Uutiset Asekauppa

EU haluaa tiivistää puolustusyhteistyötä – rauhanjärjestöt kritisoivat militarisoitumista

EU haluaa ohjata lähivuosina satoja miljoonia euroja puolustusteollisuudelle ja -yhteistyölle. Järjestöjen mukaan se hyödyttäisi lähinnä asevalmistajia.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt. (Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0 )

EU on julkistanut uudet suunnitelmansa unionin lähivuosien puolustusyhteistyöstä. Se käynnisti eilen uuden puolustusrahaston sekä avasi keskustelun siitä, miten parhaiten tiivistää unionin puolustusyhteistyötä.

Komission toiveissa on, että jäsenmaat tekisivät enemmän puolustusyhteistyötä. Uuden puolustusrahaston tarkoituksena on ohjata lähivuosina satoja miljoonia dollareita puolustustutkimukseen sekä jäsenmaiden yhteisiin puolustuksen kehittämishankkeisiin. Vuodesta 2020 alkaen ehdotetaan yhteensä 1,5 miljardin euron vuotuista pottia.

”Eurooppalaiset ovat kaikkialla huolissaan omasta ja lastensa turvallisuudesta. -- Rahasto antaa eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle uutta pontta täysin yhteentoimivien huipputason teknologioiden ja tarvikkeiden kehittämiseen. Päätökset tehdään kuitenkin edelleen jäsenvaltioissa, jotka saavat parempaa vastinetta rahoilleen ja joiden vaikutusvalta viime kädessä kasvaa”, Katainen perusteli.

Eurooppalaisten rauhanjärjestöjen mukaan suunnitelmat eivät kuitenkaan lisää rauhaa ja turvallisuutta vaan kiihdyttävät varustekilpailua ja hyödyttävät etenkin aseteollisuutta, joka on pyrkinyt lobbaamaan rahaston puolesta.

”Euroopan unionia ja sen politiikkaa ei pidä militarisoida. Päinvastoin, EU:n vahvuus on ollut siinä, että se tuottaa turvallisuutta muilla keinoin kuin asevaraisesti”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen kannanotossa.

Samaan aikaan EU:n ihmisoikeusohjelma sekä konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälittämiseen keskittyvät organisaatiot saavat EU:lta vain kuusi miljoonaa euroa vuodessa, ne muistuttavat.

Järjestöt kritisoivat myös sitä, että valtioiden vapaaehtoisia lisäpanostuksia rahastoon ei aiota sisällyttää vaatimukseen 3 prosentin alijäämärajasta, jota EU-maiden pitää noudattaa.

”On erityisen järkyttävää, että samalla kun Euroopan kansalaiset joutuvat maksamaan kovan hinnan talouskurista arjessaan, julkinen rahoitus aseisiin katsottaisiin erityiskohtelun alaiseksi, kun taas koulutus, terveys, sosiaalipuolen menot ja ympäristö nähdään taakkana”, kritisoi italialaisen rauhanjärjestön Rete per il Disarmon edustaja Francesco Vignarca.

Asekauppa politiikkaEUaseet & armeija Suomen RauhanliittoSadankomitea

Lue myös

Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.
(Kuva:
© European Union 2017 - European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Mielenosoitus ydinaseita vastaan Genevessä kesällä 2016. (Kuva: ICAN / Tim Wright / CC BY 2.0)

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna jälleen

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna toista vuotta peräkkäin. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätää ei ratkaista aseilla.
Asekaupan vastainen protesti Lontoossa kesällä 2016. Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-NC 2.0)

Maailman asekauppa kiihtyy yhä – suuntana Lähi-itä ja Aasia

Etenkin Lähi-idän maat ovat lisänneet aseiden tuontia, kertoo rauhantutkimusinstituutti Sipri. Lähtömaa on usein Yhdysvallat.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.(Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017
Hurrikaanit ovat tehneet tuhojaan tänä vuonna Karibialla. Kuvassa Maria-myrskyn tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:stä

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä.(Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.