Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

EU:n puolustusintoilu voi pahentaa asevarustelukierrettä, pelkää asiantuntija – luvassa jopa miljardeja puolustusyhteistyöhön

Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa työskentelevä Laëtitia Sedou pelkää, että EU:sta on tulossa sotilaallinen projekti rauhanprojektin sijaan. Unionin rahaa aiotaan ohjata lähivuosina aseteollisuudelle, ja seurauksena aseista tulee Sedoun mukaan olemaan jo ylitarjontaa.
Enaat-verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou
Brysselissä toimivan Euroopan asekaupan vastaisen verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou on huolissaan EU:n militarisoitumisesta. (Kuva: Teija Laakso )

”Kyllä, Eurooppa on pääosin 'pehmeä voima'. Mutta vahvimmatkaan pehmeät voimat eivät tule pitkällä tähtäimellä toimeen ilman edes jonkinlaista yhtenäistä puolustuskapasiteettia.”

Näin sanoi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker heinäkuussa 2014.

Tällaiset puheet ovat huolettaneet jo pitkään Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa (Enaat) EU-koordinaattorina työskentelevää Laëtitia Sedouta.

”EU:sta uhkaa tulla sotilaallinen projekti. En tiedä, tuleeko siitä sotilasliitto, mutta joka tapauksessa kyseessä on huolestuttava trendi rauhan, kasvun ja talouden kannalta”, hän tiivistää.

Sedou vieraili marraskuussa Helsingissä puhumassa yhdestä Enaatin ja monien muidenkin kansalaisjärjestöjen suurimmista huolenaiheista: EU:n aikomuksesta ohjata lähivuosina miljardien eurojen arvosta rahaa aseteollisuudelle.

Hän pelkää, että mikäli suunnitelmat toteutuvat, seurauksena on asevarustelukierre.

Aseteollisuus hyötyy

Enaat on eurooppalaisten rauhanjärjestöjen verkosto, jonka jäseniä Suomessa ovat Suomen Rauhanliitto ja Sadankomitea. Ne ovat viime aikoina kritisoineet rankasti EU:n uutta puolustusrahastoa, jonka unioni käynnisti kesäkuussa. Rahastosta on tarkoitus jakaa lähivuosina rahaa jäsenmaiden yhteisiin puolustuksen tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Ajatuksena on, että jäsenmaat kehittäisivät EU-rahan sekä omien rahojensa avulla yhteisvoimin vaikkapa uutta aseteknologiaa tai tiedustelutyökaluja. Puolustusta saataisiin yhtenäistettyä, yhteishankkeet säästäisivät rahaa ja myös talous kohenisi, kun aseteollisuuden työpaikat lisääntyisivät.

Rahastossa on kaksi osaa: tutkimus ja kehitys. Juuri nyt on meneillään vuosi sitten hyväksytty puolustustutkimuksen valmisteluvaihe, johon on varattu vuosille 2017–2019 yhteensä 90 miljoonaa euroa.

Summa kuulostaa pieneltä verrattuna EU:n lähes 160 miljardin euron budjettiin, mutta lisää on luvassa, mikäli suunnitelmat etenevät. Tutkimusvaiheeseen on tarkoitus upottaa vuosina 2021–2027 noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Varsinaiseen aseiden kehitysvaiheeseen taas käytettäisiin vuosina 2019–2020 noin 500 miljoonaa euroa ja sen jälkeen vuosina 2021–2027 miljardi euroa vuodessa. Päälle tulisi vielä jäsenmaiden omaa rahaa.

Aiheesta keskustellaan parhaillaan, ja Euroopan parlamentin pitäisi päättää kantansa vuosien 2019–2020 kehitysvaiheen rahoitukseen helmi- tai maaliskuussa 2018.

Järjestöt ovat kritisoineet suunnitelmaa, sillä se paitsi veisi rahaa siviiliasioilta, hyödyttäisi myös suoraan puolustusteollisuutta, jonka kanssa asekehittelyä tehtäisiin.

Sedou muistuttaa, että hanke paisuttaisi monien maiden puolustusbudjettia ja loisi lopulta täydelliset olosuhteet asevarustelukilvalle.

”Totuus on, että EU:ssa on jo nyt monien sotatuotteiden ylikapasiteetti. Markkinat ovat liian pienet. Jos nyt aletaan tuottaa aseita lisää, niitä on myytävä myös ulkomaille, ja samalla aseteollisuus myös yrittää vähentää asevientiin liittyviä rajoituksia. Tämä voi pahentaa jännitteitä maailmalla, ja kerrannaisvaikutukset tulevat jossakin vaiheessa Eurooppaan”, hän varoittaa.

Terrorismiin halutaan helppo ratkaisu

Puolustus on viime vuosina alkanut korostua EU:n politiikassa ja puheissa muutenkin. Monet järjestöt ovat kritisoineet myös esimerkiksi unionin kovaa maahanmuuttopolitiikkaa ja yritystä käyttää kehitysyhteistyövaroja turvallisuusprojekteihin siirtolaisten pitämiseksi lähtömaissaan.

Sedoun mukaan EU:n muuttuminen sotilaallisempaa suuntaan on tapahtunut pitkän aikavälin kuluessa. Aseteollisuus on lobannut EU:ssa jo pitkään, sillä kylmän sodan päättymisen jälkeen sen on pitänyt korvata menetykset, jotka ovat syntyneet eri maiden puolustusbudjettien pienenemisen seurauksena. Aseteollisuuden on ollut helppo saada viestinsä läpi, sillä sen edustajat ovat jo valmiiksi olleet mukana esimerkiksi ilmailuteollisuudessa ja parlamentista löytyy sille myötämielisiä meppejä. Niinpä aseteollisuuden edustajia toimi myös komission asiantuntijaryhmässä, kun puolustusrahastoa valmisteltiin.

Myös esimerkiksi belgialaisen Vredesactie-rauhanjärjestön tuoreen raportin mukaan Euroopan kymmenen suurimman asefirman lobbausbudjetti on kaksinkertaistunut 2,8 miljoonasta eurosta 5,6 miljoonaan viidessä vuodessa.

EU puolestaan on avoin lobbaukselle, koska monet tämänhetkiset ongelmat, kuten terrorismi ja pakolaiskysymys, ovat suuria uhkakuvia, joihin unionilla on houkutus etsiä pikavoittoja.

”Nämä ovat monimutkaisia kysymyksiä, joihin poliittisten johtajien pitäisi puuttua rohkeasti ja kokonaisvaltaisesti. Samalla heidän pitäisi kyseenalaistaa monet politiikkamme, jotka ovat vaikuttaneet joidenkin maiden tilanteen pahentumiseen. Kukaan ei halua ottaa niitä käsittelyyn, joten on helpompi turvautua aseteollisuuden tarjoamiin helppoihin ratkaisuihin, kuten vaikkapa teknisiin rajanvalvontasovelluksiin”, Sedou toteaa.

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus politiikkaEUaseet & armeijakonfliktikonfliktinratkaisurauha Suomen RauhanliittoSadankomitea

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

Lue myös

Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa
EU:n tukimekanismi ihmisoikeuspuolustajille on toiminut hyvin. Kuvassa parlamentin rakennus Strasbourgissa.
(Kuva:
© European Union 2014 - European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

EU:n uusi tukimuoto helpottaa ihmisoikeuspuolustajien ahdinkoa – ”tuelle on valitettavasti valtava tarve”

EU:n uusi tuki ihmisoikeuspuolustajille on osoittautunut niin suosituksi, että tukea hädin tuskin riittää kaikille sitä tarvitseville. Suomalaisjärjestöjen mukaan unioni voisi kuitenkin tehdä paljon enemmänkin ihmisoikeuksien edistämiseksi, puhumattakaan oman ihmisoikeustilanteensa parantamisesta.
Syyrian pakolainen Irakissa
EU on maailman suurin kehitysavun antaja. Kuva Irakista, jossa välitetään käteisapua Syyrian pakolaisille.
(Kuva:
Peter Biro
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.
Sotilaita kantamassa EU-lippua
Järjestöjä huolestuttaa EU:n kehitysapuvarojen sotkeminen sotilaallisiin toimiin.
(Kuva:
© European Union 2014 - European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kasarmeja kehitysavulla? – EU:ssa halutaan ohjata kehitysyhteistyövaroja sotilaskäyttöön

Lainsäädäntömuutos voi avata EU:n kehitysyhteistyöbudjetin sotilaallisille hankkeille. Kriitikot pelkäävät, että lopulta kehitysapuun eivät luottaisi enää edes sen saajat.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.