Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä
Amnestyn mielenosoitukseen osallistui 50–60 ihmistä. Lähes 18 000 suomalaista allekirjoitti Afganistan-palautuksia vastustavan vetoomuksen. (Kuva: Teija Laakso / Maailma.net / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International luovutti tänään sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) tuhansien ihmisten allekirjoittaman vetoomuksen, jossa vaaditaan, että Suomi ei palauta enää turvapaikanhakijoita Afganistaniin.

”Jo vuosi sitten Amnesty totesi Afganistanin turvallisuustilanteen niin häilyväksi, että turvallisia alueita ei ole. Sen jälkeen tilanne on huonontunut ja Kabulissa on tehty uusia ennätyksiä siviiliuhrien määrässä”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.

Vetoomus luovutettiin tänään aamulla sisäministeriön edustalla järjestetyssä mielenosoituksessa, johon osallistui noin 50–60 ihmistä, mukana muun muassa afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä. Arvokkuus ei ole paljoa pyydetty”, hän vetosi.

Myös muualla Euroopassa järjestetään tällä viikolla samantyyppisiä mielenosoituksia.

Afganistan-palautusten lopettamista vaativan Suomen Amnestyn vetoomuksen allekirjoitti 17 673 suomalaista. Laajapuron mukaan kyseessä on Amnestyn eniten allekirjoituksia kerännyt pakolaisaiheinen vetoomus.

Afganistanissa kuoli tai haavoittui tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla eniten siviilejä sitten vuoden 2009.  YK:n pakolaisjärjestö UNHCR antoi elo-syyskuun vaihteessa uuden Afganistan-linjauksen, jonka mukaan maan turvallisuustilanne on jatkanut heikentymistään eikä pääkaupunki Kabul ole riittävän turvallinen, jotta sinne voisi paeta edes maan sisällä.

Arvio sisäisen paon mahdollisuudesta vaikuttaa siihen, keitä Afganistaniin voidaan käännyttää.

Suomen Maahanmuuttovirasto (Migri) jäädytti UNHCR:n linjauksen seurauksena käännytykset Afganistaniin pariksi päiväksi ja uusi syyskuussa Afganistan-linjauksensa.

Sen mukaan sisäinen pako Kabuliin on mahdollinen nyt vain terveille ja työkykyisille naimattomille miehille, jotka eivät ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia sekä työikäisille, terveille ja lapsettomille aviopareille, joilla ei ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia ja joilla on turvaverkko Kabulissa. Väkivalta ei kuitenkaan ole niin äärimmäistä, etteikö kukaan voisi paeta sinne, Migri linjasi.

Laajasalon mukaan linjauksen muutos on periaatteessa hyvä asia, mutta järjestön mielestä ketään ei silti pitäisi palauttaa minnekään päin Afganistania.

Migrin mukaan tänä vuonna noin 175 afganistanilaista on hakenut Suomesta turvapaikkaa. Päätöksen saaneista vajaat kaksi kolmasosaa on saanut myönteisen päätöksen. Päätöstä odottaa tällä hetkellä noin 760 hakijaa.

Tunnelmia mielenosoituksesta:

Video: Teija Laakso / Maailma.net

Afganistanin konfliktiMaahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkakansalaisyhteiskunta AfganistanSuomi Amnesty International

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi