Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Eurooppa tilkitsee rajojaan kehitysavulla

Marraskuussa pidetyn Vallettan kokouksen piti tarjota siirtolaisille turvallisempia väyliä Eurooppaan, mutta suomalaisasiantuntijoiden mukaan uhkana on, että kehitysyhteistyöstä tehdään rajavalvonnan väline.
Syyrian pakolaisia Itävallassa. (Kuva: Josh Zakary / cc 2.0)

Euroopan ja Afrikan päättäjät sopivat Maltan pääkaupungissa Vallettassa marraskuussa siirtolaisuuden kontrolloimisesta kehitys- ja turvallisuusyhteistyöllä, jota rahoitetaan 1,8 miljardin euron hätärahastosta.

Siinä, missä EU on korostanut Vallettassa vallinnutta kumppanuuden henkeä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä, yhteistyötä on julkisuudessa kritisoitu kehitysavun tarjoamiseksi vastineeksi palautusten tehostamisesta ja rajavalvonnan ulkoistamisesta.

Valletta-kritiikkiin yhtyvät myös suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen toiminnanjohtaja Rilli Lappalainen, Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta sekä siirtolaisuutta Tampereen yliopistossa tutkiva Anita Kynsilehto.

Palvelujen ostamista ihmisoikeudet sivuuttaen

Vallettan huippukokouksen asialistalla oli siirtolaisuuden perimmäisiin syihin puuttuminen, laillisen liikkuvuuden tehostaminen, siirtolaisten suojelu, siirtolaisten salakuljetuksen torjuminen ja palauttamisen tehostaminen. Turvallisuusyhteistyön osalta Vallettassa sovittuun toimintasuunnitelmaan sisältyy rajavalvonnan ja turvallisuushallinnon vahvistamista sekä rajat ylittävän poliisi- ja oikeuslaitosyhteistyön kehittämistä.

EU lupasi kokouksen yhteydessä myös Turkille kolmen miljardin euron tuen ja viisumihelpotuksia muuttoliikkeen pysäyttämisestä, ja yhteistyöstä päästiin sopuun marraskuun lopussa.

Kehyksen Rilli Lappalainen pitää hyvänä, että EU vihdoin ottaa huomioon Afrikan sisäisen valtavan muuttoliikkeen, joka on tähän mennessä kiinnostanut lähinnä Afrikan unionia. Hän katsoo siirtolaisten kuitenkin jääneen Vallettassa poliittisen pelin pelinappuloiksi.

"Vallettassa kulminoitui Euroopan sisäinen keskustelu siitä, miten saadaan rajat kiinni ja siirtolaiset ulos", hän toteaa.

Lappalainen on huolissaan palautusten lisäämisestä maihin, joissa turvallisuutta ei voida taata. Erityisen ongelmallisena hän pitää EU:n pyrkimystä ulkoistaa siirtolaisuus Turkkiin, jossa olosuhteet leireillä ovat tukalat ja siirtolaisiin on raportoitu kohdistuvan ihmisoikeusrikkomuksia.

"EU:n pitäisi miettiä asiaa kokonaisuutena, huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta ja kantaa vastuunsa. Ei voida vain pestä käsiä ja ostaa kolmatta osapuolta hoitamaan homma omasta puolesta", hän sanoo.

Kehitysyhteistyöstä rajavalvonnan työkalu?

Vallettan lisäresursseja kehitykseen Lappalainen pitää tervetulleina, mutta hän katsoo keinojen vielä puuttuvan siirtolaisuuteen ajavien konfliktien ja ympäristökatastrofien ratkaisemiseksi. Pakolaisavun Väkiparta kuitenkin varoittaa tekemästä kehitystuesta rajavalvonnan välinettä.

"Vaikka siirtolaisuus ja köyhyyden vähentäminen liittyvätkin läheisesti toisiinsa, niissä on kuitenkin kyse eri asioista. Se, että kehitysyhteistyöstä pyritään tekemään työkalu siirtolaisuuden torjumiseksi, on vääristä lähtökohdista tehtyä politiikkaa", Väkiparta sanoo.

Väkiparta toteaa Afrikan unionin suostuneen yllättävän kevyesti EU:n rajapolitiikan näkökulmasta sanelemiin ehtoihin. Siirtolaisten rahalähetyksillä, jotka muodostavat noin kaksi prosenttia Afrikan bruttokansantuotteesta, on katsottu olevan merkittävä vaikutus alueen kehitykseen.

Ei uusia turvallisia väyliä Eurooppaan

Väkiparta korostaa, että vaikka Vallettassa on todettu pakolaisten suojelun ja tukemisen tarve, uusia turvallisia kanavia Eurooppaan ei kuitenkaan tarjota. Hän toteaa, että Vallettassa sovitut viisumihelpotukset ja perheen yhdistämisen helpotukset loistavat poissaolollaan Suomen hallituksen turvapaikkapoliittisesta ohjelmasta.

"Osa ohjelmasta pohjautuu Vallettassa sovittuun ja osa on ristiriidassa sen kanssa. Viisumipolitiikkaa ei helpoteta millään muotoa ja perheen yhdistämisiä päinvastoin kiristetään", Väkiparta toteaa.

Rajojen ulkoistaminen EU:n pitkäaikainen tavoite

Siirtolaisuustutkija Kynsilehto on järjestöjen kanssa samoilla linjoilla muuttoliikeyhteistyön lähtökohdista sekä siitä, että uusien laillisten väylien avaaminen jäi Vallettassa hyvin vaisuksi.

"Vallettan huippukokous vahvisti olemassa olevaa linkkiä kehitystuen ehdollistamiseksi tehostetulle rajavalvonnalle ja muulle muuttoliikkeiden hallinnalle. Se ei juurikaan edistä kuin sellaisten Etelän kansalaisten liikkumista, joille tämä on jo muutoinkin ollut mahdollista", Kynsilehto sanoo.

Kynsilehto muistuttaa, että EU:n tavoitteena on ollut jo pitkään sekä rajavalvonnan että turvapaikkakäsittelyjen ulkoistaminen. Tästä esimerkkeinä hän mainitsee viime vuosien liikkuvuuskumppanuussopimukset Jordanian, Tunisian ja Marokon kanssa sekä palautussopimuksen Turkin kanssa.

Artikkeli on toteutettu Eurooppatiedotuksen viestintätuella.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa kehitysyhteistyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Kehys rySuomen Pakolaisapu

Lue myös

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.
(Kuva:
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Tietokone ja kädet
Koodaamisen opettelun toivotaan lisäävän vuorovaikutusta pakolaisten ja paikallisten välillä Kreikassa.
(Kuva:
Rachel Johnson
/
CC BY-ND 2.0
)

Pakolaiset ja paikalliset nuoret koodaavat yhdessä Kreikassa

Kirkon Ulkomaanapu vetää Ateenassa pilottia, jossa pakolaistaustaiset sekä kreikkalaiset nuoret osallistuvat koodaustyöpajoihin. Taitojen opettamisen lisäksi tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua.
Siirtolaisia saapumassa Sisiliaan vuonna 2015. (Kuva: International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies / CC BY-NC-ND 2.0)

Välimeri koitunut tänä vuonna yli 150 siirtolaislapsen kohtaloksi

Lähes 37 000 ihmistä on saapunut tänä vuonna Eurooppaan keskisen Välimeren reittiä. Etenkin lasten määrä on kasvanut.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.