Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Nainen järven rannalla
Henna Lainisen työpajoissa käsitellään ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita. (Kuva: Eero Nieminen)

Tunnetko ahdistusta ilmastonmuutoksesta? Koetko suurta epävarmuutta siitä, millaisessa maailmassa lapsenlapsesi ja jälkipolvesi elävät?

Kuvataiteilija, tutkija ja luovan kirjoittamisen opettaja Henna Laininen käyttää ratkaisuna ilmastoahdistuksen käsittelyssä luovan kirjoittamisen menetelmiä. Osana tutkimustaan hän järjestää Ilmastonmuutos minussa -työpajoja, joissa osallistujat pääsevät käsittelemään omia kokemuksiaan luovan kirjoittamisen keinoin.

”Luova kirjoittaminen antaa tilaisuuden pysähtyä kuuntelemaan omia tunteita ja voi mahdollistaa niiden vapaan virtaamisen. Kirjoitushetken aikana esiin saattaa nousta aiemmin sivuutettuja tunteita tai epämääräiset tuntemukset voivat saada ensimmäistä kertaa sanallisen hahmon”, Laininen kertoo.

Pahaa oloa pitää purkaa

Suomen Mielenterveys ry:n eli Mielen viime keväänä julkaiseman raportin mukaan monen on vaikea käsitellä ilmastoahdistustaan. Aihe on niin kipeä, että siihen liittyviä oireita usein väheksytään, raportissa todetaan. Raportin on tehnyt tutkijatohtori Panu Pihkala.

Ilmastonmuutokseen liittyviä ahdistavia tunteita ja niiden käsittelyn tarvetta on alettu kuitenkin vähitellen tiedostaa. Henna Lainisen lisäksi ongelmaan pureutuu myös vuonna 2018 perustettu kansalaisjärjestö Tunne ry.

“Perustin yhdistyksen psykologi Sanni Saarimäen kanssa. Saarimäki huomasi työssään Aalto-yliopiston opintopsykologina, että opiskelijoilla oli tarvetta käsitellä ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita”, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Taneli Saari.

Tunne on ainakin toistaiseksi vapaaehtoistoimintaan perustuva kansalaisjärjestö. Se järjestää erilaisia työpajoja ympäristön- sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien tunteiden tunnistamiseen ja pahan olon purkamiseen. Työpajoihin osallistuu sekä nuoria että aikuisia. Monet opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset ovat kokeneet koulutuksen tärkeänä.

”Tarjoamme myös yksilöohjausta ja neuvontaa. Kuka tahansa voi olla meihin yhteydessä, jos kaipaa aiheeseen liittyvää apua. Tarvittaessa ohjaamme henkilön ammattiauttajalle”, Saari kertoo.

Tajunnanvirtaa, säämuistoja ja keskustelua

Ilmastoahdistusta voi purkaa hyvin monipuolisesti muun muassa kirjoittamalla.

”Olemme kirjoittaneet esimerkiksi tajunnanvirtaa vaikeista tunteista, keksineet sanakirjamääritelmiä vielä nimeämättömille ilmastotunteille, kirjoittaneet ryhmässä rivi kerrallaan esivanhempina kirjeitä tulevaisuuteen ja suunnitelleet omaa ilmastotoivettamme sekä askelia sen toteuttamiseen”, Laininen luettelee.

Lainisen työpajoissa tutuiksi tulevat myös muut luovan toiminnan työskentelytavat.

”Tunteiden käsittelyssä kannattaa yhdistellä monenlaisia keinoja, kuten kirjoittamista, piirtämistä ja liikkumista. Erilaiset virikemateriaalit auttavat kirjoittamisessa. Olemme esimerkiksi kirjoittaneet fiktiota luontovalokuvien tai parin kertoman säämuiston pohjalta”, hän kertoo.

Kiviä oksien keskellä
Henna Lainisen työpajoissa on tehty muun muassa sururituaali. Sururituaalissa jokainen osallistuja laski havujen keskelle kiven ja sanoi samalla, mitä ilmastonmuutokseen liittyvää asiaa suree. (Kuva: Henna Laininen)

Tunne ry:n työpajoissa keskiössä puolestaan on ilmastoahdistuksesta keskusteleminen ja vertaistuen saaminen.

”Keskustelemme paljon, ja olennaista on saada vertaistukea omille tunteilleen. Ammennamme hyväksymis- ja omistautumisterapiasta erilaisia tunteiden tiedostamista ja tunnetaitoja edistäviä harjoituksia. Joissakin työpajoissa olemme käyttäneet apuna kirjoittamista”, Saari kertoo.

Kirjoittamisen ja keskustelun ohella on tärkeää kuunnella omaa kehoa.

”Ison teeman äärellä on tärkeää välillä palauttaa tietoisuus omaan kehoon ja rentoutua”, Laininen korostaa.

Ilmastoahdistusta käsittelevät työpajat ovat osoittautuneet tarpeellisiksi. Sekä Laininen että Saari ovat saaneet osallistujilta innostunutta palautetta.

”Luova kirjoittaminen on nostanut esiin monenlaisia tunteita sekä uusia oivalluksia. Ilmastotunteista kirjoittaminen on tuntunut muun muassa hurjalta ja intensiiviseltä, toisaalta vapauttavalta ja innostavalta. Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, Laininen kertoo.

Omista tunteista ja ajatuksista keskusteleminen on koettu erittäin tarpeelliseksi.

”Osallistujat ovat kokeneet juuri armollisen ja ymmärtävän keskustelun todella hyödylliseksi. Jotkut ovat kertoneet ymmärryksensä erilaisista psykologisista reaktioista lisääntyneen. Esimerkiksi jotkut saattavat vähätellä ilmastonmuutosta, toiset taas torjuvat asian kokonaan”, summailee Saari.

Ilmastoahdistus ei ole sairaus

Mitä ilmastoahdistus sitten oikeastaan tarkoittaa?

”Epämääräisen ahdistuksen tunteen alta saattaa löytyä esimerkiksi surua, pelkoa tai syyllisyyttä. Ilmastoahdistus on kattokäsite monenlaisille vaikeille tunteille, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Voidaan myös puhua ympäristöahdistuksesta eli ympäristökriisiin liittyvistä vaikeista tunteista”, Laininen pohtii.

Ihmisiä kirjoittamassa pöydän ääressä
Ilmastonmuutos minussa -kurssin osallistujat kirjoittamassa keväällä 2019. (Kuva: Henna Laininen)

Mieli ry:n raportin mukaan on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että kyseessä ei ole sairaus vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen.

Saari haluaisi puhua mieluummin ympäristötunteista.

”Tuntuu, että media hieman herkuttelee ahdistus-sanalla. Me olemme halunneet tietoisesti laajentaa termiä ympäristötunteisiin. Varsinaista ahdistusta kovin moni ei välttämättä tunnista itsessään. Ilmastonmuutos kuitenkin sisältää niin paljon erilaisia ympäristöä koskevia ilmiöitä ja ongelmia. Kun puhumme ympäristötunteista, toivo on paremmin läsnä”, Saari pohdiskelee.

Ilmastoahdistus on tällä hetkellä vallitsevasti esillä mediassa.

”Ilmiö on niin näkyvästi esillä mediassa, että ahdistus on kansalaisille ehkä se helpoimmin lähestyttävä ja ymmärrettävä termi”, Laininen toteaa.

Sekä Saaren että Lainisen mukaan tärkeää on suunnata ajatukset kohti ratkaisukeskeisyyttä.

”Kun tulemme tietoisemmiksi tunteistamme, voimme helpommin valita, mihin niiden sisältämää energiaa suuntaamme”, Laininen pohtii.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

IlmastonmuutosTulevaisuuden toimittajat -juttusarja koulutuskulttuuritiedeympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofit Suomi

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.
Terveystyöntekijä rokottaa naista.

Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin

Ebolaan kehitettiin muutama vuosi sitten rokote, jolle ei kuitenkaan ole taudin harvinaisuuden vuosi luonnollisia markkinoita. Nyt rokotteita on saatavilla viikon varoitusajalla – tosin aluksi vain vajaat 7 000 annosta.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti