Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

EU:n uusi tukimuoto helpottaa ihmisoikeuspuolustajien ahdinkoa – ”tuelle on valitettavasti valtava tarve”

EU:n uusi tuki ihmisoikeuspuolustajille on osoittautunut niin suosituksi, että tukea hädin tuskin riittää kaikille sitä tarvitseville. Suomalaisjärjestöjen mukaan unioni voisi kuitenkin tehdä paljon enemmänkin ihmisoikeuksien edistämiseksi, puhumattakaan oman ihmisoikeustilanteensa parantamisesta.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa
EU:n tukimekanismi ihmisoikeuspuolustajille on toiminut hyvin. Kuvassa parlamentin rakennus Strasbourgissa. (Kuva: © European Union 2014 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

EU perusti vuoden 2015 lopussa uuden rahoitusmuodon ihmisoikeuspuolustajien suojelemiseksi. Protect Defenders on tarkoitettu matalan kynnyksen tukirahastoksi, josta kuka tahansa vaarassa oleva aktivisti tai apua tarvitseva järjestö voi hakea tukea.

Miten se on käytännössä toiminut?

Soittokierros suomalaisille ihmisoikeustoimijoille kuitenkin paljastaa, että monet eivät ole mekanismista kuulleetkaan.

Protect Defendersin tiedottaja Javier Roura vastaa puhelimeen Brysselistä, missä organisaation sihteeristö toimii. Rouralla on selitys mekanismin suhteelliselle tuntemattomuudelle Suomessa.

”Rahoitus tulee EIDHR:n kautta eli se on suunnattu Euroopan ulkopuolisille ihmisoikeustoimijoille. Olemme tyytyväisiä siihen, miten hyvin meidät tunnetaan maailmalla. Hakemuksia tulee niin paljon, että toimimme jo kapasiteettimme äärirajoilla. Tuellemme on valitettavasti valtava tarve”, Roura sanoo.

EIDHR (European Instrument for Democracy and Human Rights) on EU:n demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva rahoitusväline, jonka tavoitteena on edistää EU:n ulkopuolisten maiden demokratiapyrkimyksiä.

Protect Defendersin 15 miljoonan euron budjetista rahoitetaan erilaisia ihmisoikeusaktivistien ja järjestöjen tukemiseen tarkoitettuja ohjelmia. Suurin tukimäärä, noin neljä miljoonaa euroa, on käytetty hengenvaarassa olevien aktivistien väliaikaiseen sijoittamiseen turvallisiin maihin, Roura kertoo. Reilut kolme miljoonaa on jaettu hätäapurahoina ja puolitoista miljoonaa paikallisten organisaatioiden tukemiseen. Lopuilla rahoitetaan muun muassa ihmisoikeuskoulutusta ja -tarkkailua.

Aluksi kolmen vuoden rahoituksen saanut mekanismi on Rouran mukaan toiminut niin hyvin, että sitä todennäköisesti jatketaan.

Järjestöt EU-tuen jakajina

Tuelle on tarvetta, sillä ympäri maailman ihmisoikeuksien puolustamisesta on tullut yhä vaikeampaa ja vaarallisempaa. Esimerkiksi Civicus-järjestön viime vuonna julkaiseman raportin mukaan kansalaisten yhdistymis-, kokoontumis- ja ilmaisunvapauden rajoitukset ovat lisääntyneet kaikkialla maailmassa, myös Euroopassa. Suomessa aihetta on pitänyt esillä muun muassa Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS.

”Kansalaisyhteiskunnan kapeneva tila tarkoittaa, että ihmisoikeuspuolustajat joutuvat ahtaammalle. Heidän puolustamisekseen tarvitaan lisää resursseja”, sanoo KIOSin toiminnanjohtaja Ulla Anttila.

Anttila ja KIOSin asiantuntija Katja Ilppola ovat tyytyväisiä Protect Defendersin toimintaan.

”EU:lla on myös muita tukia ihmisoikeuspuolustajille, mutta ne ovat projektimuotoisia ja pienin haettava summa on ollut 250 000–300 000 euroa. Niin isoja projekteja pystyvät pyörittämään ainoastaan suuret järjestöt. Protect Defenders on ruohonjuuritason tukimuoto, jonka kautta voidaan tukea yksittäisiäkin ihmisiä”, Anttila kiittää.

Protect Defendersin rakenne on EU-organisaatioksi poikkeuksellinen: sitä hallinnoi kaksitoista eri aloilla toimivaa ihmisoikeusjärjestöä. Niihin kuuluvat muun muassa vaarassa olevia ihmisoikeuspuolustajia auttava Front Line Defenders, sananvapautta puolustava Reporters without Borders, kidutuksen vastaista työtä tekevä OMCT ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta kampanjoiva ILGA.

”On luonnollista, että tämänkaltaista hätäapurahoitusta jakaa jokin muu taho kuin EU:n virkamies. Järjestöt ovat verkottuneita ja joustavia, niissä tunnetaan ihmisiä ja ne tunnetaan”, Ilppola sanoo.

Huonoa kuitenkin on, jos ihmisoikeuksien edistäminen jätetään EU:ssa vain järjestötoimijoiden vastuulle, Anttila toteaa.

”Ihmisoikeusnäkökulma pitäisi integroida laajasti mukaan myös kauppapolitiikkaan niin valtioiden kuin yritystenkin tasolla.”

”Eläkää lupaustenne mukaisesti”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston asiantuntijan Anu Tuukkasen mielestä EU voisi toimia paljon tehokkaammin ihmisoikeuspuolustajien hyväksi kuin tällä hetkellä. Puheiden tasolla ihmisoikeuksiin on sitouduttu, mutta todellisuus on usein toista.

”Perusvaatimuksemme EU:lle on: eläkää lupaustenne mukaisesti. Käytännössä muut intressit, kuten kauppapolitiikka, jyräävät ihmisoikeudet.”

EU on julkaissut omat ihmisoikeuspuolustajia koskevat suuntaviivansa, jotka sisältävät konkreettisia suosituksia. Niitä ovat muun muassa ihmisoikeuspuolustajien säännöllinen tapaaminen, vankilavierailut, oikeudenkäyntien tarkkailu ja julkinen raportointi.

Käytännössä suuntaviivojen toteutuminen riippuu yksittäisten suurlähettiläiden ja lähetystöjen kiinnostuksesta. Ihmisoikeuspuolustajien tilannetta jollain tasolla esillä pitäviä maita EU:ssa ovat Tuukkasen mukaan lähinnä Pohjoismaat, Alankomaat, Britannia ja Irlanti.

”Suuntaviivat ovat hyvä työkalu, ne pitäisi vaan toimeenpanna tehokkaasti. Tarvittaisiin laajempi kirjo EU-maita mukaan, jo taakanjakomielessä. Eri maiden lähetystöt voisivat esimerkiksi vuorotellen käydä tarkkailemassa oikeudenkäyntejä”, hän sanoo.

EU:lla on lisäksi omatkin ihmisoikeusongelmansa, kuten turvapaikanhakijoiden kohtelu ja vihapuheen lisääntyminen.

”Puolassa ja erityisesti Unkarissa on iso huoli ihmisoikeuspuolustajien, toimittajien ja aktivistien toimintavapaudesta ja turvallisuudesta”, Tuukkanen sanoo.

Myös KIOSin Ulla Anttilan mielestä olisi EU:n uskottavuuden kannalta tärkeää, että ”omakin pesä katsottaisiin tarkemmin.” Hänen mukaansa ihmisoikeuksien edistäminen EU:ssa on nykyään vaikeampaa kuin vielä parikymmentä vuotta sitten.

”Suomessakin kehitysyhteistyörahoja on leikattu aika paljon, se vaikuttaa monien järjestöjen toimintaan. Protect Defenders tuli kreivin aikaan, on edes jokin tukimuoto haastavissa oloissa toimiville ihmisoikeuspuolustajille”, Anttila sanoo.

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus ihmisoikeudetpolitiikkaEU Amnesty International

Lue myös

Enaat-verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou

EU:n puolustusintoilu voi pahentaa asevarustelukierrettä, pelkää asiantuntija – luvassa jopa miljardeja puolustusyhteistyöhön

Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa työskentelevä Laëtitia Sedou pelkää, että EU:sta on tulossa sotilaallinen projekti rauhanprojektin sijaan. Unionin rahaa aiotaan ohjata lähivuosina aseteollisuudelle, ja seurauksena aseista tulee Sedoun mukaan olemaan jo ylitarjontaa.
Syyrian pakolainen Irakissa

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.
Sotilaita kantamassa EU-lippua

Kasarmeja kehitysavulla? – EU:ssa halutaan ohjata kehitysyhteistyövaroja sotilaskäyttöön

Lainsäädäntömuutos voi avata EU:n kehitysyhteistyöbudjetin sotilaallisille hankkeille. Kriitikot pelkäävät, että lopulta kehitysapuun eivät luottaisi enää edes sen saajat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.

Tuoreimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu