Busani Bafana
Koulutuksen, maan ja luoton puute tekee maaseudun naisista haavoittuvimpia ilmastonmuutokselle
Koulutuksen, maan ja luoton puute tekee maaseudun naisista haavoittuvimpia ilmastonmuutokselle
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön tekemän, yli 100 000 maalaisperheeltä kerättyyn tietoon perustuvan raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin maaseudun naisten, köyhien ja iäkkäiden toimeentuloon. Vain yhden celsiusasteen lämpötilan nousu verottaisi naisten tuloja 34 prosenttia.
Tutkimus: ”Viidakkoliha” levittää tartuntatauteja, mutta moni syö sitä riskeistä piittaamatta
Tutkimus: ”Viidakkoliha” levittää tartuntatauteja, mutta moni syö sitä riskeistä piittaamatta
Esimerkiksi ebola, hiv ja koronavirus ovat todennäköisesti peräisin eläimistä. Tansaniassa ja Keniassa tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset kuluttavat niin sanottua viidakkolihaa, vaikka tietävät sen vaaroista. Monelle se on tärkeä proteiininlähde.
Lukutaidottomuutta vastaan tarina kerrallaan – Digisovellus edistää lukutaitoa Afrikassa
Lukutaidottomuutta vastaan tarina kerrallaan – Digisovellus edistää lukutaitoa Afrikassa
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vain joka kymmenes kymmenvuotias osaa kunnolla lukea. Ongelmaa korostaa se, että koko maailmassa arviolta 40 prosenttia ei saa koulutusta omalla äidinkielellään.
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Zimbabwelaiset rakastavat maissia, mutta durra ja hirssi tuottavat paremmin ja sietävät myös kuivuutta. Perinteisiin, alkuperäisiin viljelykasveihin siirtyminen voi tarjota yhden ratkaisun ruokaturvaongelmiin.
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”
Koronavirus yhdistettynä huonoon terveydenhuoltoon voi johtaa siihen, että esimerkiksi malariatapaukset lisääntyvät. Hinnan maksavat kaikki. ”Nyt, kun rajat ovat kiinni, meistä kaikista huolehtii rakentamamme surkea terveydenhoitojärjestelmä”, sanoo mikrobiologian professori Yap Boum.
Afrikka tuottaa valtaosan maailman kaakaosta mutta saa suklaakaupan voitoista vain pienen osan – São Tomé ja Príncipessä toimiva firma tähtää nyt globaaleille suklaamarkkinoille
Afrikka tuottaa valtaosan maailman kaakaosta mutta saa suklaakaupan voitoista vain pienen osan – São Tomé ja Príncipessä toimiva firma tähtää nyt globaaleille suklaamarkkinoille
Afrikka ei hallitse kaakaon arvoketjua, vaikka on sen johtava tuottaja. São Tomé ja Príncipen saarivaltiossa toimiva Diogo Vaz -yhtiö on kuitenkin ryhtynyt myymään luomuluksussuklaata, jolla on kysyntää etenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.