Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä
Amnestyn mielenosoitukseen osallistui 50–60 ihmistä. Lähes 18 000 suomalaista allekirjoitti Afganistan-palautuksia vastustavan vetoomuksen. (Kuva: Teija Laakso / Maailma.net / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International luovutti tänään sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) tuhansien ihmisten allekirjoittaman vetoomuksen, jossa vaaditaan, että Suomi ei palauta enää turvapaikanhakijoita Afganistaniin.

”Jo vuosi sitten Amnesty totesi Afganistanin turvallisuustilanteen niin häilyväksi, että turvallisia alueita ei ole. Sen jälkeen tilanne on huonontunut ja Kabulissa on tehty uusia ennätyksiä siviiliuhrien määrässä”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.

Vetoomus luovutettiin tänään aamulla sisäministeriön edustalla järjestetyssä mielenosoituksessa, johon osallistui noin 50–60 ihmistä, mukana muun muassa afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä. Arvokkuus ei ole paljoa pyydetty”, hän vetosi.

Myös muualla Euroopassa järjestetään tällä viikolla samantyyppisiä mielenosoituksia.

Afganistan-palautusten lopettamista vaativan Suomen Amnestyn vetoomuksen allekirjoitti 17 673 suomalaista. Laajapuron mukaan kyseessä on Amnestyn eniten allekirjoituksia kerännyt pakolaisaiheinen vetoomus.

Afganistanissa kuoli tai haavoittui tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla eniten siviilejä sitten vuoden 2009.  YK:n pakolaisjärjestö UNHCR antoi elo-syyskuun vaihteessa uuden Afganistan-linjauksen, jonka mukaan maan turvallisuustilanne on jatkanut heikentymistään eikä pääkaupunki Kabul ole riittävän turvallinen, jotta sinne voisi paeta edes maan sisällä.

Arvio sisäisen paon mahdollisuudesta vaikuttaa siihen, keitä Afganistaniin voidaan käännyttää.

Suomen Maahanmuuttovirasto (Migri) jäädytti UNHCR:n linjauksen seurauksena käännytykset Afganistaniin pariksi päiväksi ja uusi syyskuussa Afganistan-linjauksensa.

Sen mukaan sisäinen pako Kabuliin on mahdollinen nyt vain terveille ja työkykyisille naimattomille miehille, jotka eivät ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia sekä työikäisille, terveille ja lapsettomille aviopareille, joilla ei ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia ja joilla on turvaverkko Kabulissa. Väkivalta ei kuitenkaan ole niin äärimmäistä, etteikö kukaan voisi paeta sinne, Migri linjasi.

Laajasalon mukaan linjauksen muutos on periaatteessa hyvä asia, mutta järjestön mielestä ketään ei silti pitäisi palauttaa minnekään päin Afganistania.

Migrin mukaan tänä vuonna noin 175 afganistanilaista on hakenut Suomesta turvapaikkaa. Päätöksen saaneista vajaat kaksi kolmasosaa on saanut myönteisen päätöksen. Päätöstä odottaa tällä hetkellä noin 760 hakijaa.

Tunnelmia mielenosoituksesta:

Video: Teija Laakso / Maailma.net

Afganistanin konfliktiMaahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkakansalaisyhteiskunta AfganistanSuomi Amnesty International

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat