Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Eurooppa tilkitsee rajojaan kehitysavulla

Marraskuussa pidetyn Vallettan kokouksen piti tarjota siirtolaisille turvallisempia väyliä Eurooppaan, mutta suomalaisasiantuntijoiden mukaan uhkana on, että kehitysyhteistyöstä tehdään rajavalvonnan väline.
Syyrian pakolaisia Itävallassa. (Kuva: Josh Zakary / cc 2.0)

Euroopan ja Afrikan päättäjät sopivat Maltan pääkaupungissa Vallettassa marraskuussa siirtolaisuuden kontrolloimisesta kehitys- ja turvallisuusyhteistyöllä, jota rahoitetaan 1,8 miljardin euron hätärahastosta.

Siinä, missä EU on korostanut Vallettassa vallinnutta kumppanuuden henkeä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä, yhteistyötä on julkisuudessa kritisoitu kehitysavun tarjoamiseksi vastineeksi palautusten tehostamisesta ja rajavalvonnan ulkoistamisesta.

Valletta-kritiikkiin yhtyvät myös suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen toiminnanjohtaja Rilli Lappalainen, Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta sekä siirtolaisuutta Tampereen yliopistossa tutkiva Anita Kynsilehto.

Palvelujen ostamista ihmisoikeudet sivuuttaen

Vallettan huippukokouksen asialistalla oli siirtolaisuuden perimmäisiin syihin puuttuminen, laillisen liikkuvuuden tehostaminen, siirtolaisten suojelu, siirtolaisten salakuljetuksen torjuminen ja palauttamisen tehostaminen. Turvallisuusyhteistyön osalta Vallettassa sovittuun toimintasuunnitelmaan sisältyy rajavalvonnan ja turvallisuushallinnon vahvistamista sekä rajat ylittävän poliisi- ja oikeuslaitosyhteistyön kehittämistä.

EU lupasi kokouksen yhteydessä myös Turkille kolmen miljardin euron tuen ja viisumihelpotuksia muuttoliikkeen pysäyttämisestä, ja yhteistyöstä päästiin sopuun marraskuun lopussa.

Kehyksen Rilli Lappalainen pitää hyvänä, että EU vihdoin ottaa huomioon Afrikan sisäisen valtavan muuttoliikkeen, joka on tähän mennessä kiinnostanut lähinnä Afrikan unionia. Hän katsoo siirtolaisten kuitenkin jääneen Vallettassa poliittisen pelin pelinappuloiksi.

"Vallettassa kulminoitui Euroopan sisäinen keskustelu siitä, miten saadaan rajat kiinni ja siirtolaiset ulos", hän toteaa.

Lappalainen on huolissaan palautusten lisäämisestä maihin, joissa turvallisuutta ei voida taata. Erityisen ongelmallisena hän pitää EU:n pyrkimystä ulkoistaa siirtolaisuus Turkkiin, jossa olosuhteet leireillä ovat tukalat ja siirtolaisiin on raportoitu kohdistuvan ihmisoikeusrikkomuksia.

"EU:n pitäisi miettiä asiaa kokonaisuutena, huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta ja kantaa vastuunsa. Ei voida vain pestä käsiä ja ostaa kolmatta osapuolta hoitamaan homma omasta puolesta", hän sanoo.

Kehitysyhteistyöstä rajavalvonnan työkalu?

Vallettan lisäresursseja kehitykseen Lappalainen pitää tervetulleina, mutta hän katsoo keinojen vielä puuttuvan siirtolaisuuteen ajavien konfliktien ja ympäristökatastrofien ratkaisemiseksi. Pakolaisavun Väkiparta kuitenkin varoittaa tekemästä kehitystuesta rajavalvonnan välinettä.

"Vaikka siirtolaisuus ja köyhyyden vähentäminen liittyvätkin läheisesti toisiinsa, niissä on kuitenkin kyse eri asioista. Se, että kehitysyhteistyöstä pyritään tekemään työkalu siirtolaisuuden torjumiseksi, on vääristä lähtökohdista tehtyä politiikkaa", Väkiparta sanoo.

Väkiparta toteaa Afrikan unionin suostuneen yllättävän kevyesti EU:n rajapolitiikan näkökulmasta sanelemiin ehtoihin. Siirtolaisten rahalähetyksillä, jotka muodostavat noin kaksi prosenttia Afrikan bruttokansantuotteesta, on katsottu olevan merkittävä vaikutus alueen kehitykseen.

Ei uusia turvallisia väyliä Eurooppaan

Väkiparta korostaa, että vaikka Vallettassa on todettu pakolaisten suojelun ja tukemisen tarve, uusia turvallisia kanavia Eurooppaan ei kuitenkaan tarjota. Hän toteaa, että Vallettassa sovitut viisumihelpotukset ja perheen yhdistämisen helpotukset loistavat poissaolollaan Suomen hallituksen turvapaikkapoliittisesta ohjelmasta.

"Osa ohjelmasta pohjautuu Vallettassa sovittuun ja osa on ristiriidassa sen kanssa. Viisumipolitiikkaa ei helpoteta millään muotoa ja perheen yhdistämisiä päinvastoin kiristetään", Väkiparta toteaa.

Rajojen ulkoistaminen EU:n pitkäaikainen tavoite

Siirtolaisuustutkija Kynsilehto on järjestöjen kanssa samoilla linjoilla muuttoliikeyhteistyön lähtökohdista sekä siitä, että uusien laillisten väylien avaaminen jäi Vallettassa hyvin vaisuksi.

"Vallettan huippukokous vahvisti olemassa olevaa linkkiä kehitystuen ehdollistamiseksi tehostetulle rajavalvonnalle ja muulle muuttoliikkeiden hallinnalle. Se ei juurikaan edistä kuin sellaisten Etelän kansalaisten liikkumista, joille tämä on jo muutoinkin ollut mahdollista", Kynsilehto sanoo.

Kynsilehto muistuttaa, että EU:n tavoitteena on ollut jo pitkään sekä rajavalvonnan että turvapaikkakäsittelyjen ulkoistaminen. Tästä esimerkkeinä hän mainitsee viime vuosien liikkuvuuskumppanuussopimukset Jordanian, Tunisian ja Marokon kanssa sekä palautussopimuksen Turkin kanssa.

Artikkeli on toteutettu Eurooppatiedotuksen viestintätuella.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa kehitysyhteistyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Kehys rySuomen Pakolaisapu

Lue myös

Pelastusliivejä levitettynä nurmikolle
Lontoossa kampanjoitiin vuonna 2016 hukkuneiden siirtolaisten puolesta laittamalla pelastusliivejä esille.
(Kuva:
Howard Lake
/
CC BY-SA 2.0
)

Raportti: Euroopan Välimeren puoleinen raja on maailman tappavin

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan viimeisten 40 vuoden aikana paperiton siirtolaisuus on kasvanut sitä mukaa kuin muuttoliikettä on yritetty rajoittaa. Tiukka jako siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen ei sen mukaan toimi.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.
(Kuva:
Andrew Writer
/
CC BY 2.0
)

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Iranin lippuja
Iranissa on pidätetty viime vuosina aiempaa enemmän kaksoiskansalaisia.(Kuva: yeowatzup / Flickr.com / CC BY 2.0)
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.(Kuva: Mario Osava / IPS)

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.