Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Nainen järven rannalla
Henna Lainisen työpajoissa käsitellään ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita. (Kuva: Eero Nieminen)

Tunnetko ahdistusta ilmastonmuutoksesta? Koetko suurta epävarmuutta siitä, millaisessa maailmassa lapsenlapsesi ja jälkipolvesi elävät?

Kuvataiteilija, tutkija ja luovan kirjoittamisen opettaja Henna Laininen käyttää ratkaisuna ilmastoahdistuksen käsittelyssä luovan kirjoittamisen menetelmiä. Osana tutkimustaan hän järjestää Ilmastonmuutos minussa -työpajoja, joissa osallistujat pääsevät käsittelemään omia kokemuksiaan luovan kirjoittamisen keinoin.

”Luova kirjoittaminen antaa tilaisuuden pysähtyä kuuntelemaan omia tunteita ja voi mahdollistaa niiden vapaan virtaamisen. Kirjoitushetken aikana esiin saattaa nousta aiemmin sivuutettuja tunteita tai epämääräiset tuntemukset voivat saada ensimmäistä kertaa sanallisen hahmon”, Laininen kertoo.

Pahaa oloa pitää purkaa

Suomen Mielenterveys ry:n eli Mielen viime keväänä julkaiseman raportin mukaan monen on vaikea käsitellä ilmastoahdistustaan. Aihe on niin kipeä, että siihen liittyviä oireita usein väheksytään, raportissa todetaan. Raportin on tehnyt tutkijatohtori Panu Pihkala.

Ilmastonmuutokseen liittyviä ahdistavia tunteita ja niiden käsittelyn tarvetta on alettu kuitenkin vähitellen tiedostaa. Henna Lainisen lisäksi ongelmaan pureutuu myös vuonna 2018 perustettu kansalaisjärjestö Tunne ry.

“Perustin yhdistyksen psykologi Sanni Saarimäen kanssa. Saarimäki huomasi työssään Aalto-yliopiston opintopsykologina, että opiskelijoilla oli tarvetta käsitellä ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita”, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Taneli Saari.

Tunne on ainakin toistaiseksi vapaaehtoistoimintaan perustuva kansalaisjärjestö. Se järjestää erilaisia työpajoja ympäristön- sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien tunteiden tunnistamiseen ja pahan olon purkamiseen. Työpajoihin osallistuu sekä nuoria että aikuisia. Monet opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset ovat kokeneet koulutuksen tärkeänä.

”Tarjoamme myös yksilöohjausta ja neuvontaa. Kuka tahansa voi olla meihin yhteydessä, jos kaipaa aiheeseen liittyvää apua. Tarvittaessa ohjaamme henkilön ammattiauttajalle”, Saari kertoo.

Tajunnanvirtaa, säämuistoja ja keskustelua

Ilmastoahdistusta voi purkaa hyvin monipuolisesti muun muassa kirjoittamalla.

”Olemme kirjoittaneet esimerkiksi tajunnanvirtaa vaikeista tunteista, keksineet sanakirjamääritelmiä vielä nimeämättömille ilmastotunteille, kirjoittaneet ryhmässä rivi kerrallaan esivanhempina kirjeitä tulevaisuuteen ja suunnitelleet omaa ilmastotoivettamme sekä askelia sen toteuttamiseen”, Laininen luettelee.

Lainisen työpajoissa tutuiksi tulevat myös muut luovan toiminnan työskentelytavat.

”Tunteiden käsittelyssä kannattaa yhdistellä monenlaisia keinoja, kuten kirjoittamista, piirtämistä ja liikkumista. Erilaiset virikemateriaalit auttavat kirjoittamisessa. Olemme esimerkiksi kirjoittaneet fiktiota luontovalokuvien tai parin kertoman säämuiston pohjalta”, hän kertoo.

Kiviä oksien keskellä
Henna Lainisen työpajoissa on tehty muun muassa sururituaali. Sururituaalissa jokainen osallistuja laski havujen keskelle kiven ja sanoi samalla, mitä ilmastonmuutokseen liittyvää asiaa suree. (Kuva: Henna Laininen)

Tunne ry:n työpajoissa keskiössä puolestaan on ilmastoahdistuksesta keskusteleminen ja vertaistuen saaminen.

”Keskustelemme paljon, ja olennaista on saada vertaistukea omille tunteilleen. Ammennamme hyväksymis- ja omistautumisterapiasta erilaisia tunteiden tiedostamista ja tunnetaitoja edistäviä harjoituksia. Joissakin työpajoissa olemme käyttäneet apuna kirjoittamista”, Saari kertoo.

Kirjoittamisen ja keskustelun ohella on tärkeää kuunnella omaa kehoa.

”Ison teeman äärellä on tärkeää välillä palauttaa tietoisuus omaan kehoon ja rentoutua”, Laininen korostaa.

Ilmastoahdistusta käsittelevät työpajat ovat osoittautuneet tarpeellisiksi. Sekä Laininen että Saari ovat saaneet osallistujilta innostunutta palautetta.

”Luova kirjoittaminen on nostanut esiin monenlaisia tunteita sekä uusia oivalluksia. Ilmastotunteista kirjoittaminen on tuntunut muun muassa hurjalta ja intensiiviseltä, toisaalta vapauttavalta ja innostavalta. Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, Laininen kertoo.

Omista tunteista ja ajatuksista keskusteleminen on koettu erittäin tarpeelliseksi.

”Osallistujat ovat kokeneet juuri armollisen ja ymmärtävän keskustelun todella hyödylliseksi. Jotkut ovat kertoneet ymmärryksensä erilaisista psykologisista reaktioista lisääntyneen. Esimerkiksi jotkut saattavat vähätellä ilmastonmuutosta, toiset taas torjuvat asian kokonaan”, summailee Saari.

Ilmastoahdistus ei ole sairaus

Mitä ilmastoahdistus sitten oikeastaan tarkoittaa?

”Epämääräisen ahdistuksen tunteen alta saattaa löytyä esimerkiksi surua, pelkoa tai syyllisyyttä. Ilmastoahdistus on kattokäsite monenlaisille vaikeille tunteille, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Voidaan myös puhua ympäristöahdistuksesta eli ympäristökriisiin liittyvistä vaikeista tunteista”, Laininen pohtii.

Ihmisiä kirjoittamassa pöydän ääressä
Ilmastonmuutos minussa -kurssin osallistujat kirjoittamassa keväällä 2019. (Kuva: Henna Laininen)

Mieli ry:n raportin mukaan on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että kyseessä ei ole sairaus vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen.

Saari haluaisi puhua mieluummin ympäristötunteista.

”Tuntuu, että media hieman herkuttelee ahdistus-sanalla. Me olemme halunneet tietoisesti laajentaa termiä ympäristötunteisiin. Varsinaista ahdistusta kovin moni ei välttämättä tunnista itsessään. Ilmastonmuutos kuitenkin sisältää niin paljon erilaisia ympäristöä koskevia ilmiöitä ja ongelmia. Kun puhumme ympäristötunteista, toivo on paremmin läsnä”, Saari pohdiskelee.

Ilmastoahdistus on tällä hetkellä vallitsevasti esillä mediassa.

”Ilmiö on niin näkyvästi esillä mediassa, että ahdistus on kansalaisille ehkä se helpoimmin lähestyttävä ja ymmärrettävä termi”, Laininen toteaa.

Sekä Saaren että Lainisen mukaan tärkeää on suunnata ajatukset kohti ratkaisukeskeisyyttä.

”Kun tulemme tietoisemmiksi tunteistamme, voimme helpommin valita, mihin niiden sisältämää energiaa suuntaamme”, Laininen pohtii.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

IlmastonmuutosTulevaisuuden toimittajat -juttusarja koulutuskulttuuritiedeympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofit Suomi

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi