Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

EU:n kehityspolitiikka keskittyy yhä tiiviimmin muuttoliikkeen torjuntaan

Asiantuntijat pelkäävät, että EU:n kehityspolitiikasta tehdään rajavalvonnan väline.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015. EU haluaa puuttua muuttoliikkeen juurisyihin, mikä hirvittää asiantuntijoita ja järjestöjä. (Kuva: Stephen Ryan / IFRC / CC BY-NC-ND 2.0 )

Euroopan kehityspolitiikka on pakolaiskriisin myötä ajautunut kehitysjärjestöjen ja tutkijoiden mukaan yhä ehdollisempaan suuntaan. Järjestöt kritisoivat EU:n kehityspolitiikkaa etenkin yrityksistä tehdä kehitysavusta rajavalvonnan väline.

"YK:n Agenda 2030 tunnustaa ihmisten liikkumisen myönteisen vaikutuksen kestävään kehitykseen. Euroopassa ihmisten liikkumiseen ja maahanmuuttoon suhtaudutaan tällä hetkellä kuitenkin pääosin kielteisesti, ja unionin viimeaikaiset toimet muuttoliiketilanteen ratkaisemiseksi ovat sotineet sen omaa arvopohjaa vastaan. Tämä on entisestään ruokkinut pelon ilmapiiriä Euroopassa”, toteaa kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen.

EU:n kehityspolitiikan kehitys on Maltan Vallettan tapaamisesta lähtien vuonna 2015 vahvistanut ajatusta kehitysavusta rajavalvonnan välineenä.

"Konkreettisin ja tuorein esimerkki kehitysyhteistyön uudesta politisoitumisesta on EU:n ja Suomen hallituksen syksyllä 2016 tekemä sopimus Afganistanin hallituksen kanssa kehitysyhteistyön ja afgaaniturvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista ja Afganistanin hallituksen taivuttelu kehitysyhteistyövarojen leikkauksilla, mikäli vastaanottoa vaikeutetaan. Tässä on nähtävissä ristiriitaisuutta Suomen kehityspolitiikan keskeisen periaatteen, eli ihmisoikeuksien edistämisen ja toteuttamisen, kanssa", sanoo kehitysmaatutkimuksen dosentti Marjaana Jauhola Helsingin yliopistosta.

Jauholan mukaan EU:n kehityspolitiikassa on ollut jo pitkään havaittavissa trendi, jossa kehitysyhteistyötä ehdollistetaan erilaisten turvallisuuspoliittisten tavoitteiden vuoksi. Tukea suunnataan esimerkiksi niin sanottuihin hauraisiin valtioihin ja kehitysyhteistyötä yhdistetään turvallisuuspoliittisiin sotilasoperaatioihin.

”Selkeimpiä esimerkkejä ovat Afganistan ja Irak ja niiden sotilasinterventiot ja Yhdysvallat-Nato-painotteiset laaja-alaiset jälleenrakennussuunnitelmat", hän analysoi.

Tukea Sudanille

Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa 2016 ehdotuksen Euroopan uudesta muuttoliikepolitiikasta. Räätälöidyillä kumppanuussopimuksilla lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa yritetään estää pakolaisten tulo Eurooppaan.

Viimeksi tällainen sopimus on solmittu Sudanin kanssa. Sen toivotaan estävän pakolaisten tulo Saharan eteläpuoleisilta alueilta Eritreasta, Etiopiasta ja Somaliasta. EU:n toimintasuunnitelmaan kuuluu avunanto Sudanin nopeille tukijoukoille kahden pakolaisleirin pystyttämistä varten.

Komission lehdistötiedote pukee pyrkimykset sulkea EU:n ulkorajat kauniimmalle kielelle: pitkällä aikavälillä pyritään tukemaan EU:n ulkopuolisten maiden kehitystä, jotta päästään muuttoliikkeen perimmäisiin syihin.

Nämä toimet edistävät komission mukaan myös YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumista.

"EU ohjaa siirtolaiset vaarallisemmille reiteille"

Pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen näkökulmasta muuttoliikeagendan kokonaisvaltaisuus oli hyvä asia, mutta kansainvälisen suojelun näkökulmasta toimenpiteet keskittyvät liikkumisen kontrollin ja estämisen toimenpiteisiin.

"EU:n kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa ohjaa EU:n kehitysyhteistyövaroja kumppanimaiden rajavalvontaan ja asettaa rajavalvonnassa onnistumisen kehitysyhteistyön ehdoksi. Tämä rikkoo kansainvälisesti sovittuja avun tuloksellisuuden periaatteita, asettaa ihmisoikeudet ja ihmisten turvallisuuden vaakalaudalle ja mitä todennäköisimmin epäonnistuu tavoitteessaan estää ihmisten hakeutumista Eurooppaan. Päinvastoin se ohjaa konflikteja pakenevia ihmisiä käyttämään entistä vaarallisempia reittejä ja turvautumaan ihmissalakuljetukseen, jota EU nimenomaan yrittää torjua", sanoo Lappalainen.

Myös Jauholan näkemykset EU:n kehityspoliittisesta kehityksestä ovat synkkiä.

"Mikäli EU ja sen jäsenvaltiot toteuttaisivat ydinarvojaan globaalin hyvinvoinnin näkökulmasta, niiden tulisi osallistua radikaalisti keskusteluun ja tarjota vaihtoehtoja turvallisen liikkuvuuden ja toisaalta tasa-arvoisen hyvinvoinnin toteutumiseksi. Nyt käyttöön otetut ehdollistamisen muodot eivät ole arvomaailmaltaan vakuuttavia keinoja tähän suuntaan.”

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus kehitysyhteistyösiirtolaisuuspolitiikkaEU Kehys ry

Uusi kehityspoliittinen konsensus korostaa muuttoliikettä

Muuttoliike on keskeinen teema myös EU:n uudessa kehityspoliittisessa konsensuksessa, joka allekirjoitettiin eilen keskiviikkona Brysselissä.

Konsensus on EU:n jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma, joka määrää unionin kehityspolitiikan päälinjat pitkäksi aikaa. Edellinen konsensus on ollut voimassa vuodesta 2005 lähtien.

Kansalaisjärjestöt lobbasivat ahkerasti sen puolesta, ettei konsensusta valjastettaisi muuttoliikkeen torjuntaan. Uudessa konsensuksessa köyhyyden poistaminen onkin asetettu EU:n kehityspolitiikan tärkeimmäksi painopisteeksi. Siinä kuitenkin luvataan myös muun muassa puuttua muuttoliikkeen juurisyihin, mikä on herättänyt epäilyksiä järjestöissä.

Monien järjestöjen mielestä konsensus keskittyy liikaa EU:n omien intressien varmistamiseen.

”Muotoilu jättää oven auki sille, että kehitysyhteistyön vastaanottamisen ehdoksi asetetaan Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen rajoittaminen, eli EU:n omien etujen ajaminen”, sanoo Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner järjestön kannanotossa.

Teija Laakso

Lue myös

Syyrian pakolainen Irakissa
EU on maailman suurin kehitysavun antaja. Kuva Irakista, jossa välitetään käteisapua Syyrian pakolaisille.
(Kuva:
Peter Biro
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.
Sotilaita kantamassa EU-lippua
Järjestöjä huolestuttaa EU:n kehitysapuvarojen sotkeminen sotilaallisiin toimiin.
(Kuva:
© European Union 2014 - European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kasarmeja kehitysavulla? – EU:ssa halutaan ohjata kehitysyhteistyövaroja sotilaskäyttöön

Lainsäädäntömuutos voi avata EU:n kehitysyhteistyöbudjetin sotilaallisille hankkeille. Kriitikot pelkäävät, että lopulta kehitysapuun eivät luottaisi enää edes sen saajat.
Brexitin vastaisia mielenosoittajia
Britannian EU-ero on herättänyt paljon vastustusta. Mielenosoittajien marssi Lontoossa maaliskuussa.
(Kuva:
Ed Everett
/
CC BY 2.0
)

Brexit voi viedä EU:n kehitysavulta rahaa ja vaikutusvaltaa

Ison-Britannian EU-erolla voi olla kauaskantoiset vaikutukset myös unionin kehitysyhteistyöhön. Myös Suomelle Britannian poistuminen neuvottelupöydistä on merkittävä kehityspoliittinen tappio.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.