Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.
Syyrian pakolainen Irakissa
EU on maailman suurin kehitysavun antaja. Kuva Irakista, jossa välitetään käteisapua Syyrian pakolaisille. (Kuva: Peter Biro / European Commission DG ECHO / CC BY-NC-ND 2.0)

EU:n uusi kehityspoliittinen linjaus herättää ristiriitaisia ajatuksia suomalaisissa asiantuntijoissa. Köyhyyden poistaminen on nostettu linjauksessa odotetusti päätavoitteeksi, mutta rivien välistä kaikuu muunkinlaisia tavoitteita.

”Linjausta voi käyttää myös lyhytnäköiseen Euroopan oman hyödyn tavoittelemiseen siinä, missä eriarvoisuuden vähentämiseenkin. Se, miten sitä tullaan toteuttamaan, ratkaisee”, sanoo Väestöliiton seksuaalioikeuksien asiantuntija Elina Korhonen.

Korhonen osallistui syyskuun puolivälissä järjestettyyn kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen sekä Eurooppalainen Suomi ry:n seminaariin. Siinä pohdittiin, miten uusi linjaus, virallisemmalta nimeltään konsensus, vaikuttaa unionin kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehityspolitiikkaan.

123-kohtainen linjaus allekirjoitettiin EU:ssa kesäkuussa. Se ei sido jäsenmaita juridisesti. Etenkin kehitysyhteistyöpiireissä sitä pidetään kuitenkin tärkeänä, sillä siinä ovat mukana kaikki EU:n instituutiot ja se linjaa unionin kehityspolitiikkaa ja sen arvoja aina vuoteen 2030 asti. Siitä, millaisia arvoja sen pitäisi edistää, on kuitenkin erimielisyyttä.

Vapaamielisyys vastatuulessa

Uuden linjauksen on tarkoitus heijastaa YK:n vuonna 2015 hyväksymiä kestävän kehityksen tavoitteita, ja seminaarissa oltiinkin tyytyväisiä siihen, että päätavoite on sama: köyhyyden poistaminen.

Montaa muuta linjauksen kohtaa pidetään kyseenalaisena. Monet eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat olleet sitä mieltä, että se korostaa liikaa unionin omaa turvallisuutta ja muuttoliikkeen torjuntaa. Myös osa europarlamentin ryhmittymistä esitti koko tekstin hylkäämistä samasta syystä.

Jäsenmaatkaan eivät olleet yksimielisiä. Kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi seminaarissa, että Suomi painotti neuvotteluissa etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, mutta joillekin Itä- ja Keski-Euroopan maille se oli kova pala.

Valmiiseen tekstiin saatiin lopulta kirjaus, jonka mukaan yksilöllä on täysi oikeus hallita omaan seksuaalisuuteensa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä kysymyksiä.

Se ei ole itsestäänselvyys. Väestöliiton Korhosen mukaan nykytilanteessa on suorastaan upeaa, että seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ylipäätään saatiin mukaan linjaukseen. Eurooppa ei ole enää yhtä vapaamielinen kuin vuonna 2005, jolloin edellistä linjausta laadittiin, hän muistutti.

”Euroopassa lobbaa tällä hetkellä ainakin 500 hyvin konservatiivista, usein uskonnollistaustaista ryhmää sen puolesta, että naisten oikeudet EU:n sisälläkin poistettaisiin yhteisistä papereista, puhumattakaan seksuaalioikeuksista. Se, että ne saatiin nyt mukaan, on hyvin edistyksellistä.”

EU:lta loppui usko

Neuvotteluiden ja linjauksen toinen kuuma peruna oli muuttoliike. Unkari, joka on kieltäytynyt esimerkiksi turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisesta, oli loppuvaiheessa torpata koko paperin, sillä se halusi, ettei muuttoliikettä käsiteltäisi liian myönteisesti.

Valmiissa loppudokumentissa puhutaan ”laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin” puuttumisesta, mitä on järjestöpiireissä tulkittu mahdollisuudeksi käyttää kehitysyhteistyörahaa siirtolaisuuden torjuntaan.

”Huolena on, ymmärretäänkö se kaikkialla samalla tavalla. Kehitysyhteistyötä on aina pyritty ehdollistamaan muille intresseille, mutta nyt se on harvinaisen kovaa”, sanoi Suomen kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri, tutkija Marikki Stochetti.

Stochetti ja muut paneelin osallistujat toivoivatkin, että uusi linjaus ohjaisi unionia vastuullisemman pakolaispolitiikan suuntaan.

Tällä hetkellä unionin usko omaan itseensä tuntuu kuitenkin loppuneen, totesi Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja Laura Lodenius. Aiemmin unionissa uskottiin hänen mukaansa pitkäjänteiseen politiikkaan, jossa tarkastellaan ongelmien syitä eikä vain reagoida niihin. Nyt etenkin maahanmuuttopolitiikassa näkyvät toisenlaiset trendit.

”EU markkinoitiin esimerkiksi suomalaisille hienona projektina, jossa keskinäisriippuvuus ja taloudellinen yhteistyö luovat rauhaa. Globalisoitunut maailma on kuitenkin vaikea, ja nyt kun eteen on tullut haasteita, siihen ei enää uskotakaan. Ajatellaan, että 'siltikin olisi hyvä rakentaa joku muuri'.

Lodeniuksen mielestä vanhaan visioon pitäisi luoda nyt uutta uskoa.

”Edelleen tarvitaan esimerkiksi koulutusta ja ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Emme voi vain rakentaa muuria, panna silmiä kiinni ja toivoa, että kaikki menee hyvin. Se ei mene niin.”

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus kehitysyhteistyösiirtolaisuuspolitiikkaEUkansalaisyhteiskunta Kehys rySuomen RauhanliittoSiemenpuu-säätiö

Lue myös

Enaat-verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou

EU:n puolustusintoilu voi pahentaa asevarustelukierrettä, pelkää asiantuntija – luvassa jopa miljardeja puolustusyhteistyöhön

Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa työskentelevä Laëtitia Sedou pelkää, että EU:sta on tulossa sotilaallinen projekti rauhanprojektin sijaan. Unionin rahaa aiotaan ohjata lähivuosina aseteollisuudelle, ja seurauksena aseista tulee Sedoun mukaan olemaan jo ylitarjontaa.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa

EU:n uusi tukimuoto helpottaa ihmisoikeuspuolustajien ahdinkoa – ”tuelle on valitettavasti valtava tarve”

EU:n uusi tuki ihmisoikeuspuolustajille on osoittautunut niin suosituksi, että tukea hädin tuskin riittää kaikille sitä tarvitseville. Suomalaisjärjestöjen mukaan unioni voisi kuitenkin tehdä paljon enemmänkin ihmisoikeuksien edistämiseksi, puhumattakaan oman ihmisoikeustilanteensa parantamisesta.
Sotilaita kantamassa EU-lippua

Kasarmeja kehitysavulla? – EU:ssa halutaan ohjata kehitysyhteistyövaroja sotilaskäyttöön

Lainsäädäntömuutos voi avata EU:n kehitysyhteistyöbudjetin sotilaallisille hankkeille. Kriitikot pelkäävät, että lopulta kehitysapuun eivät luottaisi enää edes sen saajat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.

Luetuimmat

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Satelliittiteknologia auttaa Tyynenmeren saarivaltioita sopeutumaan myrskytuhoihin
Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia
YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta
Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti