Uutiset VGK-tuen kohtalo

Järjestöjen kehitysyhteistyö ja globaalikasvatus yhä ahtaammalla

Ulkoministeriö myönsi järjestöille paljon aiempaa vähemmän viestintä- ja kehitysyhteistyörahaa. Rahoituksensa menettäneen Suomen IPS:n toimittajan Milla Sundströmin mukaan kehitysviestinnän tila on huolestuttava.
(Kuva: Vikes)*

Suomalaiset järjestöt viestivät lähivuosina entistä vähemmän kehitysmaa-asioista ja tekevät aiempaa vähemmän kehitysyhteistyötä. Syynä ovat ulkoministeriön tukileikkaukset.

Ministeriö julkisti joulun alla päätökset järjestöjen hanketuesta sekä viestintä- ja globaalikasvatustuesta (VGK). Etenkin VGK-tukea oli jaossa tuntuvasti aiempaa vähemmän. Leikkaukset olivat odotettuja, sillä ne sisältyivät vuonna 2015 esitettyyn suunnitelmaan järjestösektorin kehitysyhteistyöleikkauksista, mutta päätökset yllättivät silti monet järjestöt.

Kokonaan ilman VGK-tukea jäivät muun muassa suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta seuraava Finnwatch sekä uutistoimisto Suomen IPS, joka toimittaa suomalaiselle medialle kehitysmaiden toimittajien tekemiä uutisia.

Isku on erityisen kova IPS:lle, sillä VGK-tuen merkitys sen toiminnalle on viime vuosina kasvanut. Mediatalot ovat vähentäneet tilauksiaan, sillä lehtien koko on pienentynyt ja ulkomaantoimituksia on yhdistetty. Siksi VGK-tukea olisi kaivattu nyt entistäkin kipeämmin, kertoo IPS:n toimittaja Milla Sundström.

Sundström on pyörittänyt IPS:ää vuodesta 1988 eikä uutistoimistoa hänen mukaansa aiota lopettaa niin kauan kuin sen aineistolle on tilaajia.

"Asiakkaita pyritään palvelemaan entiseen tapaan. Ainoa työsuhde on kuitenkin pakko muuttaa osa-aikaiseksi. Käytännössä työtahti tulee kovenemaan ja vapaaehtoisten panos lisääntymään", hän kertoo.

Kehitysviestinnän tila huolestuttaa

Yhteensä VGK-tukea jaetaan vuosille 2017–2018 vain 1,4 miljoonaa euroa, noin kaksi kolmasosaa aiempaa vähemmän. Se herättää järjestöissä huolta kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen tilasta.

"On ristiriitaista, että samaan aikaan kun järjestöjen tekemä viestintä- ja globaalikasvatustyö tuntuu niittävän kiitosta kouluissa ja opetuksen kehittämisestä vastaavassa Opetushallituksessa, siihen kohdistetaan mittavia leikkauksia kaikilla hallinnonaloilla", kritisoi kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan globaalikasvatusasiantuntija Sanna Rekola järjestön tiedotteessa.

Milla Sundströmin mukaan suomalaisen kehitysviestinnän tila on nyt huolestuttava. Valtamediassakin on yhä vähemmän kehitysmaajuttuja, vaikka niille olisi tarvetta.

"On entistä tärkeämpää saada tietoa maapallon toiselta puoliskolta. Kaikenlainen suvaitsemattomuus ja vihapuhe yltyy entisestään, ja niitä ruokkivat ennakkoluulot ja tietämättömyys. Näissä oloissa leikkaus on pöyristyttävä", hän huomauttaa.

Kilpailu kovenee

VGK-tukikierroksen kanssa samaan aikaan jaettiin hanketuki, jolla järjestöt tekevät varsinaista kehitysyhteistyötä. Noin 15,6 miljoonan euron potti oli lähes saman suuruinen kuin viime hakukierroksella, mutta nyt se jakautuu kolmen vuoden sijasta neljälle vuodelle. Lisäksi kilpailu tuesta tiukentui, sillä vuonna 2015 hakukierrosta ei järjestetty lainkaan.

"Rahoituksen saaminen hyvillekin järjestöhankkeille, etenkin kokonaan vapaaehtoisvoimin toteutettavaan työhön on entistä vaikeampaa", toteaa Kepan asiantuntija Auli Starck.

Esimerkiksi kehitysmaiden toimittajia kouluttavan Viestintä ja kehitys -säätiö (Vikes) sai neljälle hankkeelleen aiemman kolmivuotisen tuen sijaan kaksivuotisen tuen, mikä tarkoittaa, että toiminnan pitkäjänteisyys kärsii, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Niklas Kaskeala.

Lisäksi kriittisessä vaiheessa ollut, vuosia pyöritetty Tansanian yhteisöradiohanke jäi kokonaan ilman rahoitusta. Vaihtoehtoja mietitään parhaillaan.

"Tansanian Mtwarassa on juuri tänä syksynä rakennettu yhteisöradioasema Jamii FM, jonka toiminta on käynnistynyt. Asema on saavuttanut miljoona kuulijaa ja saanut valtavasti positiivista palautetta. Nyt se jää oman onnensa nojaan", Kaskeala kertoo.

Järjestöt ovat olleet näreissään myös siitä, että tukipäätökset saatiin vasta kaksi päivää ennen joulua, vaikka monien hankkeiden on tarkoitus käynnistyä tässä kuussa.

"On huolestuttavaa, että ulkoministeriön hallinnollisten resurssien niukkuuden takia myös järjestöjen työ kärsii", Starck huomauttaa.

Maailma.netiä julkaiseva Suomen OneWorld-portaaliyhdistys kuuluu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuen saajiin.

* Kuva: Vikesin tukema Jamii FM -radiokanava Tansaniassa.

Järjestöissä tapahtuuVGK-tuen kohtalo kehitysyhteistyöviestintäkansalaisyhteiskunta Suomi Suomen IPSViestintä ja kehitys -säätiö

Lue myös

Karttapallo pöydällä

Ulkoministeriö jatkaa järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustyön tukemista

Ulkoministeriö on toistaiseksi perunut suunnitelman siirtää viestintä- ja globaalikasvatustuki Opetushallituksen hallinnoitavaksi. Toteutuessaan uudistus olisi uhannut muun muassa maailma.netin toimintaa.
maailma.netin esitteitä ja näppäimistö

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
5 sentin kolikko

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.