Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla
Nuoret maanviljelijäveljekset Prosper ja Prince Chikwara käyttävät täsmäviljelytekniikkoja maatilallaan Zimbabwen Bulawayon ulkolaidoilla. (Kuva: Busani Bafana / Suomen IPS)

(IPS) -- Noin 237 miljoonaa ihmistä Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta, kerrotaan YK:n ruokajärjestö FAO:n viimevuotisessa raportissa Afrikan ruokaturvasta ja ravitsemuksesta. Afrikka selviää hengissä tai näkee nälkää kalliin tuontiruuan varassa, sillä maanosa ei kasvata riittävästi maanviljelijöitä.

Afrikalla olisi periaatteessa edellytykset olla omavarainen, sillä jo käytössä olevien peltojen lisäksi Afrikassa on 65 prosenttia maapallon viljelykelpoisesta, vielä viljelemättömästä maasta. Silti manner käyttää ruuan tuontiin vuosittain enemmän kuin 31 miljardia euroa, ja Afrikan kehityspankin ennusteen mukaan tuontiruokalasku paisuu vuoteen 2025 mennessä 100 miljardiin euroon.

Jos tuotteiden kysyntää katsotaan, maanviljely ja maataloussektori voisivat olla avainroolissa säällisten työpaikkojen luomisessa 10 miljoonalle nuorelle, jotka joka vuosi saapuvat työmarkkinoille, FAO suosittaa.

Kaupunki houkuttaa nuoria

Pienviljelijät ruokkivat Afrikan, mutta heidän keski-ikänsä on 60 vuotta. Nuoria maanviljelijöitä ei synny tarpeeksi nopeasti, jotta maataloustuotannon työvoimapula hellittäisi. Maatalous ei houkuttele kunnianhimoisia ja teknologiaa tuntevia nuoria, jotka paljon mieluummin hääräilevät kaupungeissa kuin maatiloilla.

Trooppisen maatalouden kansainvälinen instituutti IITA on jo vuosia yrittänyt vastata kiinnostumattomien nuorten muodostamaan haasteeseen.

”Kun olen pyytänyt nuoria kertomaan, mitä maanviljely heille tarkoittaa, he ovat puhuneet raadannasta ja äärimmäisestä köyhyydestä”, IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga valittelee.

”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, Sanginga sanoo. ”Ellei Afrikka tue nuoria ja innovatiivisia maanviljelijöitä, maanosa on ruokaturvassaan muiden alueiden armoilla.”

Tärkeintä on henkinen pääoma

Sangingan organisaatio lanseerasi vuonna 2012 nuorille maatalousyrittäjille koulutusohjelman. Lisäksi instituutti myöntää tutkimusapurahoja nuorille tutkijoille ja opiskelunsa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille.

Yliopistotutkija Akilimali Ephrem on vuoden 2019 apurahan saajia. Hän tutki menestyneitä maatalousyrittäjiä Kongon demokraattisessa tasavallassa. ”Maatalous ei vetoa nuoriin. He aliarvioivat sen merkitystä, ja se johtuu kulttuuristamme”, Akilimali sanoo.

”Kaikki sanovat, että nuorten tulisi löytää uransa maataloudesta ja agribisneksestä, mutta kukaan ei ole kysynyt, haluavatko nuoret sitä. Todennäköisesti meidän tulisi aloittaa siitä, että kasvatamme heidän haluaan mennä agribisnekseen. Muuten meillä on väärä kohderyhmä”, miettii Akilimali, joka on tunnistanut henkisen pääoman, myönteisen asenteen jokaisen menestyneen maatalousyrittäjän menestyksen perusainekseksi.

Coolia tai liioiteltua

Maatalousyrittäjäksi ryhtymiseen voisi kannustaa sekin, että Afrikan mantereenlaajuiset ruoka- ja juomamarkkinat ovat mittavat. Afrikan kehityspankki ennustaa niiden arvon kohoavan vuoteen 2030 mennessä liki biljoonaan euroon.

Pankin johtaja Akinumwi Adesina on sanonut, että maatalouden tuottoisaksi ja ”cooliksi” tekeminen olisi ratkaisu, joka nostaisi miljoonat afrikkalaiset köyhyydestä ja ehkäisisi parempaa elämää etsivien nuorten tuloa Eurooppaan.

Brittiläinen kehitystutkija Jim Sumberg on kuitenkin toista mieltä. Hänen mielestään maatalouden nuorille tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia liioitellaan karkeasti.

”Nykyaikaistettu maatalous tarjoaa toki työmahdollisuuksia joillekin, mutta tuskin miljoonittain, kuten on lupailtu. Miksi kukaan haluaisi houkutella nuoria raskaaseen, huonosti palkattuun työhön? Maatalous voi olla liiketoimintaa vain silloin, kun on mahdollisuus voittoihin. Tällä hetkellä sitä mahdollisuutta ei monestikaan ole”, Sumberg toteaa.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousnuorisoruokatyö Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Nainen metsäisten peltojen keskellä.

Eswatinilaiskaupungissa riittää ruokaa karanteeniaikanakin – Ravintolat on suljettu, mutta kauppa käy silti

Malkernsin kaupungissa pienviljelijät saavat yhä tuloja ja kaupunkilaiset tuoreita kasviksia, sillä kestävän maatalouden keskus kuljettaa tuotteet markkinoille. Taustalla on projekti, jossa viljelijöitä on koulutettu luontoa kunnioittavaan, permakulttuuriseen viljelyyn.
Puita viljapellolla

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”