Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Nainen järven rannalla
Henna Lainisen työpajoissa käsitellään ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita. (Kuva: Eero Nieminen)

Tunnetko ahdistusta ilmastonmuutoksesta? Koetko suurta epävarmuutta siitä, millaisessa maailmassa lapsenlapsesi ja jälkipolvesi elävät?

Kuvataiteilija, tutkija ja luovan kirjoittamisen opettaja Henna Laininen käyttää ratkaisuna ilmastoahdistuksen käsittelyssä luovan kirjoittamisen menetelmiä. Osana tutkimustaan hän järjestää Ilmastonmuutos minussa -työpajoja, joissa osallistujat pääsevät käsittelemään omia kokemuksiaan luovan kirjoittamisen keinoin.

”Luova kirjoittaminen antaa tilaisuuden pysähtyä kuuntelemaan omia tunteita ja voi mahdollistaa niiden vapaan virtaamisen. Kirjoitushetken aikana esiin saattaa nousta aiemmin sivuutettuja tunteita tai epämääräiset tuntemukset voivat saada ensimmäistä kertaa sanallisen hahmon”, Laininen kertoo.

Pahaa oloa pitää purkaa

Suomen Mielenterveys ry:n eli Mielen viime keväänä julkaiseman raportin mukaan monen on vaikea käsitellä ilmastoahdistustaan. Aihe on niin kipeä, että siihen liittyviä oireita usein väheksytään, raportissa todetaan. Raportin on tehnyt tutkijatohtori Panu Pihkala.

Ilmastonmuutokseen liittyviä ahdistavia tunteita ja niiden käsittelyn tarvetta on alettu kuitenkin vähitellen tiedostaa. Henna Lainisen lisäksi ongelmaan pureutuu myös vuonna 2018 perustettu kansalaisjärjestö Tunne ry.

“Perustin yhdistyksen psykologi Sanni Saarimäen kanssa. Saarimäki huomasi työssään Aalto-yliopiston opintopsykologina, että opiskelijoilla oli tarvetta käsitellä ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita”, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Taneli Saari.

Tunne on ainakin toistaiseksi vapaaehtoistoimintaan perustuva kansalaisjärjestö. Se järjestää erilaisia työpajoja ympäristön- sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien tunteiden tunnistamiseen ja pahan olon purkamiseen. Työpajoihin osallistuu sekä nuoria että aikuisia. Monet opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset ovat kokeneet koulutuksen tärkeänä.

”Tarjoamme myös yksilöohjausta ja neuvontaa. Kuka tahansa voi olla meihin yhteydessä, jos kaipaa aiheeseen liittyvää apua. Tarvittaessa ohjaamme henkilön ammattiauttajalle”, Saari kertoo.

Tajunnanvirtaa, säämuistoja ja keskustelua

Ilmastoahdistusta voi purkaa hyvin monipuolisesti muun muassa kirjoittamalla.

”Olemme kirjoittaneet esimerkiksi tajunnanvirtaa vaikeista tunteista, keksineet sanakirjamääritelmiä vielä nimeämättömille ilmastotunteille, kirjoittaneet ryhmässä rivi kerrallaan esivanhempina kirjeitä tulevaisuuteen ja suunnitelleet omaa ilmastotoivettamme sekä askelia sen toteuttamiseen”, Laininen luettelee.

Lainisen työpajoissa tutuiksi tulevat myös muut luovan toiminnan työskentelytavat.

”Tunteiden käsittelyssä kannattaa yhdistellä monenlaisia keinoja, kuten kirjoittamista, piirtämistä ja liikkumista. Erilaiset virikemateriaalit auttavat kirjoittamisessa. Olemme esimerkiksi kirjoittaneet fiktiota luontovalokuvien tai parin kertoman säämuiston pohjalta”, hän kertoo.

Kiviä oksien keskellä
Henna Lainisen työpajoissa on tehty muun muassa sururituaali. Sururituaalissa jokainen osallistuja laski havujen keskelle kiven ja sanoi samalla, mitä ilmastonmuutokseen liittyvää asiaa suree. (Kuva: Henna Laininen)

Tunne ry:n työpajoissa keskiössä puolestaan on ilmastoahdistuksesta keskusteleminen ja vertaistuen saaminen.

”Keskustelemme paljon, ja olennaista on saada vertaistukea omille tunteilleen. Ammennamme hyväksymis- ja omistautumisterapiasta erilaisia tunteiden tiedostamista ja tunnetaitoja edistäviä harjoituksia. Joissakin työpajoissa olemme käyttäneet apuna kirjoittamista”, Saari kertoo.

Kirjoittamisen ja keskustelun ohella on tärkeää kuunnella omaa kehoa.

”Ison teeman äärellä on tärkeää välillä palauttaa tietoisuus omaan kehoon ja rentoutua”, Laininen korostaa.

Ilmastoahdistusta käsittelevät työpajat ovat osoittautuneet tarpeellisiksi. Sekä Laininen että Saari ovat saaneet osallistujilta innostunutta palautetta.

”Luova kirjoittaminen on nostanut esiin monenlaisia tunteita sekä uusia oivalluksia. Ilmastotunteista kirjoittaminen on tuntunut muun muassa hurjalta ja intensiiviseltä, toisaalta vapauttavalta ja innostavalta. Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, Laininen kertoo.

Omista tunteista ja ajatuksista keskusteleminen on koettu erittäin tarpeelliseksi.

”Osallistujat ovat kokeneet juuri armollisen ja ymmärtävän keskustelun todella hyödylliseksi. Jotkut ovat kertoneet ymmärryksensä erilaisista psykologisista reaktioista lisääntyneen. Esimerkiksi jotkut saattavat vähätellä ilmastonmuutosta, toiset taas torjuvat asian kokonaan”, summailee Saari.

Ilmastoahdistus ei ole sairaus

Mitä ilmastoahdistus sitten oikeastaan tarkoittaa?

”Epämääräisen ahdistuksen tunteen alta saattaa löytyä esimerkiksi surua, pelkoa tai syyllisyyttä. Ilmastoahdistus on kattokäsite monenlaisille vaikeille tunteille, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Voidaan myös puhua ympäristöahdistuksesta eli ympäristökriisiin liittyvistä vaikeista tunteista”, Laininen pohtii.

Ihmisiä kirjoittamassa pöydän ääressä
Ilmastonmuutos minussa -kurssin osallistujat kirjoittamassa keväällä 2019. (Kuva: Henna Laininen)

Mieli ry:n raportin mukaan on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että kyseessä ei ole sairaus vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen.

Saari haluaisi puhua mieluummin ympäristötunteista.

”Tuntuu, että media hieman herkuttelee ahdistus-sanalla. Me olemme halunneet tietoisesti laajentaa termiä ympäristötunteisiin. Varsinaista ahdistusta kovin moni ei välttämättä tunnista itsessään. Ilmastonmuutos kuitenkin sisältää niin paljon erilaisia ympäristöä koskevia ilmiöitä ja ongelmia. Kun puhumme ympäristötunteista, toivo on paremmin läsnä”, Saari pohdiskelee.

Ilmastoahdistus on tällä hetkellä vallitsevasti esillä mediassa.

”Ilmiö on niin näkyvästi esillä mediassa, että ahdistus on kansalaisille ehkä se helpoimmin lähestyttävä ja ymmärrettävä termi”, Laininen toteaa.

Sekä Saaren että Lainisen mukaan tärkeää on suunnata ajatukset kohti ratkaisukeskeisyyttä.

”Kun tulemme tietoisemmiksi tunteistamme, voimme helpommin valita, mihin niiden sisältämää energiaa suuntaamme”, Laininen pohtii.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

IlmastonmuutosTulevaisuuden toimittajat -juttusarja koulutuskulttuuritiedeympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofit Suomi

Lue myös

Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.
Kirjahylly ja ihmisiä pöytien ääressä

Suomalaisten lukeminen eriarvoistuu – Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan viidesosalla 15-vuotiaista pojista on heikko lukutaito, ja syy on mysteeri

Heikosti lukevien osuus on noussut jo 13,5 prosenttiin oppilaista. Myös sukupuoli vaikuttaa lukutaitoon: ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tutkija Kaisa Leino uskoo esimerkin voimaan lukuinnon kasvattamisessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tuoreimmat

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla
Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”