Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla
Nuoret maanviljelijäveljekset Prosper ja Prince Chikwara käyttävät täsmäviljelytekniikkoja maatilallaan Zimbabwen Bulawayon ulkolaidoilla. (Kuva: Busani Bafana / Suomen IPS)

(IPS) -- Noin 237 miljoonaa ihmistä Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta, kerrotaan YK:n ruokajärjestö FAO:n viimevuotisessa raportissa Afrikan ruokaturvasta ja ravitsemuksesta. Afrikka selviää hengissä tai näkee nälkää kalliin tuontiruuan varassa, sillä maanosa ei kasvata riittävästi maanviljelijöitä.

Afrikalla olisi periaatteessa edellytykset olla omavarainen, sillä jo käytössä olevien peltojen lisäksi Afrikassa on 65 prosenttia maapallon viljelykelpoisesta, vielä viljelemättömästä maasta. Silti manner käyttää ruuan tuontiin vuosittain enemmän kuin 31 miljardia euroa, ja Afrikan kehityspankin ennusteen mukaan tuontiruokalasku paisuu vuoteen 2025 mennessä 100 miljardiin euroon.

Jos tuotteiden kysyntää katsotaan, maanviljely ja maataloussektori voisivat olla avainroolissa säällisten työpaikkojen luomisessa 10 miljoonalle nuorelle, jotka joka vuosi saapuvat työmarkkinoille, FAO suosittaa.

Kaupunki houkuttaa nuoria

Pienviljelijät ruokkivat Afrikan, mutta heidän keski-ikänsä on 60 vuotta. Nuoria maanviljelijöitä ei synny tarpeeksi nopeasti, jotta maataloustuotannon työvoimapula hellittäisi. Maatalous ei houkuttele kunnianhimoisia ja teknologiaa tuntevia nuoria, jotka paljon mieluummin hääräilevät kaupungeissa kuin maatiloilla.

Trooppisen maatalouden kansainvälinen instituutti IITA on jo vuosia yrittänyt vastata kiinnostumattomien nuorten muodostamaan haasteeseen.

”Kun olen pyytänyt nuoria kertomaan, mitä maanviljely heille tarkoittaa, he ovat puhuneet raadannasta ja äärimmäisestä köyhyydestä”, IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga valittelee.

”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, Sanginga sanoo. ”Ellei Afrikka tue nuoria ja innovatiivisia maanviljelijöitä, maanosa on ruokaturvassaan muiden alueiden armoilla.”

Tärkeintä on henkinen pääoma

Sangingan organisaatio lanseerasi vuonna 2012 nuorille maatalousyrittäjille koulutusohjelman. Lisäksi instituutti myöntää tutkimusapurahoja nuorille tutkijoille ja opiskelunsa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille.

Yliopistotutkija Akilimali Ephrem on vuoden 2019 apurahan saajia. Hän tutki menestyneitä maatalousyrittäjiä Kongon demokraattisessa tasavallassa. ”Maatalous ei vetoa nuoriin. He aliarvioivat sen merkitystä, ja se johtuu kulttuuristamme”, Akilimali sanoo.

”Kaikki sanovat, että nuorten tulisi löytää uransa maataloudesta ja agribisneksestä, mutta kukaan ei ole kysynyt, haluavatko nuoret sitä. Todennäköisesti meidän tulisi aloittaa siitä, että kasvatamme heidän haluaan mennä agribisnekseen. Muuten meillä on väärä kohderyhmä”, miettii Akilimali, joka on tunnistanut henkisen pääoman, myönteisen asenteen jokaisen menestyneen maatalousyrittäjän menestyksen perusainekseksi.

Coolia tai liioiteltua

Maatalousyrittäjäksi ryhtymiseen voisi kannustaa sekin, että Afrikan mantereenlaajuiset ruoka- ja juomamarkkinat ovat mittavat. Afrikan kehityspankki ennustaa niiden arvon kohoavan vuoteen 2030 mennessä liki biljoonaan euroon.

Pankin johtaja Akinumwi Adesina on sanonut, että maatalouden tuottoisaksi ja ”cooliksi” tekeminen olisi ratkaisu, joka nostaisi miljoonat afrikkalaiset köyhyydestä ja ehkäisisi parempaa elämää etsivien nuorten tuloa Eurooppaan.

Brittiläinen kehitystutkija Jim Sumberg on kuitenkin toista mieltä. Hänen mielestään maatalouden nuorille tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia liioitellaan karkeasti.

”Nykyaikaistettu maatalous tarjoaa toki työmahdollisuuksia joillekin, mutta tuskin miljoonittain, kuten on lupailtu. Miksi kukaan haluaisi houkutella nuoria raskaaseen, huonosti palkattuun työhön? Maatalous voi olla liiketoimintaa vain silloin, kun on mahdollisuus voittoihin. Tällä hetkellä sitä mahdollisuutta ei monestikaan ole”, Sumberg toteaa.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousnuorisoruokatyö Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä