Uutiset Jemenin konflikti

”Kansainvälisen yhteisön on vastustettava barbarismia” – Jemenissä pelätään jälleen nälänhätää

Saudi-Arabian johtama liittouma on helpottanut Jemenin saartoa, mutta siitä huolimatta maahan ei saada riittävästi ruokaa. Nyt tärkeä satama uhkaa mennä kiinni.
Britannian kehitysministeri Penny Mordaunt, kollega sekä kaksi  Jemenin pakolaista Djiboutissa
Jemeniin tuodaan ruoka-apua muun muassa Djiboutin kautta. Ison-Britannian kehitysministeri Penny Mordaunt tapasi joulun alla jemeniläisiä pakolaisia Djiboutissa. (Kuva: Benet Coulber / DFID / CC BY 2.0)

Avustusjärjestöt vaativat, että Saudi-Arabian johtama sotilasliittouma pitäisi auki Jemenille elintärkeän Hodeidah'n sataman, jotta maahan saataisiin lisää ruokaa, lääkkeitä ja polttoainetta. Muuten maan ennestään valtava ruokapula uhkaa pahentua.

Jemenin huthikapinallisia vastaan taistelema liittouma sulki Jemenin lentokentät ja satamat marraskuussa mutta helpotti saartoa joulun alla niin, että satamat päätettiin avata 30 päiväksi. Päätös oli tärkeä, sillä Jemen tuo maahan noin 90 prosenttia ruuastaan. Satamien, myös elintärkeän Hodeidah'n sataman, on kuitenkin määrä olla auki vain huomiseen asti.

Se ei avustusjärjestöjen mukaan riitä. Niiden tiistaina julkaiseman kannanoton mukaan ruuantuonti Jemeniin on viimeisen kuukauden aikana kasvanut ja satamaan on saatu tärkeitä nostokurkia lastin käsittelemiseksi. Siitä huolimatta ruokaa ja muita tarpeita ei ole saatu maahan riittävästi eivätkä hinnat epävarman tilanteen vuoksi ole juurikaan laskeneet.

Esimerkiksi avustusjärjestö Oxfamin mukaan vain 18 prosenttia maan polttoainetarpeesta ja hieman yli puolet ruokatarpeesta on saatu sisään satamien kautta viime viikkoina.

”Tämä on sota, jossa on käytetty 2000-luvun hi-tech-aseita, mutta nälkiinnyttämisen taktiikka tulee pimeältä keskiajalta. Kansainvälisen yhteisön pitää tehdä yhteistyötä ja vastustaa barbarismia”, vaatii Oxfamin Jemenin johtaja Shane Stevenson järjestön tiedotteessa.

Myös Yhdysvaltalainen nälänhätiä ennustava FewsNet-verkosto on arvioinut, että mikäli tuontirajoitukset jatkuvat, seurauksena voi olla suoranainen nälänhätä.

Jemen oli jo ennen sodan syttymistä Lähi-idän köyhin maa, mutta vuonna 2015 alkaneet taistelut shiialaisten huthikapinallisten sekä Saudi-Arabian johtaman liittouman välillä ovat romuttaneet maan ruokaturvan, nostaneet ruuan hintaa ja häirinneet markkinoiden toimintaa.

80 prosenttia kansasta tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua ja lähes 18 miljoonaa kärsii ruokapulasta. Maan terveydenhuoltojärjestelmä on romahtanut ja siellä on havaittu yli miljoona koleratapausta sekä myös kurkkumätää.

Konflikti on koskettanut erityisesti lapsia. YK:n lastenjärjestön Unicefin eilen julkaiseman raportin mukaan sodassa on kuollut tai haavoittunut yli 5 000 lasta sen jälkeen, kun konflikti kärjistyi maaliskuussa 2015. 400 000 lasta kärsii vakavasta aliravitsemuksesta.

Jemenin konflikti avustustyökatastrofiapuruokakonflikti JemenSaudi-Arabia Suomen UNICEF

Lue myös

YK:n pääsihteeri pöydän takana, vieressä YK:n lippu.

YK:n pääsihteerille sataa kritiikkiä – Jemeniä pommittava, Saudi-Arabian johtama liittouma on poistettu lapsen oikeuksien rikkojien ”häpeälistalta”

YK:n vuotuinen lapsen oikeuksien rikkojien häpeälista herättää pahennusta, sillä Saudi-Arabian johtama liittouma on jälleen poistettu siltä. ”On ilmeistä, että toiset maat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”, toteaa kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön pääsihteeri Inger Ashing.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti

Jemenissä on todettu melko vähän tartuntoja, mutta järjestöjen tiedot viittaavat siihen, että tapauksia on paljon luultua enemmän. Terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene hoitamaan heitä. ”Olemme kuulleet perheistä, jotka ovat menettäneet kaksi tai kolme läheistä viikossa”, kertoo Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja Mohammed Alshamaa.
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.