Jäsenet

Kehys ry

Osoite
Siltasaarenkatu 4, 00530 Helsinki

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry. palvelee kansalaisjärjestöjä EU:n kehitysyhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä. Järjestö tarjoaa tietoa EU:n kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä, tiedottaa EU-rahoituksesta, tarjoaa koulutusta ja hankeneuvontaa, sekä tiedottaa ja tukee järjestöjen vaikuttamistyötä EU:ssa.

Tämän lisäksi Kehys edistää verkostoitumista suomalaisten ja eurooppalaisten kansainvälisyyskasvatusjärjestöjen välillä.

Sotilaita kantamassa EU-lippua
Järjestöjä huolestuttaa EU:n kehitysapuvarojen sotkeminen sotilaallisiin toimiin.
(Kuva:
© European Union 2014 - European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kasarmeja kehitysavulla? – EU:ssa halutaan ohjata kehitysyhteistyövaroja sotilaskäyttöön

Lainsäädäntömuutos voi avata EU:n kehitysyhteistyöbudjetin sotilaallisille hankkeille. Kriitikot pelkäävät, että lopulta kehitysapuun eivät luottaisi enää edes sen saajat.
Lentolehtinen YK:n yrityksille tarkoitetuista ihmisoikeusohjeista
YK julkisti muutama vuosi sitten yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Nyt aiheesta halutaan sitova sopimus.
(Kuva:
United States Mission Geneva
/
CC BY-ND 2.0
)

Yritykset halutaan vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista – YK:ssa neuvotellaan sitovasta sopimuksesta

Hallitukset neuvottelevat YK:n ihmisoikeuskomitean johdolla sopimuksesta, jonka seurauksena ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei olisi enää yrityksille vapaaehtoista. Suomalaisjärjestöt toivovat, että Suomi edistäisi kunnianhimoista sopimusta.
EU-maiden lippuja europarlamentin edustalla
EU:n jäsenmaat hyväksyivät uuden kehityspoliittisen konsensuksen kesäkuussa.
(Kuva:
TPCOM
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kiitosta ja kritiikkiä EU:n kehityspolitiikan suuntaviivoille

EU:n uusi kehityspoliittinen linjaus jättää hämmentyneen olon. Toisaalta kestävän kehityksen periaatteet tunnustetaan, toisaalta on syytä olla huolissaan, miten ne näkyvät käytännössä, kirjoittaa Jussi Kanner.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015. EU haluaa puuttua muuttoliikkeen juurisyihin, mikä hirvittää asiantuntijoita ja järjestöjä.
(Kuva:
Stephen Ryan
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Maan sisäisiä pakolaisia Etelä-Sudanissa kesällä 2016. (Kuva: UNMISS / CC BY-NC-ND 2.0)

Järjestöt: Pakolaiskiintiötä korotettava

Jos Suomen pakolaiskiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa kuin maailman pakolaismäärä, kiintiön pitäisi nykyisen 750:n sijasta olla 2 800, laskevat järjestöt.

Kansalaisjärjestöt vaativat 60-vuotiaalta Euroopan unionilta oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta

Rooman sopimuksen allekirjoittamisen ja Euroopan yhteisön perustamisen 60-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina 25. maaliskuuta Roomassa. Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys vaatii yhdessä yli 240 eurooppalaisen kansalaisjärjestön kanssa EU-johtajia puolustamaan oikeudenmukaista, kestävää, demokraattista ja avointa Eurooppaa.
Anna Sharogradskajan (oik.) johtama lehdistöinstituutti on luokiteltu Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi. Kuvassa myös Russian LGBT Networkin johtaja Igor Kochetkov sekä Centre of Social Technologiesin johtaja Maria Mihailova. (Kuva: Teija Laakso)

Venäläinen kansalaisyhteiskunta ei saa näkyä eikä kuulua

Suomessa vierailleet venäläisjärjestöjen johtajat kertovat, että etenkin laki ulkomaanagenteista vaikeuttaa jatkuvasti toimintaa. Lehdistöinstituutin johtaja Anna Sharogradskajaa on tutkittu myös terrorismiepäiltynä.
(Kuva: Anthony Easton / CC BY 2.0)

Näkökulma: Yritysten ihmisoikeusvastuu kaipaa sitovia sääntöjä

Kansainvälisesti sitova yritysvastuusopimus olisi tarpeellinen, mutta se ei ole ainoa keino ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuun edistämiseksi, kirjoittaa Elina Mikola.
(Kuva: Matti Mattila / CC BY 2.0)

Vertailu: Suomi tähtioppilas kehityspolitiikassa

Suomi on ykkösenä vertailussa, jossa mitataan vauraiden maiden politiikan vaikutuksia kehitysmaihin.
(Kuva: Jean-Etienne Minh-Duy Poirrier / CC BY-SA 2.0)

EU muovaa kehityspolitiikkansa uusiksi – maahanmuuttoteemat huolettavat järjestöjä

Komission linjaus on ristiriidassa EU:n nykyisen toiminnan kanssa, sanoo Kehys ry. "Kehitysyhteistyö on valjastettu EU:n rajojen varjelemiseen", kritisoi järjestön pääsihteeri Rilli Lappalainen.
(Kuva: UNHCR Photo Unit / S. Rich / April 2013 / CC BY-NC 2.0)

Järjestöt: Suomen moninkertaistettava pakolaiskiintiönsä

Eduskunta päättää pian ensi vuoden pakolaiskiintiöstä. Pakolaiskriisistä huolimatta se pudotettiin tänä vuonna 750:een.
(Kuva: Domiriel / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

EU-maat kasvattavat kehitysapuaan kepulikonstein

EU-maiden antama kehitysapu kasvoi viime vuonna, mutta kasvu selittyy pääosin sillä, että maat raportoivat pakolaismenonsa kehitysyhteistyövaroiksi. AidWatch-raportin mukaan osa EU-maista on oman apunsa suurimpia vastaanottajia.
(Kuva: Steve Snodgrass / CC BY 2.0)
(Kuva: Dennis Licht / CC BY-NC-ND 2.0)

CETA – 2000-luvun vapaakauppasopimus?

EU:n ja Kanadan välisessä CETA-vapaakauppasopimuksessa ekologinen ja sosiaalinen kestävyys jää taloudellisten tavoitteiden varjoon, kirjoittaa Elina Mikola.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kestävän kehityksen kokouksessa New Yorkissa. (Kuva: UN Photo/Manuel Elias)

Kestävän kehityksen tavoitteet syynissä – Suomelle kehuja, seuranta voi vesittyä

Ensimmäinen kestävän kehityksen tavoitteiden edistystä tarkasteleva konferenssi päättyi New Yorkissa löyhään ministerijulistukseen. Vapaaehtoisesti raportoinut Suomi sai kiitosta muun muassa järjestöjen mukaan ottamisesta.
(Kuva: Ed Everett / CC BY 2.0)

Näkökulma: Iso-Britannia eroaa YK:sta

Tv-kanava Fox sekoitti EU:n ja YK:n, mutta inhimillisen virheen lisäksi taustalla voi olla isompi ongelma, kirjoittaa Rilli Lappalainen.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon YK-vapaaehtoisten kanssa. (Kuva: Dean Calma / IAEA Imagebank / CC BY-NC-ND 2.0

Kestävän kehityksen tavoitteiden seuranta uhkaa jäädä taka-alalle

Tavoitteiden toteutumisesta raportoiminen saattaa pysyä valtioille vapaaehtoisena, mikä järjestöjen mukaan on huolestuttavaa.
Tilaa aihepiirin Kehys ry RSS-syöte