Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

EU:n puolustusintoilu voi pahentaa asevarustelukierrettä, pelkää asiantuntija – luvassa jopa miljardeja puolustusyhteistyöhön

Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa työskentelevä Laëtitia Sedou pelkää, että EU:sta on tulossa sotilaallinen projekti rauhanprojektin sijaan. Unionin rahaa aiotaan ohjata lähivuosina aseteollisuudelle, ja seurauksena aseista tulee Sedoun mukaan olemaan jo ylitarjontaa.
Enaat-verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou
Brysselissä toimivan Euroopan asekaupan vastaisen verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou on huolissaan EU:n militarisoitumisesta. (Kuva: Teija Laakso)

”Kyllä, Eurooppa on pääosin 'pehmeä voima'. Mutta vahvimmatkaan pehmeät voimat eivät tule pitkällä tähtäimellä toimeen ilman edes jonkinlaista yhtenäistä puolustuskapasiteettia.”

Näin sanoi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker heinäkuussa 2014.

Tällaiset puheet ovat huolettaneet jo pitkään Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa (Enaat) EU-koordinaattorina työskentelevää Laëtitia Sedouta.

”EU:sta uhkaa tulla sotilaallinen projekti. En tiedä, tuleeko siitä sotilasliitto, mutta joka tapauksessa kyseessä on huolestuttava trendi rauhan, kasvun ja talouden kannalta”, hän tiivistää.

Sedou vieraili marraskuussa Helsingissä puhumassa yhdestä Enaatin ja monien muidenkin kansalaisjärjestöjen suurimmista huolenaiheista: EU:n aikomuksesta ohjata lähivuosina miljardien eurojen arvosta rahaa aseteollisuudelle.

Hän pelkää, että mikäli suunnitelmat toteutuvat, seurauksena on asevarustelukierre.

Aseteollisuus hyötyy

Enaat on eurooppalaisten rauhanjärjestöjen verkosto, jonka jäseniä Suomessa ovat Suomen Rauhanliitto ja Sadankomitea. Ne ovat viime aikoina kritisoineet rankasti EU:n uutta puolustusrahastoa, jonka unioni käynnisti kesäkuussa. Rahastosta on tarkoitus jakaa lähivuosina rahaa jäsenmaiden yhteisiin puolustuksen tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Ajatuksena on, että jäsenmaat kehittäisivät EU-rahan sekä omien rahojensa avulla yhteisvoimin vaikkapa uutta aseteknologiaa tai tiedustelutyökaluja. Puolustusta saataisiin yhtenäistettyä, yhteishankkeet säästäisivät rahaa ja myös talous kohenisi, kun aseteollisuuden työpaikat lisääntyisivät.

Rahastossa on kaksi osaa: tutkimus ja kehitys. Juuri nyt on meneillään vuosi sitten hyväksytty puolustustutkimuksen valmisteluvaihe, johon on varattu vuosille 2017–2019 yhteensä 90 miljoonaa euroa.

Summa kuulostaa pieneltä verrattuna EU:n lähes 160 miljardin euron budjettiin, mutta lisää on luvassa, mikäli suunnitelmat etenevät. Tutkimusvaiheeseen on tarkoitus upottaa vuosina 2021–2027 noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Varsinaiseen aseiden kehitysvaiheeseen taas käytettäisiin vuosina 2019–2020 noin 500 miljoonaa euroa ja sen jälkeen vuosina 2021–2027 miljardi euroa vuodessa. Päälle tulisi vielä jäsenmaiden omaa rahaa.

Aiheesta keskustellaan parhaillaan, ja Euroopan parlamentin pitäisi päättää kantansa vuosien 2019–2020 kehitysvaiheen rahoitukseen helmi- tai maaliskuussa 2018.

Järjestöt ovat kritisoineet suunnitelmaa, sillä se paitsi veisi rahaa siviiliasioilta, hyödyttäisi myös suoraan puolustusteollisuutta, jonka kanssa asekehittelyä tehtäisiin.

Sedou muistuttaa, että hanke paisuttaisi monien maiden puolustusbudjettia ja loisi lopulta täydelliset olosuhteet asevarustelukilvalle.

”Totuus on, että EU:ssa on jo nyt monien sotatuotteiden ylikapasiteetti. Markkinat ovat liian pienet. Jos nyt aletaan tuottaa aseita lisää, niitä on myytävä myös ulkomaille, ja samalla aseteollisuus myös yrittää vähentää asevientiin liittyviä rajoituksia. Tämä voi pahentaa jännitteitä maailmalla, ja kerrannaisvaikutukset tulevat jossakin vaiheessa Eurooppaan”, hän varoittaa.

Terrorismiin halutaan helppo ratkaisu

Puolustus on viime vuosina alkanut korostua EU:n politiikassa ja puheissa muutenkin. Monet järjestöt ovat kritisoineet myös esimerkiksi unionin kovaa maahanmuuttopolitiikkaa ja yritystä käyttää kehitysyhteistyövaroja turvallisuusprojekteihin siirtolaisten pitämiseksi lähtömaissaan.

Sedoun mukaan EU:n muuttuminen sotilaallisempaa suuntaan on tapahtunut pitkän aikavälin kuluessa. Aseteollisuus on lobannut EU:ssa jo pitkään, sillä kylmän sodan päättymisen jälkeen sen on pitänyt korvata menetykset, jotka ovat syntyneet eri maiden puolustusbudjettien pienenemisen seurauksena. Aseteollisuuden on ollut helppo saada viestinsä läpi, sillä sen edustajat ovat jo valmiiksi olleet mukana esimerkiksi ilmailuteollisuudessa ja parlamentista löytyy sille myötämielisiä meppejä. Niinpä aseteollisuuden edustajia toimi myös komission asiantuntijaryhmässä, kun puolustusrahastoa valmisteltiin.

Myös esimerkiksi belgialaisen Vredesactie-rauhanjärjestön tuoreen raportin mukaan Euroopan kymmenen suurimman asefirman lobbausbudjetti on kaksinkertaistunut 2,8 miljoonasta eurosta 5,6 miljoonaan viidessä vuodessa.

EU puolestaan on avoin lobbaukselle, koska monet tämänhetkiset ongelmat, kuten terrorismi ja pakolaiskysymys, ovat suuria uhkakuvia, joihin unionilla on houkutus etsiä pikavoittoja.

”Nämä ovat monimutkaisia kysymyksiä, joihin poliittisten johtajien pitäisi puuttua rohkeasti ja kokonaisvaltaisesti. Samalla heidän pitäisi kyseenalaistaa monet politiikkamme, jotka ovat vaikuttaneet joidenkin maiden tilanteen pahentumiseen. Kukaan ei halua ottaa niitä käsittelyyn, joten on helpompi turvautua aseteollisuuden tarjoamiin helppoihin ratkaisuihin, kuten vaikkapa teknisiin rajanvalvontasovelluksiin”, Sedou toteaa.

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus politiikkaEUaseet & armeijakonfliktikonfliktinratkaisurauha Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa

EU:n uusi tukimuoto helpottaa ihmisoikeuspuolustajien ahdinkoa – ”tuelle on valitettavasti valtava tarve”

EU:n uusi tuki ihmisoikeuspuolustajille on osoittautunut niin suosituksi, että tukea hädin tuskin riittää kaikille sitä tarvitseville. Suomalaisjärjestöjen mukaan unioni voisi kuitenkin tehdä paljon enemmänkin ihmisoikeuksien edistämiseksi, puhumattakaan oman ihmisoikeustilanteensa parantamisesta.
Syyrian pakolainen Irakissa

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.
Sotilaita kantamassa EU-lippua

Kasarmeja kehitysavulla? – EU:ssa halutaan ohjata kehitysyhteistyövaroja sotilaskäyttöön

Lainsäädäntömuutos voi avata EU:n kehitysyhteistyöbudjetin sotilaallisille hankkeille. Kriitikot pelkäävät, että lopulta kehitysapuun eivät luottaisi enää edes sen saajat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.
Terveystyöntekijä rokottaa naista.

Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin

Ebolaan kehitettiin muutama vuosi sitten rokote, jolle ei kuitenkaan ole taudin harvinaisuuden vuosi luonnollisia markkinoita. Nyt rokotteita on saatavilla viikon varoitusajalla – tosin aluksi vain vajaat 7 000 annosta.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti