Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea
Sekasyöjä Roosa Mustonen ryhtyi ruokavalioremonttiin muun muassa kasvistortillojen avulla. (Kuva: Roosa Mustonen)

Maapallon tila on huolestuttanut minua jo jonkin aikaa. Siksi innostuin, kun löysin  Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) hiilijalanjälkitestin selaillessani nettiä. Se olisi helppo väylä selvittää oma hiilijalanjälki.

Testi olikin nopea ja yksinkertainen tehdä. Tulokset saatuani kuitenkin järkytyin, vaikka tiesin, etteivät valintani ole olleet parhaita maapallon tilaa ajatellen.

Päästöni ovat testin mukaan 5,6 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Se on testin keskivertotestintekijän alapuolella, mutta oletin itse tulokseni olevan vieläkin matalammalla.

Päätän ottaa yhteyttä muutamaan asiantuntijaan, jotta voisimme miettiä keinoja hiilijalanjälkeni pienentämiseksi.

Viikko kasvisruokavaliolla

Sitra on jakanut elämäntapatestissään hiilijalanjäljen neljään eri kategoriaan: asumiseen, matkusteluun, ruokaan ja kulutukseen.

Sitran Resurssiviisas kansalainen -tiimin johtava asiantuntija Sari Laine neuvoo, että jokaisen kannattaisi käydä tekemässä testi. Sen perusteella voi itse pohtia keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Yhden suomalaisen hiilijalanjälki on keskimäärin 10,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Vuonna 2030 hiilijalanjälkemme pitäisi Sitran mukaan olla vain 2,5 tonnia, joten jos haluamme parantaa maapallon tilaa, meidän on ruvettava hommiin.

Tehtyäni Sitran hiilijalanjälkitestin päätän, että ensimmäinen askeleeni kohti terveempää maapalloa on lisätä ruokavalioon reippaasti kasviksia.

”Kasvisruoalla pitäisi olla pääpaino arkiruokailussa. Lihaa ei välttämättä tarvitse jättää kokonaan pois, jos se tuntuu vaikealta, mutta olisi hyvä, jos sitä saisi vähennettyä”, kertoo ravintoasiantuntija Linda Kovanen.

Keskustelusta inspiroituneena aion viettää viikon kasvisruokavaliolla. Se mietityttää minua hieman. Olen tottunut monipuoliseen ruokavalioon, johon koen lihan kuuluvan. Mutta ehkäpä kasvisruokailu avaa silmiäni, ja siksi on aika lähteä pois mukavuusalueeltani.

    Papukastiketta hämmenetään hellalla
    Roosa Mustosen valintaa ryhtyä kokeilemaan kasvisruokavaliota myös kritisoitiin. (Kuva: Roosa Mustonen)

    Mistä tietää, mikä on oikein ja mikä väärin?

    Ensimmäinen päivä kasvisruokailijana saa minut heti hämilleen. Tarkoitukseni on käydä vain nopeasti hakemassa ruokaa kaupasta, mutta se ei olekaan niin helppoa kuin kuvittelin aluksi. Puolen tunnin haahuilun jälkeen päätän ottaa älypuhelimeni esiin ja kysyä neuvoa kasvissyöjäystäviltäni.

    Lopulta saan koriini tarvikkeet falafelbologneseen. Eikä se ollut oikeasti hankalaa. Ehkä minulla oli vain pieni asenneongelma, sillä kuvittelin jauhelihan olevan parempaa kuin kikherneiden.

    Kauppareissu saa minut pohtimaan tuotteiden alkuperää ja niiden tuotantoa. Onko järkeä ostaa ulkomailta tuotettuja ja tänne pohjoiseen tuotuja hedelmiä, vihanneksia ja muita tuotteita? Eikö olisi ekologisempaa suosia kotimaista lihaa?

    ”Lihantuotanto on aina kuormittavampi vaihtoehto. Kuljetus ei kuormita niin paljon kuin alkutuotanto. On hyvä miettiä, miten tuote on tuotettu ja kuinka paljon esimerkiksi vettä on jouduttu käyttämään”, Linda Kovanen vastaa.

    Alkutuotantoon olisi siis hyvä kiinnittää huomiota valintoja tehdessään. Rehun tuotanto, eläimen kasvatus ja sen elintila ovat kuluttavia ilmastolle. Ja mitä kasvikunnan tuotteisiin tulee, olisi hyvä suosia esimerkiksi lähituotantoa ja katsoa, löytyykö tuotteista luotettavia sertifikaatteja. Pienillä valinnoilla kaupassa pystyy heti pienentämään hiilijalanjälkeä.

    Kasvisruokailija silmätikkuna?

