Uutiset Ympäristö

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.
Kaupunkikeskuksissa myytävä puuhiili on yleensä laittomasti Mosambikista tai Sambiasta maahan tuotua. Viime aikoina puuhiiltä on kuitenkin alettu suuremmassa määrin tuottaa myös Mosambikin rajan läheisyydessä. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Kerran viikossa vanha kolhiintunut Bedford-kuorma-auto kippaa Sibangani Tshoben karulle myyntikojulle kuormallisen tuoretta puuhiiltä. Kojulta hiili katoaa sukkelasti pienissä erissä Old Pumulaan, Zimbabwen toiseksi suurimman kaupungin Bulawayon vanhimpaan esikaupunkiin. Asukkaat kuskaavat hiilisäkkinsä Scanioiksi ristityillä kärryjentapaisilla.

”Myyn 50 kilon puuhiilisäkin 2 500 Zimbabwen dollarilla (n. 5,7 euroa) ja teen sillä mukavasti voittoa. Jaan säkin pienemmiksi pussukoiksi ja myyn niitä 360 dollarilla kappale”, Tshobe kertoo.

Zimbabwea vaivaavat sähkökatkot ja kallis energia tarjoavat hänelle ansaintamahdollisuuden.

Koska sähkö on rahan puutteesta yleisesti kärsiville zimbabwelaisille liian kallista, polttopuun kysyntä lisääntyy. Samalla vauhdittuu Zimbabwen hauraiden metsien tuho. Sibangani Tshobe on siitä hyvin perillä.

”Mutta mitä tehdä? Tällä tavoin huolehdin perheestäni. Tiedän, että liiketoimintamme tuhoaa puita, mutta meidänkin täytyy elää”, Tshobe sanoo.

Huolestuttava trendi

Zimbabwen metsätalouskomission mukaan laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää.

Puuhiiltä valmistetaan kuumentamalla puuta hapettomassa tilassa. Ruuanlaittajat suosivat sitä, sillä se palaa kuumempana ja kauemmin kuin puu. Käytäntö on valtaamassa alaa kautta Zimbabwen.

Puuhiilen valmistus lisää kotoperäisten metsien katoa ja lisäksi voimistaa maan huonontumista, kertoo metsätalouskomission tiedottaja Violet Makoto.

”Puuhiilen lisääntynyt poltto on huolestuttava trendi. Muutama kuukausi sitten meillä oli vaikeuksia sähkön toimittamisessa. Silloin puuhiiltä alettiin käyttää ruuanlaitossa varsinkin kaupunkialueilla. Nyt sähköä enimmäkseen on saatavilla, mutta se on monille liian kallista”, Makoto selittää.

Kaupunkikeskuksissa myytävä puuhiili on yleensä tuotu Zimbabween laittomasti Mosambikista ja Sambiasta, joissa sitä on perinteisesti tuotettu. Nyt tätä energianlähdettä on kuitenkin alettu tuottaa maan sisällä muun muassa Mosambikin rajan läheisyydessä ja Matabelemaan pohjoismaakunnassa.

”Olemme tehneet ratsioita ja takavarikoineet suuria määriä puuhiiltä. Mutta olemme tietoisia, että vaikka takavarikoisimme kaiken hiilen, ihmiset silti menevät ja kaatavat lisää puita ja tuottavat puuhiiltä”, metsätalouskomission päämetsänsuojelija Armstone Tembo sanoo.

Viime vuonna yli 30 ihmistä pidätettiin ja rangaistiin sakoilla puuhiilikaupasta. Samalla takavarikoitiin 1,9 tonnia puuhiiltä.

Tänä vuonna on jo takavarikoitu yli 1 000 säkillistä puuhiiltä ja pidätetty kymmenen ihmistä sekä syytetty heitä puuhiilen valmistamisesta ja myymisestä.

”Tarvitsemme kestävän ratkaisun, joka täydellisesti lopettaa puuhiilen valmistamisen tässä maassa. Apua voisi olla uusista laeista, jotka suoraan puuttuisivat puuhiilen tuottamiseen Zimbabwessa”, Tembo pohtii.

Sakot eivät pelota

Puuhiilen tuottaminen, myyminen ja jopa kuluttaminen ovat rikoksia, mikäli hiili ei ole valmistettu tietyistä puulajeista. Puutavarayhtiöillä on erivapaus kaataa akasian kaltaisia puita puuhiilen tekoa varten.

Metsätalouskomissio vaatii tiukempia lakeja, muun muassa vankeusrangaistusta sakkojen sijaan.

Sakot eivät ole osoittautuneet riittäväksi pelotteeksi. Tällä hetkellä polttopuun ja puuhiilen myymisestä kiinni jäänyt voi saada 21 350 Zimbabwen dollarin (n. 49 euroa) sakot tai vuoden vankeusrangaistuksen.

”Ehdoton vankeusrangaistus olisi mielestämme parempi kuin sakko. Kun puuhiilestä joutuu vankilaan kolmeksi kuukaudeksi, se on niin tuskallista, että ihmiset alkavat ymmärtää ympäristörikosten vakavuuden”, metsätalouskomission pääjohtaja Abednego Marufu sanoo.

Jotkut aktivistit tosin huomauttavat, etteivät kovemmat rangaistukset ole ratkaisu.

”Sähkön hinnan jatkuva nousu ei ole kestämätöntä vain köyhille ja työttömille kuluttajille, vaan myös liikeyrityksille. Sähkö on avaintekijä niin kotien kuin koko maankin taloudelle”, ihmisoikeusaktivisti Effie Ncube kertoo.

”Zimbabwen on investoitava tuuli- ja aurinkoenergiaan, jotta ihmiset saavat edullista ja puhdasta energiaa. Laajalti käytetyllä polttopuulla ja puuhiilellä on vakavia ympäristövaikutuksia”, Ncube painottaa.

Muutkin hinnat kohoavat

Sähkön korkea hinta nostaa myös peruselintarvikkeiden ja palveluiden hintoja.

Viime syyskuussa sähköyhtiö ZETDC nosti hintoja 50 prosentilla. Tämän vuoden toukokuussa sähkön hintaa korotettiin vielä 30 prosentilla. Syyksi ilmoitettiin sähköntuonnin korkeat kustannukset.

”Elintarvikkeiden, ruuan, polttoaineen ja energian nousevat hinnat syöksevät zimbabwelaisia köyhyyteen”, Zimbabwen kuluttajalautakunnan eteläisen alueen johtaja Comfort Muchekeza toteaa.

”Energia on todella herkkä aihe. Hallituksen on korkea aika ottaa käyttöön vaihtoehtoisia energianlähteitä ja päästää energiasektorille muitakin toimijoita. Sähkön hinta on karannut tavoittamattomiin jopa keskiluokalta, ja se huolestuttaa”, Muchekeza kertoo.

Ympäristö energiaköyhyysympäristösaastuminenuusiutuva energia Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Puita vuoren edustalla.

Öljy-yhtiöt Afrikan luonnonpuistojen kimpussa

Koska öljy-yhtiöiden on pakko turvautua yhä kalliimpiin etsintöihin erittäin syvällä meren pohjassa, ne hyökkäävät viimeiselle vedenpinnan yläpuolelle jäävälle rintamalle, missä kulut ovat viellä alhaisemmat: Afrikan luonnonpuistoihin ja makean veden varantoihin, kirjoittaa François Misser.
Poroja sulaneen lumen keskellä.

Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tuore raportti tarkastelee muun muassa inarinsaamelaisia, jotka tuottavat itse noin 70 prosenttia ruuastaan. Alkuperäiskansojen ruokajärjestelmät saattavat kuitenkin kadota lähivuosina, raportti ennustaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Ihmisiä ja autoja tiellä.

Kolumbia näyttää muulle maailmalle mallia pakolaisten vastaanotossa

Kolumbiaan saapuu päivittäin satoja tai jopa tuhansia pakolaisia Venezuelasta. Maa on myöntänyt tulokkaille oikeuden muun muassa työntekoon ja julkisiin palveluihin. Yhteiselo ei ole sujunut kitkatta, mutta esimerkiksi kukka-ala on hyötynyt uudesta työvoimasta.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.