Uutiset VGK-tuen kohtalo

Järjestöjen kehitysyhteistyö ja globaalikasvatus yhä ahtaammalla

Ulkoministeriö myönsi järjestöille paljon aiempaa vähemmän viestintä- ja kehitysyhteistyörahaa. Rahoituksensa menettäneen Suomen IPS:n toimittajan Milla Sundströmin mukaan kehitysviestinnän tila on huolestuttava.
(Kuva: Vikes)*

Suomalaiset järjestöt viestivät lähivuosina entistä vähemmän kehitysmaa-asioista ja tekevät aiempaa vähemmän kehitysyhteistyötä. Syynä ovat ulkoministeriön tukileikkaukset.

Ministeriö julkisti joulun alla päätökset järjestöjen hanketuesta sekä viestintä- ja globaalikasvatustuesta (VGK). Etenkin VGK-tukea oli jaossa tuntuvasti aiempaa vähemmän. Leikkaukset olivat odotettuja, sillä ne sisältyivät vuonna 2015 esitettyyn suunnitelmaan järjestösektorin kehitysyhteistyöleikkauksista, mutta päätökset yllättivät silti monet järjestöt.

Kokonaan ilman VGK-tukea jäivät muun muassa suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta seuraava Finnwatch sekä uutistoimisto Suomen IPS, joka toimittaa suomalaiselle medialle kehitysmaiden toimittajien tekemiä uutisia.

Isku on erityisen kova IPS:lle, sillä VGK-tuen merkitys sen toiminnalle on viime vuosina kasvanut. Mediatalot ovat vähentäneet tilauksiaan, sillä lehtien koko on pienentynyt ja ulkomaantoimituksia on yhdistetty. Siksi VGK-tukea olisi kaivattu nyt entistäkin kipeämmin, kertoo IPS:n toimittaja Milla Sundström.

Sundström on pyörittänyt IPS:ää vuodesta 1988 eikä uutistoimistoa hänen mukaansa aiota lopettaa niin kauan kuin sen aineistolle on tilaajia.

"Asiakkaita pyritään palvelemaan entiseen tapaan. Ainoa työsuhde on kuitenkin pakko muuttaa osa-aikaiseksi. Käytännössä työtahti tulee kovenemaan ja vapaaehtoisten panos lisääntymään", hän kertoo.

Kehitysviestinnän tila huolestuttaa

Yhteensä VGK-tukea jaetaan vuosille 2017–2018 vain 1,4 miljoonaa euroa, noin kaksi kolmasosaa aiempaa vähemmän. Se herättää järjestöissä huolta kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen tilasta.

"On ristiriitaista, että samaan aikaan kun järjestöjen tekemä viestintä- ja globaalikasvatustyö tuntuu niittävän kiitosta kouluissa ja opetuksen kehittämisestä vastaavassa Opetushallituksessa, siihen kohdistetaan mittavia leikkauksia kaikilla hallinnonaloilla", kritisoi kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan globaalikasvatusasiantuntija Sanna Rekola järjestön tiedotteessa.

Milla Sundströmin mukaan suomalaisen kehitysviestinnän tila on nyt huolestuttava. Valtamediassakin on yhä vähemmän kehitysmaajuttuja, vaikka niille olisi tarvetta.

"On entistä tärkeämpää saada tietoa maapallon toiselta puoliskolta. Kaikenlainen suvaitsemattomuus ja vihapuhe yltyy entisestään, ja niitä ruokkivat ennakkoluulot ja tietämättömyys. Näissä oloissa leikkaus on pöyristyttävä", hän huomauttaa.

Kilpailu kovenee

VGK-tukikierroksen kanssa samaan aikaan jaettiin hanketuki, jolla järjestöt tekevät varsinaista kehitysyhteistyötä. Noin 15,6 miljoonan euron potti oli lähes saman suuruinen kuin viime hakukierroksella, mutta nyt se jakautuu kolmen vuoden sijasta neljälle vuodelle. Lisäksi kilpailu tuesta tiukentui, sillä vuonna 2015 hakukierrosta ei järjestetty lainkaan.

"Rahoituksen saaminen hyvillekin järjestöhankkeille, etenkin kokonaan vapaaehtoisvoimin toteutettavaan työhön on entistä vaikeampaa", toteaa Kepan asiantuntija Auli Starck.

Esimerkiksi kehitysmaiden toimittajia kouluttavan Viestintä ja kehitys -säätiö (Vikes) sai neljälle hankkeelleen aiemman kolmivuotisen tuen sijaan kaksivuotisen tuen, mikä tarkoittaa, että toiminnan pitkäjänteisyys kärsii, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Niklas Kaskeala.

Lisäksi kriittisessä vaiheessa ollut, vuosia pyöritetty Tansanian yhteisöradiohanke jäi kokonaan ilman rahoitusta. Vaihtoehtoja mietitään parhaillaan.

"Tansanian Mtwarassa on juuri tänä syksynä rakennettu yhteisöradioasema Jamii FM, jonka toiminta on käynnistynyt. Asema on saavuttanut miljoona kuulijaa ja saanut valtavasti positiivista palautetta. Nyt se jää oman onnensa nojaan", Kaskeala kertoo.

Järjestöt ovat olleet näreissään myös siitä, että tukipäätökset saatiin vasta kaksi päivää ennen joulua, vaikka monien hankkeiden on tarkoitus käynnistyä tässä kuussa.

"On huolestuttavaa, että ulkoministeriön hallinnollisten resurssien niukkuuden takia myös järjestöjen työ kärsii", Starck huomauttaa.

Maailma.netiä julkaiseva Suomen OneWorld-portaaliyhdistys kuuluu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuen saajiin.

* Kuva: Vikesin tukema Jamii FM -radiokanava Tansaniassa.

Järjestöjen toiminta ja avustustyöVGK-tuen kohtalo kehitysyhteistyöviestintäkansalaisyhteiskunta Suomi Suomen IPSViestintä ja kehitys -säätiö

Lue myös

Karttapallo pöydällä

Ulkoministeriö jatkaa järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustyön tukemista

Ulkoministeriö on toistaiseksi perunut suunnitelman siirtää viestintä- ja globaalikasvatustuki Opetushallituksen hallinnoitavaksi. Toteutuessaan uudistus olisi uhannut muun muassa maailma.netin toimintaa.
maailma.netin esitteitä ja näppäimistö

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
5 sentin kolikko

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”