    Oloni on viikon aikana välillä hieman ahdistunut ja uhattu. Kasvisruokailijana joudun selittelemään valintojani, vaikka kasvissyönti on nykyään jopa trendikästä. Tuntuu, että saan olla muiden arvostelun kohteena, vaikka yritän vain parhaani.

    Esimerkiksi baari-illan jälkeen pikaruokaravintolassa sanon, etten syö hampurilaista, sillä siinä on lihaa. Kun kerron testaavani kasvisruokailua, vastaukseksi saan tuntemattomilta, että olen tekopyhä. Ranskalaiset ostamalla kannatan suuryritystä, joka ei ole ekologinen.

    Vihanneksia ja hedelmiä ylhäältäpäin kuvattuna
    Roosa Mustosen mukaan siirtyminen kasvisruokavalioon ei ollut helppoa. (Kuva: Roosa Mustonen)

    Ymmärrän pointin, mutta kasvisruokailijana minunkaan ei tarvitse olla täydellinen. Kyse on pienistä valinnoista. Mielestäni on täysin okei hakea ranskalaiset pikaruokaravintolasta tai vaikkapa syödä se hampurilainen joskus, jos siltä tuntuu. Mutta ei aina. Siinä kulkee punainen lanka, jota kaikki eivät tunnu ymmärtävän.

    Teen Sitran hiilijalanjälkitestiä muutamilla eri vastauksilla ja teen havainnon. Jos yksittäinen ihminen vähentää eläinkunnan tuotteiden syömistä 4–7 kerrasta viikossa 1–3 kertaan, hiilijalanjälki pienenee 300 hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Se ei vielä riitä, mutta se olisi tärkeä askel.

    Viikon jälkeen tunnen oloni ylpeäksi. En sano, että viikko olisi ollut helppo. Muutokset ottavat aina aikansa. Mutta kasviruokaviikko on avannut silmiäni monesta eri näkökulmista. Olen kokeillut monia hyviä uusia reseptejä ja oppinut ylipäätänsä paljon ruokailusta.

    Ja kyllä, aion jatkossa panostaa kasvisruokaan enemmän. En lopeta kokonaan eläinperäisten tuotteiden käyttöä, mutta seuraava askel olisi saada kasviperäisestä ruoasta hallitsevampi osa ruokavaliotani.

    Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.

    Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

    Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

    Suomalaisen parhaat keinot vähentää hiilijalanjälkeä

    Ruokavalion lisäksi Sitran asiantuntija Sari Laine antaa muutamia vinkkejä, joilla jokainen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään

    1. Vapaa-ajan matkustelu joukkoliikenteellä. Suomalaiset suosivat edelleen paljon yksityisautoilua, joten joukkoliikenne esimerkiksi kotimaan matkailussa kannattaa ottaa huomioon.
    2. Sähkösopimuksen vaihtaminen vihreään sähköön, esimerkiksi tuulisähköön.
    3. Lämpimän veden käyttö. Kuuma suihku on ihana, mutta kuluttaa sekä maapalloa että lompakkoasi. Nopea ja raikas suihku aina silloin tällöin voi tehdä teille molemmille hyvää.

    Roosan viikon menu

    • Ma: Falafelbolognese
    • Ti: Kasvishernekeitto ja vegaaninen pannukakku
    • Ke: Nuudelikasviswokki
    • To: Nuudelikasviswokki
    • Pe: Tortillat tomaattipapukastikkeella ja itsetehdyllä guacamolella
    • La: Riisiä ja kikhernekastiketta
    • Su: Uunissa paistettuja kasviksia, perunaa ja falafeliä.

    IlmastonmuutosTulevaisuuden toimittajat -juttusarja kestävän kehityksen tavoitteetruokailmastonmuutos

    Kommentit

    Lähettänyt Anna (ei varmistettu) 3.1.2020 - 12:28

    Käsittääkseni Khiherne ei kasva Suomessa, nuudelit tuodaan Kiinasta ja Thaimaasta. Guagamoleen käytetty Avokado ei kasva Suomessa, Riisi tuodaan jostain kaukaa... Mitä järkeä on tässä!! Todellakin saastuttavaa, sillä laivoissa käytetään erittäin myrkyllisiä polttoaineita. Jos syö kasviksia, niiden pitää olla suomalaisia!!!

    Lue myös

    Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

    Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

    Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
    Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

    Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

    Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

    Tilaa uutiskirje

    Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

    Pääuutiset

    Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

    ”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

    Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
    Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

    Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

    Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
    Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

    Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

    Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
    Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

    Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

    Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
    Sateenkaarilippu

    Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

    Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

    Luetuimmat

    YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
    ”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
    Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
    Zimbabwe pidätti protestijohtajan
    Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
    Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
    Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
    Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
    Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
    Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen