Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä
Amnestyn mielenosoitukseen osallistui 50–60 ihmistä. Lähes 18 000 suomalaista allekirjoitti Afganistan-palautuksia vastustavan vetoomuksen. (Kuva: Teija Laakso / Maailma.net / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International luovutti tänään sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) tuhansien ihmisten allekirjoittaman vetoomuksen, jossa vaaditaan, että Suomi ei palauta enää turvapaikanhakijoita Afganistaniin.

”Jo vuosi sitten Amnesty totesi Afganistanin turvallisuustilanteen niin häilyväksi, että turvallisia alueita ei ole. Sen jälkeen tilanne on huonontunut ja Kabulissa on tehty uusia ennätyksiä siviiliuhrien määrässä”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.

Vetoomus luovutettiin tänään aamulla sisäministeriön edustalla järjestetyssä mielenosoituksessa, johon osallistui noin 50–60 ihmistä, mukana muun muassa afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä. Arvokkuus ei ole paljoa pyydetty”, hän vetosi.

Myös muualla Euroopassa järjestetään tällä viikolla samantyyppisiä mielenosoituksia.

Afganistan-palautusten lopettamista vaativan Suomen Amnestyn vetoomuksen allekirjoitti 17 673 suomalaista. Laajapuron mukaan kyseessä on Amnestyn eniten allekirjoituksia kerännyt pakolaisaiheinen vetoomus.

Afganistanissa kuoli tai haavoittui tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla eniten siviilejä sitten vuoden 2009.  YK:n pakolaisjärjestö UNHCR antoi elo-syyskuun vaihteessa uuden Afganistan-linjauksen, jonka mukaan maan turvallisuustilanne on jatkanut heikentymistään eikä pääkaupunki Kabul ole riittävän turvallinen, jotta sinne voisi paeta edes maan sisällä.

Arvio sisäisen paon mahdollisuudesta vaikuttaa siihen, keitä Afganistaniin voidaan käännyttää.

Suomen Maahanmuuttovirasto (Migri) jäädytti UNHCR:n linjauksen seurauksena käännytykset Afganistaniin pariksi päiväksi ja uusi syyskuussa Afganistan-linjauksensa.

Sen mukaan sisäinen pako Kabuliin on mahdollinen nyt vain terveille ja työkykyisille naimattomille miehille, jotka eivät ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia sekä työikäisille, terveille ja lapsettomille aviopareille, joilla ei ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia ja joilla on turvaverkko Kabulissa. Väkivalta ei kuitenkaan ole niin äärimmäistä, etteikö kukaan voisi paeta sinne, Migri linjasi.

Laajasalon mukaan linjauksen muutos on periaatteessa hyvä asia, mutta järjestön mielestä ketään ei silti pitäisi palauttaa minnekään päin Afganistania.

Migrin mukaan tänä vuonna noin 175 afganistanilaista on hakenut Suomesta turvapaikkaa. Päätöksen saaneista vajaat kaksi kolmasosaa on saanut myönteisen päätöksen. Päätöstä odottaa tällä hetkellä noin 760 hakijaa.

Tunnelmia mielenosoituksesta:

Video: Teija Laakso / Maailma.net

Afganistanin konfliktiMaahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkakansalaisyhteiskunta AfganistanSuomi Amnesty International

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mopoja ja polkupyörä liikenneympyrässä, jonka keskellä kyyhkyspatsas.

Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”

Unohdetut kriisit -sarjamme neljännessä osassa käsitellään haurasta Keski-Afrikan tasavaltaa, jonka väestöstä yli puolet on humanitaarisen avun tarpeessa konfliktin vuoksi. ”Kolonialistinen hallintomalli, jossa hallitsijat pyrkivät hyötymään alamaisistaan sen sijaan, että palvelisivat kansalaisiaan, jatkuu yhä”, toteaa sotatieteiden apulaisprofessori Ilmari Käihkö.
Romahtanut rakennus, jonka etualalla ihminen.

Nigerialaisnaisia päätyy ihmiskaupan uhreiksi Libanonissa – Työnantaja päättää, saako työntekijä palata kotiin

Monet nigerialaisnaiset työskentelevät kotiapulaisina Libanonissa. Maassa on voimassa kafala-järjestelmä, joka kieltää siirtotyöläisiltä paluun kotimaahan ilman työnantajan lupaa. Pahimmillaan työntekijöiden hyväksikäyttö on nykyaikaista orjuutta, sanoo Human Rights Watchin tutkija Aya Majzoub.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Punainen Risti avasi koronahoitokeskuksen Jemeniin – Alle puolet maan terveyspalveluista on toiminnassa

Peräti 29 prosenttia todetuista koronavirustartunnoista on johtanut kuolemaan Jemenissä. SPR on mukana uudessa hoitokeskuksessa, jolla varaudutaan epidemian toiseen aaltoon.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.

Tuoreimmat

Nigerialaisnaisia päätyy ihmiskaupan uhreiksi Libanonissa – Työnantaja päättää, saako työntekijä palata kotiin
Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”
Punainen Risti avasi koronahoitokeskuksen Jemeniin – Alle puolet maan terveyspalveluista on toiminnassa
Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen
Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin
Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille
Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”
Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista
”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti