Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Nainen järven rannalla
Henna Lainisen työpajoissa käsitellään ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita. (Kuva: Eero Nieminen)

Tunnetko ahdistusta ilmastonmuutoksesta? Koetko suurta epävarmuutta siitä, millaisessa maailmassa lapsenlapsesi ja jälkipolvesi elävät?

Kuvataiteilija, tutkija ja luovan kirjoittamisen opettaja Henna Laininen käyttää ratkaisuna ilmastoahdistuksen käsittelyssä luovan kirjoittamisen menetelmiä. Osana tutkimustaan hän järjestää Ilmastonmuutos minussa -työpajoja, joissa osallistujat pääsevät käsittelemään omia kokemuksiaan luovan kirjoittamisen keinoin.

”Luova kirjoittaminen antaa tilaisuuden pysähtyä kuuntelemaan omia tunteita ja voi mahdollistaa niiden vapaan virtaamisen. Kirjoitushetken aikana esiin saattaa nousta aiemmin sivuutettuja tunteita tai epämääräiset tuntemukset voivat saada ensimmäistä kertaa sanallisen hahmon”, Laininen kertoo.

Pahaa oloa pitää purkaa

Suomen Mielenterveys ry:n eli Mielen viime keväänä julkaiseman raportin mukaan monen on vaikea käsitellä ilmastoahdistustaan. Aihe on niin kipeä, että siihen liittyviä oireita usein väheksytään, raportissa todetaan. Raportin on tehnyt tutkijatohtori Panu Pihkala.

Ilmastonmuutokseen liittyviä ahdistavia tunteita ja niiden käsittelyn tarvetta on alettu kuitenkin vähitellen tiedostaa. Henna Lainisen lisäksi ongelmaan pureutuu myös vuonna 2018 perustettu kansalaisjärjestö Tunne ry.

“Perustin yhdistyksen psykologi Sanni Saarimäen kanssa. Saarimäki huomasi työssään Aalto-yliopiston opintopsykologina, että opiskelijoilla oli tarvetta käsitellä ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita”, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Taneli Saari.

Tunne on ainakin toistaiseksi vapaaehtoistoimintaan perustuva kansalaisjärjestö. Se järjestää erilaisia työpajoja ympäristön- sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien tunteiden tunnistamiseen ja pahan olon purkamiseen. Työpajoihin osallistuu sekä nuoria että aikuisia. Monet opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset ovat kokeneet koulutuksen tärkeänä.

”Tarjoamme myös yksilöohjausta ja neuvontaa. Kuka tahansa voi olla meihin yhteydessä, jos kaipaa aiheeseen liittyvää apua. Tarvittaessa ohjaamme henkilön ammattiauttajalle”, Saari kertoo.

Tajunnanvirtaa, säämuistoja ja keskustelua

Ilmastoahdistusta voi purkaa hyvin monipuolisesti muun muassa kirjoittamalla.

”Olemme kirjoittaneet esimerkiksi tajunnanvirtaa vaikeista tunteista, keksineet sanakirjamääritelmiä vielä nimeämättömille ilmastotunteille, kirjoittaneet ryhmässä rivi kerrallaan esivanhempina kirjeitä tulevaisuuteen ja suunnitelleet omaa ilmastotoivettamme sekä askelia sen toteuttamiseen”, Laininen luettelee.

Lainisen työpajoissa tutuiksi tulevat myös muut luovan toiminnan työskentelytavat.

”Tunteiden käsittelyssä kannattaa yhdistellä monenlaisia keinoja, kuten kirjoittamista, piirtämistä ja liikkumista. Erilaiset virikemateriaalit auttavat kirjoittamisessa. Olemme esimerkiksi kirjoittaneet fiktiota luontovalokuvien tai parin kertoman säämuiston pohjalta”, hän kertoo.

Kiviä oksien keskellä
Henna Lainisen työpajoissa on tehty muun muassa sururituaali. Sururituaalissa jokainen osallistuja laski havujen keskelle kiven ja sanoi samalla, mitä ilmastonmuutokseen liittyvää asiaa suree. (Kuva: Henna Laininen)

Tunne ry:n työpajoissa keskiössä puolestaan on ilmastoahdistuksesta keskusteleminen ja vertaistuen saaminen.

”Keskustelemme paljon, ja olennaista on saada vertaistukea omille tunteilleen. Ammennamme hyväksymis- ja omistautumisterapiasta erilaisia tunteiden tiedostamista ja tunnetaitoja edistäviä harjoituksia. Joissakin työpajoissa olemme käyttäneet apuna kirjoittamista”, Saari kertoo.

Kirjoittamisen ja keskustelun ohella on tärkeää kuunnella omaa kehoa.

”Ison teeman äärellä on tärkeää välillä palauttaa tietoisuus omaan kehoon ja rentoutua”, Laininen korostaa.

Ilmastoahdistusta käsittelevät työpajat ovat osoittautuneet tarpeellisiksi. Sekä Laininen että Saari ovat saaneet osallistujilta innostunutta palautetta.

”Luova kirjoittaminen on nostanut esiin monenlaisia tunteita sekä uusia oivalluksia. Ilmastotunteista kirjoittaminen on tuntunut muun muassa hurjalta ja intensiiviseltä, toisaalta vapauttavalta ja innostavalta. Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, Laininen kertoo.

Omista tunteista ja ajatuksista keskusteleminen on koettu erittäin tarpeelliseksi.

”Osallistujat ovat kokeneet juuri armollisen ja ymmärtävän keskustelun todella hyödylliseksi. Jotkut ovat kertoneet ymmärryksensä erilaisista psykologisista reaktioista lisääntyneen. Esimerkiksi jotkut saattavat vähätellä ilmastonmuutosta, toiset taas torjuvat asian kokonaan”, summailee Saari.

Ilmastoahdistus ei ole sairaus

Mitä ilmastoahdistus sitten oikeastaan tarkoittaa?

”Epämääräisen ahdistuksen tunteen alta saattaa löytyä esimerkiksi surua, pelkoa tai syyllisyyttä. Ilmastoahdistus on kattokäsite monenlaisille vaikeille tunteille, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Voidaan myös puhua ympäristöahdistuksesta eli ympäristökriisiin liittyvistä vaikeista tunteista”, Laininen pohtii.

Ihmisiä kirjoittamassa pöydän ääressä
Ilmastonmuutos minussa -kurssin osallistujat kirjoittamassa keväällä 2019. (Kuva: Henna Laininen)

Mieli ry:n raportin mukaan on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että kyseessä ei ole sairaus vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen.

Saari haluaisi puhua mieluummin ympäristötunteista.

”Tuntuu, että media hieman herkuttelee ahdistus-sanalla. Me olemme halunneet tietoisesti laajentaa termiä ympäristötunteisiin. Varsinaista ahdistusta kovin moni ei välttämättä tunnista itsessään. Ilmastonmuutos kuitenkin sisältää niin paljon erilaisia ympäristöä koskevia ilmiöitä ja ongelmia. Kun puhumme ympäristötunteista, toivo on paremmin läsnä”, Saari pohdiskelee.

Ilmastoahdistus on tällä hetkellä vallitsevasti esillä mediassa.

”Ilmiö on niin näkyvästi esillä mediassa, että ahdistus on kansalaisille ehkä se helpoimmin lähestyttävä ja ymmärrettävä termi”, Laininen toteaa.

Sekä Saaren että Lainisen mukaan tärkeää on suunnata ajatukset kohti ratkaisukeskeisyyttä.

”Kun tulemme tietoisemmiksi tunteistamme, voimme helpommin valita, mihin niiden sisältämää energiaa suuntaamme”, Laininen pohtii.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

IlmastonmuutosTulevaisuuden toimittajat -juttusarja koulutuskulttuuritiedeympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofit Suomi

Lue myös

Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.

Tuoreimmat

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas
Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen