Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Eurooppa tilkitsee rajojaan kehitysavulla

Marraskuussa pidetyn Vallettan kokouksen piti tarjota siirtolaisille turvallisempia väyliä Eurooppaan, mutta suomalaisasiantuntijoiden mukaan uhkana on, että kehitysyhteistyöstä tehdään rajavalvonnan väline.
Syyrian pakolaisia Itävallassa. (Kuva: Josh Zakary / cc 2.0)

Euroopan ja Afrikan päättäjät sopivat Maltan pääkaupungissa Vallettassa marraskuussa siirtolaisuuden kontrolloimisesta kehitys- ja turvallisuusyhteistyöllä, jota rahoitetaan 1,8 miljardin euron hätärahastosta.

Siinä, missä EU on korostanut Vallettassa vallinnutta kumppanuuden henkeä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä, yhteistyötä on julkisuudessa kritisoitu kehitysavun tarjoamiseksi vastineeksi palautusten tehostamisesta ja rajavalvonnan ulkoistamisesta.

Valletta-kritiikkiin yhtyvät myös suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen toiminnanjohtaja Rilli Lappalainen, Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta sekä siirtolaisuutta Tampereen yliopistossa tutkiva Anita Kynsilehto.

Palvelujen ostamista ihmisoikeudet sivuuttaen

Vallettan huippukokouksen asialistalla oli siirtolaisuuden perimmäisiin syihin puuttuminen, laillisen liikkuvuuden tehostaminen, siirtolaisten suojelu, siirtolaisten salakuljetuksen torjuminen ja palauttamisen tehostaminen. Turvallisuusyhteistyön osalta Vallettassa sovittuun toimintasuunnitelmaan sisältyy rajavalvonnan ja turvallisuushallinnon vahvistamista sekä rajat ylittävän poliisi- ja oikeuslaitosyhteistyön kehittämistä.

EU lupasi kokouksen yhteydessä myös Turkille kolmen miljardin euron tuen ja viisumihelpotuksia muuttoliikkeen pysäyttämisestä, ja yhteistyöstä päästiin sopuun marraskuun lopussa.

Kehyksen Rilli Lappalainen pitää hyvänä, että EU vihdoin ottaa huomioon Afrikan sisäisen valtavan muuttoliikkeen, joka on tähän mennessä kiinnostanut lähinnä Afrikan unionia. Hän katsoo siirtolaisten kuitenkin jääneen Vallettassa poliittisen pelin pelinappuloiksi.

"Vallettassa kulminoitui Euroopan sisäinen keskustelu siitä, miten saadaan rajat kiinni ja siirtolaiset ulos", hän toteaa.

Lappalainen on huolissaan palautusten lisäämisestä maihin, joissa turvallisuutta ei voida taata. Erityisen ongelmallisena hän pitää EU:n pyrkimystä ulkoistaa siirtolaisuus Turkkiin, jossa olosuhteet leireillä ovat tukalat ja siirtolaisiin on raportoitu kohdistuvan ihmisoikeusrikkomuksia.

"EU:n pitäisi miettiä asiaa kokonaisuutena, huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta ja kantaa vastuunsa. Ei voida vain pestä käsiä ja ostaa kolmatta osapuolta hoitamaan homma omasta puolesta", hän sanoo.

Kehitysyhteistyöstä rajavalvonnan työkalu?

Vallettan lisäresursseja kehitykseen Lappalainen pitää tervetulleina, mutta hän katsoo keinojen vielä puuttuvan siirtolaisuuteen ajavien konfliktien ja ympäristökatastrofien ratkaisemiseksi. Pakolaisavun Väkiparta kuitenkin varoittaa tekemästä kehitystuesta rajavalvonnan välinettä.

"Vaikka siirtolaisuus ja köyhyyden vähentäminen liittyvätkin läheisesti toisiinsa, niissä on kuitenkin kyse eri asioista. Se, että kehitysyhteistyöstä pyritään tekemään työkalu siirtolaisuuden torjumiseksi, on vääristä lähtökohdista tehtyä politiikkaa", Väkiparta sanoo.

Väkiparta toteaa Afrikan unionin suostuneen yllättävän kevyesti EU:n rajapolitiikan näkökulmasta sanelemiin ehtoihin. Siirtolaisten rahalähetyksillä, jotka muodostavat noin kaksi prosenttia Afrikan bruttokansantuotteesta, on katsottu olevan merkittävä vaikutus alueen kehitykseen.

Ei uusia turvallisia väyliä Eurooppaan

Väkiparta korostaa, että vaikka Vallettassa on todettu pakolaisten suojelun ja tukemisen tarve, uusia turvallisia kanavia Eurooppaan ei kuitenkaan tarjota. Hän toteaa, että Vallettassa sovitut viisumihelpotukset ja perheen yhdistämisen helpotukset loistavat poissaolollaan Suomen hallituksen turvapaikkapoliittisesta ohjelmasta.

"Osa ohjelmasta pohjautuu Vallettassa sovittuun ja osa on ristiriidassa sen kanssa. Viisumipolitiikkaa ei helpoteta millään muotoa ja perheen yhdistämisiä päinvastoin kiristetään", Väkiparta toteaa.

Rajojen ulkoistaminen EU:n pitkäaikainen tavoite

Siirtolaisuustutkija Kynsilehto on järjestöjen kanssa samoilla linjoilla muuttoliikeyhteistyön lähtökohdista sekä siitä, että uusien laillisten väylien avaaminen jäi Vallettassa hyvin vaisuksi.

"Vallettan huippukokous vahvisti olemassa olevaa linkkiä kehitystuen ehdollistamiseksi tehostetulle rajavalvonnalle ja muulle muuttoliikkeiden hallinnalle. Se ei juurikaan edistä kuin sellaisten Etelän kansalaisten liikkumista, joille tämä on jo muutoinkin ollut mahdollista", Kynsilehto sanoo.

Kynsilehto muistuttaa, että EU:n tavoitteena on ollut jo pitkään sekä rajavalvonnan että turvapaikkakäsittelyjen ulkoistaminen. Tästä esimerkkeinä hän mainitsee viime vuosien liikkuvuuskumppanuussopimukset Jordanian, Tunisian ja Marokon kanssa sekä palautussopimuksen Turkin kanssa.

Artikkeli on toteutettu Eurooppatiedotuksen viestintätuella.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa kehitysyhteistyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Kehys rySuomen Pakolaisapu

Lue myös

Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun mielestä omakielisestä yhteiskuntaopetuksesta pitäisi tehdä lakisääteistä.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Pakolaisapu: Keskustalla ongelmalliset ehdot pakolaiskiintiön nostolle

Keskustan mukaan Suomen pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, mutta Pakolaisavun mukaan puolueen ehdoilla siihen voi mennä vuosia.
We are all immigrants -teksti seinässä
Sillä, millaista kieltä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista käytetään, on väliä, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva:
Stefanie Eisenschenk
/
CC BY 2.0
)

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.