Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä
Amnestyn mielenosoitukseen osallistui 50–60 ihmistä. Lähes 18 000 suomalaista allekirjoitti Afganistan-palautuksia vastustavan vetoomuksen. (Kuva: Teija Laakso / maailma.net / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International luovutti tänään sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) tuhansien ihmisten allekirjoittaman vetoomuksen, jossa vaaditaan, että Suomi ei palauta enää turvapaikanhakijoita Afganistaniin.

”Jo vuosi sitten Amnesty totesi Afganistanin turvallisuustilanteen niin häilyväksi, että turvallisia alueita ei ole. Sen jälkeen tilanne on huonontunut ja Kabulissa on tehty uusia ennätyksiä siviiliuhrien määrässä”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.

Vetoomus luovutettiin tänään aamulla sisäministeriön edustalla järjestetyssä mielenosoituksessa, johon osallistui noin 50–60 ihmistä, mukana muun muassa afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä. Arvokkuus ei ole paljoa pyydetty”, hän vetosi.

Myös muualla Euroopassa järjestetään tällä viikolla samantyyppisiä mielenosoituksia.

Afganistan-palautusten lopettamista vaativan Suomen Amnestyn vetoomuksen allekirjoitti 17 673 suomalaista. Laajapuron mukaan kyseessä on Amnestyn eniten allekirjoituksia kerännyt pakolaisaiheinen vetoomus.

Afganistanissa kuoli tai haavoittui tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla eniten siviilejä sitten vuoden 2009.  YK:n pakolaisjärjestö UNHCR antoi elo-syyskuun vaihteessa uuden Afganistan-linjauksen, jonka mukaan maan turvallisuustilanne on jatkanut heikentymistään eikä pääkaupunki Kabul ole riittävän turvallinen, jotta sinne voisi paeta edes maan sisällä.

Arvio sisäisen paon mahdollisuudesta vaikuttaa siihen, keitä Afganistaniin voidaan käännyttää.

Suomen Maahanmuuttovirasto (Migri) jäädytti UNHCR:n linjauksen seurauksena käännytykset Afganistaniin pariksi päiväksi ja uusi syyskuussa Afganistan-linjauksensa.

Sen mukaan sisäinen pako Kabuliin on mahdollinen nyt vain terveille ja työkykyisille naimattomille miehille, jotka eivät ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia sekä työikäisille, terveille ja lapsettomille aviopareille, joilla ei ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia ja joilla on turvaverkko Kabulissa. Väkivalta ei kuitenkaan ole niin äärimmäistä, etteikö kukaan voisi paeta sinne, Migri linjasi.

Laajasalon mukaan linjauksen muutos on periaatteessa hyvä asia, mutta järjestön mielestä ketään ei silti pitäisi palauttaa minnekään päin Afganistania.

Migrin mukaan tänä vuonna noin 175 afganistanilaista on hakenut Suomesta turvapaikkaa. Päätöksen saaneista vajaat kaksi kolmasosaa on saanut myönteisen päätöksen. Päätöstä odottaa tällä hetkellä noin 760 hakijaa.

Tunnelmia mielenosoituksesta:

Video: Teija Laakso / maailma.net

Afganistanin konfliktiMaahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkakansalaisyhteiskunta AfganistanSuomi Amnesty International

Lue myös

Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.