Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Eurooppa tilkitsee rajojaan kehitysavulla

Marraskuussa pidetyn Vallettan kokouksen piti tarjota siirtolaisille turvallisempia väyliä Eurooppaan, mutta suomalaisasiantuntijoiden mukaan uhkana on, että kehitysyhteistyöstä tehdään rajavalvonnan väline.
Syyrian pakolaisia Itävallassa. (Kuva: Josh Zakary / cc 2.0)

Euroopan ja Afrikan päättäjät sopivat Maltan pääkaupungissa Vallettassa marraskuussa siirtolaisuuden kontrolloimisesta kehitys- ja turvallisuusyhteistyöllä, jota rahoitetaan 1,8 miljardin euron hätärahastosta.

Siinä, missä EU on korostanut Vallettassa vallinnutta kumppanuuden henkeä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä, yhteistyötä on julkisuudessa kritisoitu kehitysavun tarjoamiseksi vastineeksi palautusten tehostamisesta ja rajavalvonnan ulkoistamisesta.

Valletta-kritiikkiin yhtyvät myös suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen toiminnanjohtaja Rilli Lappalainen, Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta sekä siirtolaisuutta Tampereen yliopistossa tutkiva Anita Kynsilehto.

Palvelujen ostamista ihmisoikeudet sivuuttaen

Vallettan huippukokouksen asialistalla oli siirtolaisuuden perimmäisiin syihin puuttuminen, laillisen liikkuvuuden tehostaminen, siirtolaisten suojelu, siirtolaisten salakuljetuksen torjuminen ja palauttamisen tehostaminen. Turvallisuusyhteistyön osalta Vallettassa sovittuun toimintasuunnitelmaan sisältyy rajavalvonnan ja turvallisuushallinnon vahvistamista sekä rajat ylittävän poliisi- ja oikeuslaitosyhteistyön kehittämistä.

EU lupasi kokouksen yhteydessä myös Turkille kolmen miljardin euron tuen ja viisumihelpotuksia muuttoliikkeen pysäyttämisestä, ja yhteistyöstä päästiin sopuun marraskuun lopussa.

Kehyksen Rilli Lappalainen pitää hyvänä, että EU vihdoin ottaa huomioon Afrikan sisäisen valtavan muuttoliikkeen, joka on tähän mennessä kiinnostanut lähinnä Afrikan unionia. Hän katsoo siirtolaisten kuitenkin jääneen Vallettassa poliittisen pelin pelinappuloiksi.

"Vallettassa kulminoitui Euroopan sisäinen keskustelu siitä, miten saadaan rajat kiinni ja siirtolaiset ulos", hän toteaa.

Lappalainen on huolissaan palautusten lisäämisestä maihin, joissa turvallisuutta ei voida taata. Erityisen ongelmallisena hän pitää EU:n pyrkimystä ulkoistaa siirtolaisuus Turkkiin, jossa olosuhteet leireillä ovat tukalat ja siirtolaisiin on raportoitu kohdistuvan ihmisoikeusrikkomuksia.

"EU:n pitäisi miettiä asiaa kokonaisuutena, huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta ja kantaa vastuunsa. Ei voida vain pestä käsiä ja ostaa kolmatta osapuolta hoitamaan homma omasta puolesta", hän sanoo.

Kehitysyhteistyöstä rajavalvonnan työkalu?

Vallettan lisäresursseja kehitykseen Lappalainen pitää tervetulleina, mutta hän katsoo keinojen vielä puuttuvan siirtolaisuuteen ajavien konfliktien ja ympäristökatastrofien ratkaisemiseksi. Pakolaisavun Väkiparta kuitenkin varoittaa tekemästä kehitystuesta rajavalvonnan välinettä.

"Vaikka siirtolaisuus ja köyhyyden vähentäminen liittyvätkin läheisesti toisiinsa, niissä on kuitenkin kyse eri asioista. Se, että kehitysyhteistyöstä pyritään tekemään työkalu siirtolaisuuden torjumiseksi, on vääristä lähtökohdista tehtyä politiikkaa", Väkiparta sanoo.

Väkiparta toteaa Afrikan unionin suostuneen yllättävän kevyesti EU:n rajapolitiikan näkökulmasta sanelemiin ehtoihin. Siirtolaisten rahalähetyksillä, jotka muodostavat noin kaksi prosenttia Afrikan bruttokansantuotteesta, on katsottu olevan merkittävä vaikutus alueen kehitykseen.

Ei uusia turvallisia väyliä Eurooppaan

Väkiparta korostaa, että vaikka Vallettassa on todettu pakolaisten suojelun ja tukemisen tarve, uusia turvallisia kanavia Eurooppaan ei kuitenkaan tarjota. Hän toteaa, että Vallettassa sovitut viisumihelpotukset ja perheen yhdistämisen helpotukset loistavat poissaolollaan Suomen hallituksen turvapaikkapoliittisesta ohjelmasta.

"Osa ohjelmasta pohjautuu Vallettassa sovittuun ja osa on ristiriidassa sen kanssa. Viisumipolitiikkaa ei helpoteta millään muotoa ja perheen yhdistämisiä päinvastoin kiristetään", Väkiparta toteaa.

Rajojen ulkoistaminen EU:n pitkäaikainen tavoite

Siirtolaisuustutkija Kynsilehto on järjestöjen kanssa samoilla linjoilla muuttoliikeyhteistyön lähtökohdista sekä siitä, että uusien laillisten väylien avaaminen jäi Vallettassa hyvin vaisuksi.

"Vallettan huippukokous vahvisti olemassa olevaa linkkiä kehitystuen ehdollistamiseksi tehostetulle rajavalvonnalle ja muulle muuttoliikkeiden hallinnalle. Se ei juurikaan edistä kuin sellaisten Etelän kansalaisten liikkumista, joille tämä on jo muutoinkin ollut mahdollista", Kynsilehto sanoo.

Kynsilehto muistuttaa, että EU:n tavoitteena on ollut jo pitkään sekä rajavalvonnan että turvapaikkakäsittelyjen ulkoistaminen. Tästä esimerkkeinä hän mainitsee viime vuosien liikkuvuuskumppanuussopimukset Jordanian, Tunisian ja Marokon kanssa sekä palautussopimuksen Turkin kanssa.

Artikkeli on toteutettu Eurooppatiedotuksen viestintätuella.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa kehitysyhteistyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Kehys rySuomen Pakolaisapu

Lue myös

Siirtolaisia saapumassa Sisiliaan
Italiaan on tullut tänä vuonna yli 94 000 siirtolaista. Siirtolaisia saapumassa Sisilian Cataniaan vuonna 2015.
(Kuva:
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Osa Välimerellä toimivista järjestöistä kieltäytyy noudattamasta Italian uutta ohjesääntöä

Muun muassa Lääkärit ilman rajoja on ilmoittanut, ettei se suostu sääntöihin, joiden mukaan siirtolaisia mereltä pelastavien järjestöjen on esimerkiksi päästettävä tarvittaessa poliisit aluksille.
Punaisen Ristin työntekijöitä ja siirtolaisia Sisilian Cataniassa vuonna 2015.
Italiaan saapuu yhä enemmän siirtolaisia Välimeren kautta. Kuva vuodelta 2015.
(Kuva:
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Italiaan saapuvien siirtolaisten joukossa yhä enemmän ihmiskaupan uhreja

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan jopa 80 prosenttia Nigeriasta Italiaan saapuvista naisista on potentiaalisia seksuaalisen riiston uhreja.
Somaliasta paenneet lapset potkivat palloa Etiopiassa
Somaliasta paenneet lapset potkivat palloa Etiopiassa.
(Kuva:
J. Ose
/
UNICEF Ethiopia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkimus: Afrikan pakolaislapsille Eurooppa ei ole ensisijainen määränpää

Suurin osa Afrikasta Eurooppaan saapuneista lapsista ei ajattele päätyvänsä Eurooppaan. Väkivalta naapurimaissa saa heidät kuitenkin jatkamaan matkaa. Lähi-idästä saapuvien toiveena on hyvä koulutus, mutta määränpäässä haaveet rikkoutuvat.

Pääuutiset

Kasa porkkanoita
Uudessa hävikkiruokakaupassa aiotaan myydä ainakin vihanneksia.(Kuva: liz west / CC BY 2.0)

Uuden hävikkiruokakaupan joukkorahoitus lähtenyt hyvin käyntiin – kauppa pystyyn ehkä vielä tänä vuonna

Kehitysyhteistyön hyväksi hävikkiruokaa myyvälle kaupalle etsitään parhaillaan liiketiloja. Hävikkiruokaa hyödynnetään nykyisin monissa projekteissa, mutta projektipäällikkö Else Hukkanen uskoo, että kilpailua siitä ei vielä tule.
Mies kahlaa vedessä, joka ylettyy jo hartioille asti Bangladeshissa.
Monsuunikauden tulvat ovat jokavuotinen ilmiö Etelä-Aasiassa, mutta ilmastonmuutoksen myötä, ne ovat yhä rajumpia.(Kuva: Shahriar Islam / AusAid / CC BY 2.0)

Tulvat kurittavat Intiaa, Nepalia ja Bangladeshia

Lähes 250 ihmistä on menettänyt henkensä monsuunikauden tulvien vuoksi. Suomen Lähetysseura lähettää hätä-apua tulvista kärsineille alueille Nepalissa.
Lapsi saa poliorokotteen Afrikan sarvessa
Edellinen polioepidemia koettiin Afrikan Sarvessa kolme vuotta sitten. 90 prosenttia sairastuneista oli Somaliasta.(Kuva: Sewunet / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Somalia voittamassa polion

Poliota ei ole esiintynyt maassa nyt kolmeen vuoteen. Työnsarkaa kuitenkin riittää, jotta tautiepidemiat pysyvät loitolla myös jatkossa. Lisäksi Somaliassa taistellaan nyt tuhkarokko- ja koleraepidemioiden kanssa.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.