Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla
Nuoret maanviljelijäveljekset Prosper ja Prince Chikwara käyttävät täsmäviljelytekniikkoja maatilallaan Zimbabwen Bulawayon ulkolaidoilla. (Kuva: Busani Bafana / Suomen IPS)

(IPS) -- Noin 237 miljoonaa ihmistä Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta, kerrotaan YK:n ruokajärjestö FAO:n viimevuotisessa raportissa Afrikan ruokaturvasta ja ravitsemuksesta. Afrikka selviää hengissä tai näkee nälkää kalliin tuontiruuan varassa, sillä maanosa ei kasvata riittävästi maanviljelijöitä.

Afrikalla olisi periaatteessa edellytykset olla omavarainen, sillä jo käytössä olevien peltojen lisäksi Afrikassa on 65 prosenttia maapallon viljelykelpoisesta, vielä viljelemättömästä maasta. Silti manner käyttää ruuan tuontiin vuosittain enemmän kuin 31 miljardia euroa, ja Afrikan kehityspankin ennusteen mukaan tuontiruokalasku paisuu vuoteen 2025 mennessä 100 miljardiin euroon.

Jos tuotteiden kysyntää katsotaan, maanviljely ja maataloussektori voisivat olla avainroolissa säällisten työpaikkojen luomisessa 10 miljoonalle nuorelle, jotka joka vuosi saapuvat työmarkkinoille, FAO suosittaa.

Kaupunki houkuttaa nuoria

Pienviljelijät ruokkivat Afrikan, mutta heidän keski-ikänsä on 60 vuotta. Nuoria maanviljelijöitä ei synny tarpeeksi nopeasti, jotta maataloustuotannon työvoimapula hellittäisi. Maatalous ei houkuttele kunnianhimoisia ja teknologiaa tuntevia nuoria, jotka paljon mieluummin hääräilevät kaupungeissa kuin maatiloilla.

Trooppisen maatalouden kansainvälinen instituutti IITA on jo vuosia yrittänyt vastata kiinnostumattomien nuorten muodostamaan haasteeseen.

”Kun olen pyytänyt nuoria kertomaan, mitä maanviljely heille tarkoittaa, he ovat puhuneet raadannasta ja äärimmäisestä köyhyydestä”, IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga valittelee.

”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, Sanginga sanoo. ”Ellei Afrikka tue nuoria ja innovatiivisia maanviljelijöitä, maanosa on ruokaturvassaan muiden alueiden armoilla.”

Tärkeintä on henkinen pääoma

Sangingan organisaatio lanseerasi vuonna 2012 nuorille maatalousyrittäjille koulutusohjelman. Lisäksi instituutti myöntää tutkimusapurahoja nuorille tutkijoille ja opiskelunsa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille.

Yliopistotutkija Akilimali Ephrem on vuoden 2019 apurahan saajia. Hän tutki menestyneitä maatalousyrittäjiä Kongon demokraattisessa tasavallassa. ”Maatalous ei vetoa nuoriin. He aliarvioivat sen merkitystä, ja se johtuu kulttuuristamme”, Akilimali sanoo.

”Kaikki sanovat, että nuorten tulisi löytää uransa maataloudesta ja agribisneksestä, mutta kukaan ei ole kysynyt, haluavatko nuoret sitä. Todennäköisesti meidän tulisi aloittaa siitä, että kasvatamme heidän haluaan mennä agribisnekseen. Muuten meillä on väärä kohderyhmä”, miettii Akilimali, joka on tunnistanut henkisen pääoman, myönteisen asenteen jokaisen menestyneen maatalousyrittäjän menestyksen perusainekseksi.

Coolia tai liioiteltua

Maatalousyrittäjäksi ryhtymiseen voisi kannustaa sekin, että Afrikan mantereenlaajuiset ruoka- ja juomamarkkinat ovat mittavat. Afrikan kehityspankki ennustaa niiden arvon kohoavan vuoteen 2030 mennessä liki biljoonaan euroon.

Pankin johtaja Akinumwi Adesina on sanonut, että maatalouden tuottoisaksi ja ”cooliksi” tekeminen olisi ratkaisu, joka nostaisi miljoonat afrikkalaiset köyhyydestä ja ehkäisisi parempaa elämää etsivien nuorten tuloa Eurooppaan.

Brittiläinen kehitystutkija Jim Sumberg on kuitenkin toista mieltä. Hänen mielestään maatalouden nuorille tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia liioitellaan karkeasti.

”Nykyaikaistettu maatalous tarjoaa toki työmahdollisuuksia joillekin, mutta tuskin miljoonittain, kuten on lupailtu. Miksi kukaan haluaisi houkutella nuoria raskaaseen, huonosti palkattuun työhön? Maatalous voi olla liiketoimintaa vain silloin, kun on mahdollisuus voittoihin. Tällä hetkellä sitä mahdollisuutta ei monestikaan ole”, Sumberg toteaa.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousnuorisoruokatyö Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa