikko on avannut silmiäni monesta eri näkökulmista. Olen kokeillut monia hyviä uusia reseptejä ja oppinut ylipäätänsä paljon ruokailusta.

    Ja kyllä, aion jatkossa panostaa kasvisruokaan enemmän. En lopeta kokonaan eläinperäisten tuotteiden käyttöä, mutta seuraava askel olisi saada kasviperäisestä ruoasta hallitsevampi osa ruokavaliotani.

    Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.

    Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

    Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

    Suomalaisen parhaat keinot vähentää hiilijalanjälkeä

    Ruokavalion lisäksi Sitran asiantuntija Sari Laine antaa muutamia vinkkejä, joilla jokainen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään

    1. Vapaa-ajan matkustelu joukkoliikenteellä. Suomalaiset suosivat edelleen paljon yksityisautoilua, joten joukkoliikenne esimerkiksi kotimaan matkailussa kannattaa ottaa huomioon.
    2. Sähkösopimuksen vaihtaminen vihreään sähköön, esimerkiksi tuulisähköön.
    3. Lämpimän veden käyttö. Kuuma suihku on ihana, mutta kuluttaa sekä maapalloa että lompakkoasi. Nopea ja raikas suihku aina silloin tällöin voi tehdä teille molemmille hyvää.

    Roosan viikon menu

    • Ma: Falafelbolognese
    • Ti: Kasvishernekeitto ja vegaaninen pannukakku
    • Ke: Nuudelikasviswokki
    • To: Nuudelikasviswokki
    • Pe: Tortillat tomaattipapukastikkeella ja itsetehdyllä guacamolella
    • La: Riisiä ja kikhernekastiketta
    • Su: Uunissa paistettuja kasviksia, perunaa ja falafeliä.

    IlmastonmuutosTulevaisuuden toimittajat -juttusarja kestävän kehityksen tavoitteetruokailmastonmuutos

    Kommentit

    Lähettänyt Anna (ei varmistettu) 3.1.2020 - 12:28

    Käsittääkseni Khiherne ei kasva Suomessa, nuudelit tuodaan Kiinasta ja Thaimaasta. Guagamoleen käytetty Avokado ei kasva Suomessa, Riisi tuodaan jostain kaukaa... Mitä järkeä on tässä!! Todellakin saastuttavaa, sillä laivoissa käytetään erittäin myrkyllisiä polttoaineita. Jos syö kasviksia, niiden pitää olla suomalaisia!!!

    Lue myös

    Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

    2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

    Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
    Autiotalo maantien laidassa

    Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

    Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.
    Kirjahylly ja ihmisiä pöytien ääressä

    Suomalaisten lukeminen eriarvoistuu – Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan viidesosalla 15-vuotiaista pojista on heikko lukutaito, ja syy on mysteeri

    Heikosti lukevien osuus on noussut jo 13,5 prosenttiin oppilaista. Myös sukupuoli vaikuttaa lukutaitoon: ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tutkija Kaisa Leino uskoo esimerkin voimaan lukuinnon kasvattamisessa.

    Tilaa uutiskirje

    Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

    Pääuutiset

    Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

    Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

    Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
    Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

    Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

    Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
    Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

    Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

    Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
    Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

    Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

    Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
    Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

    Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

    Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

    Tuoreimmat

    Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla
    Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
    Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
    Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
    Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
    2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
    Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
    Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
    Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
    Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

    Luetuimmat

    Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
    Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
    Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
    Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
    Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
    Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
    Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
    Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
    YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
    Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”