Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea
Sekasyöjä Roosa Mustonen ryhtyi ruokavalioremonttiin muun muassa kasvistortillojen avulla. (Kuva: Roosa Mustonen)

Maapallon tila on huolestuttanut minua jo jonkin aikaa. Siksi innostuin, kun löysin  Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) hiilijalanjälkitestin selaillessani nettiä. Se olisi helppo väylä selvittää oma hiilijalanjälki.

Testi olikin nopea ja yksinkertainen tehdä. Tulokset saatuani kuitenkin järkytyin, vaikka tiesin, etteivät valintani ole olleet parhaita maapallon tilaa ajatellen.

Päästöni ovat testin mukaan 5,6 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Se on testin keskivertotestintekijän alapuolella, mutta oletin itse tulokseni olevan vieläkin matalammalla.

Päätän ottaa yhteyttä muutamaan asiantuntijaan, jotta voisimme miettiä keinoja hiilijalanjälkeni pienentämiseksi.

Viikko kasvisruokavaliolla

Sitra on jakanut elämäntapatestissään hiilijalanjäljen neljään eri kategoriaan: asumiseen, matkusteluun, ruokaan ja kulutukseen.

Sitran Resurssiviisas kansalainen -tiimin johtava asiantuntija Sari Laine neuvoo, että jokaisen kannattaisi käydä tekemässä testi. Sen perusteella voi itse pohtia keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Yhden suomalaisen hiilijalanjälki on keskimäärin 10,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Vuonna 2030 hiilijalanjälkemme pitäisi Sitran mukaan olla vain 2,5 tonnia, joten jos haluamme parantaa maapallon tilaa, meidän on ruvettava hommiin.

Tehtyäni Sitran hiilijalanjälkitestin päätän, että ensimmäinen askeleeni kohti terveempää maapalloa on lisätä ruokavalioon reippaasti kasviksia.

”Kasvisruoalla pitäisi olla pääpaino arkiruokailussa. Lihaa ei välttämättä tarvitse jättää kokonaan pois, jos se tuntuu vaikealta, mutta olisi hyvä, jos sitä saisi vähennettyä”, kertoo ravintoasiantuntija Linda Kovanen.

Keskustelusta inspiroituneena aion viettää viikon kasvisruokavaliolla. Se mietityttää minua hieman. Olen tottunut monipuoliseen ruokavalioon, johon koen lihan kuuluvan. Mutta ehkäpä kasvisruokailu avaa silmiäni, ja siksi on aika lähteä pois mukavuusalueeltani.

Papukastiketta hämmenetään hellalla
Roosa Mustosen valintaa ryhtyä kokeilemaan kasvisruokavaliota myös kritisoitiin. (Kuva: Roosa Mustonen)

Mistä tietää, mikä on oikein ja mikä väärin?

Ensimmäinen päivä kasvisruokailijana saa minut heti hämilleen. Tarkoitukseni on käydä vain nopeasti hakemassa ruokaa kaupasta, mutta se ei olekaan niin helppoa kuin kuvittelin aluksi. Puolen tunnin haahuilun jälkeen päätän ottaa älypuhelimeni esiin ja kysyä neuvoa kasvissyöjäystäviltäni.

Lopulta saan koriini tarvikkeet falafelbologneseen. Eikä se ollut oikeasti hankalaa. Ehkä minulla oli vain pieni asenneongelma, sillä kuvittelin jauhelihan olevan parempaa kuin kikherneiden.

Kauppareissu saa minut pohtimaan tuotteiden alkuperää ja niiden tuotantoa. Onko järkeä ostaa ulkomailta tuotettuja ja tänne pohjoiseen tuotuja hedelmiä, vihanneksia ja muita tuotteita? Eikö olisi ekologisempaa suosia kotimaista lihaa?

”Lihantuotanto on aina kuormittavampi vaihtoehto. Kuljetus ei kuormita niin paljon kuin alkutuotanto. On hyvä miettiä, miten tuote on tuotettu ja kuinka paljon esimerkiksi vettä on jouduttu käyttämään”, Linda Kovanen vastaa.

Alkutuotantoon olisi siis hyvä kiinnittää huomiota valintoja tehdessään. Rehun tuotanto, eläimen kasvatus ja sen elintila ovat kuluttavia ilmastolle. Ja mitä kasvikunnan tuotteisiin tulee, olisi hyvä suosia esimerkiksi lähituotantoa ja katsoa, löytyykö tuotteista luotettavia sertifikaatteja. Pienillä valinnoilla kaupassa pystyy heti pienentämään hiilijalanjälkeä.

Kasvisruokailija silmätikkuna?

Oloni on viikon aikana välillä hieman ahdistunut ja uhattu. Kasvisruokailijana joudun selittelemään valintojani, vaikka kasvissyönti on nykyään jopa trendikästä. Tuntuu, että saan olla muiden arvostelun kohteena, vaikka yritän vain parhaani.

Esimerkiksi baari-illan jälkeen pikaruokaravintolassa sanon, etten syö hampurilaista, sillä siinä on lihaa. Kun kerron testaavani kasvisruokailua, vastaukseksi saan tuntemattomilta, että olen tekopyhä. Ranskalaiset ostamalla kannatan suuryritystä, joka ei ole ekologinen.

Vihanneksia ja hedelmiä ylhäältäpäin kuvattuna
Roosa Mustosen mukaan siirtyminen kasvisruokavalioon ei ollut helppoa. (Kuva: Roosa Mustonen)

Ymmärrän pointin, mutta kasvisruokailijana minunkaan ei tarvitse olla täydellinen. Kyse on pienistä valinnoista. Mielestäni on täysin okei hakea ranskalaiset pikaruokaravintolasta tai vaikkapa syödä se hampurilainen joskus, jos siltä tuntuu. Mutta ei aina. Siinä kulkee punainen lanka, jota kaikki eivät tunnu ymmärtävän.

Teen Sitran hiilijalanjälkitestiä muutamilla eri vastauksilla ja teen havainnon. Jos yksittäinen ihminen vähentää eläinkunnan tuotteiden syömistä 4–7 kerrasta viikossa 1–3 kertaan, hiilijalanjälki pienenee 300 hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Se ei vielä riitä, mutta se olisi tärkeä askel.

Viikon jälkeen tunnen oloni ylpeäksi. En sano, että viikko olisi ollut helppo. Muutokset ottavat aina aikansa. Mutta kasviruokaviikko on avannut silmiäni monesta eri näkökulmista. Olen kokeillut monia hyviä uusia reseptejä ja oppinut ylipäätänsä paljon ruokailusta.

Ja kyllä, aion jatkossa panostaa kasvisruokaan enemmän. En lopeta kokonaan eläinperäisten tuotteiden käyttöä, mutta seuraava askel olisi saada kasviperäisestä ruoasta hallitsevampi osa ruokavaliotani.

Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Suomalaisen parhaat keinot vähentää hiilijalanjälkeä

Ruokavalion lisäksi Sitran asiantuntija Sari Laine antaa muutamia vinkkejä, joilla jokainen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään

  1. Vapaa-ajan matkustelu joukkoliikenteellä. Suomalaiset suosivat edelleen paljon yksityisautoilua, joten joukkoliikenne esimerkiksi kotimaan matkailussa kannattaa ottaa huomioon.
  2. Sähkösopimuksen vaihtaminen vihreään sähköön, esimerkiksi tuulisähköön.
  3. Lämpimän veden käyttö. Kuuma suihku on ihana, mutta kuluttaa sekä maapalloa että lompakkoasi. Nopea ja raikas suihku aina silloin tällöin voi tehdä teille molemmille hyvää.

Roosan viikon menu

  • Ma: Falafelbolognese
  • Ti: Kasvishernekeitto ja vegaaninen pannukakku
  • Ke: Nuudelikasviswokki
  • To: Nuudelikasviswokki
  • Pe: Tortillat tomaattipapukastikkeella ja itsetehdyllä guacamolella
  • La: Riisiä ja kikhernekastiketta
  • Su: Uunissa paistettuja kasviksia, perunaa ja falafeliä.

IlmastonmuutosTulevaisuuden toimittajat -juttusarja kestävän kehityksen tavoitteetruokailmastonmuutos

Kommentit

Lähettänyt Anna (ei varmistettu) 3.1.2020 - 12:28

Käsittääkseni Khiherne ei kasva Suomessa, nuudelit tuodaan Kiinasta ja Thaimaasta. Guagamoleen käytetty Avokado ei kasva Suomessa, Riisi tuodaan jostain kaukaa... Mitä järkeä on tässä!! Todellakin saastuttavaa, sillä laivoissa käytetään erittäin myrkyllisiä polttoaineita. Jos syö kasviksia, niiden pitää olla suomalaisia!!!

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”