Uutiset Maatalous kehitysmaissa – ja muuallakin

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.
Mangonkasvattajat Susan ja Batsirai Zinoro käyttävät luonnonmukaisia torjuntamenetelmiä taistelussaan mangoja tuhoavaa hedelmäkärpästä vastaan. He ovat vapauttaneet mangotarhaansa hedelmäkärpäsen loisia, jotka munivat kärpäsiin ja joiden toukat aikanaan syövät isäntänsä hengiltä. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Zimbabwessa mangoa kutsutaan kultaiseksi hedelmäksi. Ravintoarvonsa lisäksi se on tuonut viljelijöille merkittävää tuloa. Nyt se on vaarassa.

Ilmaston lämmetessä eteläiseen Afrikkaan on levinnyt hedelmäkärpänen, bactrocera dorsalis, joka on muodostunut vakavaksi uhkaksi alueen mangoviljelmille.

Zimbabwen 400 000 tonnin mangosadosta noin puolet pilaantuu kärpäsen vuoksi. Jos vitsaukselle ei tehdä mitään, tuho voi olla täydellinen.

Zimbabwelainen mangonviljelijä Susan Zinoro joutui hautaamaan puolet mangosadostaan. Hedelmät olivat alkaneet mädäntyä jo puussa tai pudonneet maahan. Näin on tapahtunut  seitsemän viime vuoden ajan.

Viime vuosina Zinoro on ansainnut keskimäärin 330 euroa satokaudessa. Aiemmin hänen tulonsa olivat yli kaksinkertaiset.

Naapurikylässä mangoja kasvattava Pelegrina Msingwini puolestaan kertoo, että vielä kaksi vuotta sitten hän keräsi mangoviljelmältään 150 kahdenkymmenen litran ämpärillistä. Viime vuonna sato oli 30 ämpärillistä.

Loiset tuhoavat kärpäset

Zimbabwen mangonviljelijät ryhtyivät viime vuonna biologiseen sodankäyntiin hedelmäkärpästä vastaan. Zinorolle ja tuhannelle muulle viljelijälle opetettiin hedelmäkärpäsen loisen hyödyntämistä. Loinen munii kärpäsen sisään, jossa sen kehittyvät toukat aikanaan tappavat isäntänsä.

”Olemme yhdistäneet tuholaisen ja sen luontaisen vihollisen. Kun loisia vapautetaan suuria määriä viljelmille, ne lisääntyvät siellä ja luonto hoitaa lopun”, kertoo tutkija Shepard Ndela Kenian Nairobissa sijaitsevasta hyönteisfysiologian ja -ekologian keskuksesta (Icipe).

Icipen tutkijat ovat kehittäneet tuholaistorjuntapaketin, jossa yhdistellään erilaisia ympäristöystävällisiä keinoja myrkkyjen sijaan. Jo vuonna 2006 Havaijilta tuotiin kärpäsen loisia, joita on sittemmin levitetty Malawiin, Sambiaan, Mosambikiin ja Zimbabween.

Tuholaistorjuntapakettia Itä-Afrikassa hyödyntäneet viljelijät ovat käyttäneet 46 prosenttia aiempaa vähemmän synteettisiä hyönteismyrkkyjä ja vähentäneet samalla hävikin puoleen. Paketin vastaanottaneet ovat ansainneet 22 prosenttia enemmän kuin synteettisiä myrkkyjä käyttäneet.

Luonnonmukainen tuholaistorjunta myös mahdollistaa esimerkiksi EU-markkinoiden edellyttämän laadun. EU vaatii hedelmien tuojilta todistuksen, ettei niissä ole tuholaisia tai myrkkyjäämiä.

IlmastonmuutosMaatalous kehitysmaissa – ja muuallakin maatalousruokaympäristöilmastonmuutos Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.
Mies vihreällä pellolla.

Digitalisointi kannustaa kenialaisia pienviljelijöitä maatalousbisnekseen Keniassa – ”Digitalisaatio on mahdollistaja, ei itsetarkoitus”

Kenian Nakurussa järjestetään pienviljelijöiden virtuaalikoulutusta, jonka tavoitteena on koneistaa maatalous. Apuna on muun muassa traktorien ”Uber-sovellus ”, joka yhdistää traktorien omistajat ja tarvitsijat.
Mies kulkee pellolla syvää vakoa pitkin.

Elvyttävä maatalous pelastaa viljasatoja Keniassa – Luomuviljelyn perusperiaatteita toteuttavan tekniikan toivotaan johtavan eroon ruoka-avusta

Kenian Makuenin maakunnassa on aloitettu elvyttävän maatalouden kokeilu, jossa viljelijät kokeilevat esimerkkipalstojen avulla esimerkiksi pengertämistä ja viljelylajikkeiden vaihtelua. ”Olen ollut maanviljelijä monta vuotta, mutta milloinkaan en ole nähnyt yhtä tervettä satoa yhtä kuivana kasvukautena”, kertoo viljelijä Justus Kimeu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi