Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea
Sekasyöjä Roosa Mustonen ryhtyi ruokavalioremonttiin muun muassa kasvistortillojen avulla. (Kuva: Roosa Mustonen)

Maapallon tila on huolestuttanut minua jo jonkin aikaa. Siksi innostuin, kun löysin  Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) hiilijalanjälkitestin selaillessani nettiä. Se olisi helppo väylä selvittää oma hiilijalanjälki.

Testi olikin nopea ja yksinkertainen tehdä. Tulokset saatuani kuitenkin järkytyin, vaikka tiesin, etteivät valintani ole olleet parhaita maapallon tilaa ajatellen.

Päästöni ovat testin mukaan 5,6 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Se on testin keskivertotestintekijän alapuolella, mutta oletin itse tulokseni olevan vieläkin matalammalla.

Päätän ottaa yhteyttä muutamaan asiantuntijaan, jotta voisimme miettiä keinoja hiilijalanjälkeni pienentämiseksi.

Viikko kasvisruokavaliolla

Sitra on jakanut elämäntapatestissään hiilijalanjäljen neljään eri kategoriaan: asumiseen, matkusteluun, ruokaan ja kulutukseen.

Sitran Resurssiviisas kansalainen -tiimin johtava asiantuntija Sari Laine neuvoo, että jokaisen kannattaisi käydä tekemässä testi. Sen perusteella voi itse pohtia keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Yhden suomalaisen hiilijalanjälki on keskimäärin 10,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Vuonna 2030 hiilijalanjälkemme pitäisi Sitran mukaan olla vain 2,5 tonnia, joten jos haluamme parantaa maapallon tilaa, meidän on ruvettava hommiin.

Tehtyäni Sitran hiilijalanjälkitestin päätän, että ensimmäinen askeleeni kohti terveempää maapalloa on lisätä ruokavalioon reippaasti kasviksia.

”Kasvisruoalla pitäisi olla pääpaino arkiruokailussa. Lihaa ei välttämättä tarvitse jättää kokonaan pois, jos se tuntuu vaikealta, mutta olisi hyvä, jos sitä saisi vähennettyä”, kertoo ravintoasiantuntija Linda Kovanen.

Keskustelusta inspiroituneena aion viettää viikon kasvisruokavaliolla. Se mietityttää minua hieman. Olen tottunut monipuoliseen ruokavalioon, johon koen lihan kuuluvan. Mutta ehkäpä kasvisruokailu avaa silmiäni, ja siksi on aika lähteä pois mukavuusalueeltani.

    Papukastiketta hämmenetään hellalla
    Roosa Mustosen valintaa ryhtyä kokeilemaan kasvisruokavaliota myös kritisoitiin. (Kuva: Roosa Mustonen)

    Mistä tietää, mikä on oikein ja mikä väärin?

    Ensimmäinen päivä kasvisruokailijana saa minut heti hämilleen. Tarkoitukseni on käydä vain nopeasti hakemassa ruokaa kaupasta, mutta se ei olekaan niin helppoa kuin kuvittelin aluksi. Puolen tunnin haahuilun jälkeen päätän ottaa älypuhelimeni esiin ja kysyä neuvoa kasvissyöjäystäviltäni.

    Lopulta saan koriini tarvikkeet falafelbologneseen. Eikä se ollut oikeasti hankalaa. Ehkä minulla oli vain pieni asenneongelma, sillä kuvittelin jauhelihan olevan parempaa kuin kikherneiden.

    Kauppareissu saa minut pohtimaan tuotteiden alkuperää ja niiden tuotantoa. Onko järkeä ostaa ulkomailta tuotettuja ja tänne pohjoiseen tuotuja hedelmiä, vihanneksia ja muita tuotteita? Eikö olisi ekologisempaa suosia kotimaista lihaa?

    ”Lihantuotanto on aina kuormittavampi vaihtoehto. Kuljetus ei kuormita niin paljon kuin alkutuotanto. On hyvä miettiä, miten tuote on tuotettu ja kuinka paljon esimerkiksi vettä on jouduttu käyttämään”, Linda Kovanen vastaa.

    Alkutuotantoon olisi siis hyvä kiinnittää huomiota valintoja tehdessään. Rehun tuotanto, eläimen kasvatus ja sen elintila ovat kuluttavia ilmastolle. Ja mitä kasvikunnan tuotteisiin tulee, olisi hyvä suosia esimerkiksi lähituotantoa ja katsoa, löytyykö tuotteista luotettavia sertifikaatteja. Pienillä valinnoilla kaupassa pystyy heti pienentämään hiilijalanjälkeä.

    Kasvisruokailija silmätikkuna?

    Oloni on viikon aikana välillä hieman ahdistunut ja uhattu. Kasvisruokailijana joudun selittelemään valintojani, vaikka kasvissyönti on nykyään jopa trendikästä. Tuntuu, että saan olla muiden arvostelun kohteena, vaikka yritän vain parhaani.

    Esimerkiksi baari-illan jälkeen pikaruokaravintolassa sanon, etten syö hampurilaista, sillä siinä on lihaa. Kun kerron testaavani kasvisruokailua, vastaukseksi saan tuntemattomilta, että olen tekopyhä. Ranskalaiset ostamalla kannatan suuryritystä, joka ei ole ekologinen.

    Vihanneksia ja hedelmiä ylhäältäpäin kuvattuna
    Roosa Mustosen mukaan siirtyminen kasvisruokavalioon ei ollut helppoa. (Kuva: Roosa Mustonen)

    Ymmärrän pointin, mutta kasvisruokailijana minunkaan ei tarvitse olla täydellinen. Kyse on pienistä valinnoista. Mielestäni on täysin okei hakea ranskalaiset pikaruokaravintolasta tai vaikkapa syödä se hampurilainen joskus, jos siltä tuntuu. Mutta ei aina. Siinä kulkee punainen lanka, jota kaikki eivät tunnu ymmärtävän.

    Teen Sitran hiilijalanjälkitestiä muutamilla eri vastauksilla ja teen havainnon. Jos yksittäinen ihminen vähentää eläinkunnan tuotteiden syömistä 4–7 kerrasta viikossa 1–3 kertaan, hiilijalanjälki pienenee 300 hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Se ei vielä riitä, mutta se olisi tärkeä askel.

    Viikon jälkeen tunnen oloni ylpeäksi. En sano, että viikko olisi ollut helppo. Muutokset ottavat aina aikansa. Mutta kasviruokaviikko on avannut silmiäni monesta eri näkökulmista. Olen kokeillut monia hyviä uusia reseptejä ja oppinut ylipäätänsä paljon ruokailusta.

    Ja kyllä, aion jatkossa panostaa kasvisruokaan enemmän. En lopeta kokonaan eläinperäisten tuotteiden käyttöä, mutta seuraava askel olisi saada kasviperäisestä ruoasta hallitsevampi osa ruokavaliotani.

    Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.

    Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

    Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

    Suomalaisen parhaat keinot vähentää hiilijalanjälkeä

    Ruokavalion lisäksi Sitran asiantuntija Sari Laine antaa muutamia vinkkejä, joilla jokainen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään

    1. Vapaa-ajan matkustelu joukkoliikenteellä. Suomalaiset suosivat edelleen paljon yksityisautoilua, joten joukkoliikenne esimerkiksi kotimaan matkailussa kannattaa ottaa huomioon.
    2. Sähkösopimuksen vaihtaminen vihreään sähköön, esimerkiksi tuulisähköön.
    3. Lämpimän veden käyttö. Kuuma suihku on ihana, mutta kuluttaa sekä maapalloa että lompakkoasi. Nopea ja raikas suihku aina silloin tällöin voi tehdä teille molemmille hyvää.

    Roosan viikon menu

    • Ma: Falafelbolognese
    • Ti: Kasvishernekeitto ja vegaaninen pannukakku
    • Ke: Nuudelikasviswokki
    • To: Nuudelikasviswokki
    • Pe: Tortillat tomaattipapukastikkeella ja itsetehdyllä guacamolella
    • La: Riisiä ja kikhernekastiketta
    • Su: Uunissa paistettuja kasviksia, perunaa ja falafeliä.

    IlmastonmuutosTulevaisuuden toimittajat -juttusarja kestävän kehityksen tavoitteetruokailmastonmuutos

    Kommentit

    Lähettänyt Anna (ei varmistettu) 3.1.2020 - 12:28

    Käsittääkseni Khiherne ei kasva Suomessa, nuudelit tuodaan Kiinasta ja Thaimaasta. Guagamoleen käytetty Avokado ei kasva Suomessa, Riisi tuodaan jostain kaukaa... Mitä järkeä on tässä!! Todellakin saastuttavaa, sillä laivoissa käytetään erittäin myrkyllisiä polttoaineita. Jos syö kasviksia, niiden pitää olla suomalaisia!!!

    Lue myös

    Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

    Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

    Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
    Vihreitä ja punaisia paprikoita

    Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

    Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

    Tilaa uutiskirje

    Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

    Pääuutiset

    Nainen puolilähikuvassa

    Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

    Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
    Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

    Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

    YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
    Somalian ja EU:n liput

    Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

    EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
    Havupuiden runkoja, taustalla järvi

    Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

    Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
    Kädet vesihanan alla

    Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

    Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

    Tuoreimmat

    Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
    Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
    Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
    Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
    Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
    Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
    Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
    Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
    Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
    Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

    Luetuimmat

    Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
    Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
    Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
    Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
    Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
    Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
    Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
    Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
    Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
    Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi