Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla
Nuoret maanviljelijäveljekset Prosper ja Prince Chikwara käyttävät täsmäviljelytekniikkoja maatilallaan Zimbabwen Bulawayon ulkolaidoilla. (Kuva: Busani Bafana / Suomen IPS)

(IPS) -- Noin 237 miljoonaa ihmistä Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta, kerrotaan YK:n ruokajärjestö FAO:n viimevuotisessa raportissa Afrikan ruokaturvasta ja ravitsemuksesta. Afrikka selviää hengissä tai näkee nälkää kalliin tuontiruuan varassa, sillä maanosa ei kasvata riittävästi maanviljelijöitä.

Afrikalla olisi periaatteessa edellytykset olla omavarainen, sillä jo käytössä olevien peltojen lisäksi Afrikassa on 65 prosenttia maapallon viljelykelpoisesta, vielä viljelemättömästä maasta. Silti manner käyttää ruuan tuontiin vuosittain enemmän kuin 31 miljardia euroa, ja Afrikan kehityspankin ennusteen mukaan tuontiruokalasku paisuu vuoteen 2025 mennessä 100 miljardiin euroon.

Jos tuotteiden kysyntää katsotaan, maanviljely ja maataloussektori voisivat olla avainroolissa säällisten työpaikkojen luomisessa 10 miljoonalle nuorelle, jotka joka vuosi saapuvat työmarkkinoille, FAO suosittaa.

Kaupunki houkuttaa nuoria

Pienviljelijät ruokkivat Afrikan, mutta heidän keski-ikänsä on 60 vuotta. Nuoria maanviljelijöitä ei synny tarpeeksi nopeasti, jotta maataloustuotannon työvoimapula hellittäisi. Maatalous ei houkuttele kunnianhimoisia ja teknologiaa tuntevia nuoria, jotka paljon mieluummin hääräilevät kaupungeissa kuin maatiloilla.

Trooppisen maatalouden kansainvälinen instituutti IITA on jo vuosia yrittänyt vastata kiinnostumattomien nuorten muodostamaan haasteeseen.

”Kun olen pyytänyt nuoria kertomaan, mitä maanviljely heille tarkoittaa, he ovat puhuneet raadannasta ja äärimmäisestä köyhyydestä”, IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga valittelee.

”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, Sanginga sanoo. ”Ellei Afrikka tue nuoria ja innovatiivisia maanviljelijöitä, maanosa on ruokaturvassaan muiden alueiden armoilla.”

Tärkeintä on henkinen pääoma

Sangingan organisaatio lanseerasi vuonna 2012 nuorille maatalousyrittäjille koulutusohjelman. Lisäksi instituutti myöntää tutkimusapurahoja nuorille tutkijoille ja opiskelunsa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille.

Yliopistotutkija Akilimali Ephrem on vuoden 2019 apurahan saajia. Hän tutki menestyneitä maatalousyrittäjiä Kongon demokraattisessa tasavallassa. ”Maatalous ei vetoa nuoriin. He aliarvioivat sen merkitystä, ja se johtuu kulttuuristamme”, Akilimali sanoo.

”Kaikki sanovat, että nuorten tulisi löytää uransa maataloudesta ja agribisneksestä, mutta kukaan ei ole kysynyt, haluavatko nuoret sitä. Todennäköisesti meidän tulisi aloittaa siitä, että kasvatamme heidän haluaan mennä agribisnekseen. Muuten meillä on väärä kohderyhmä”, miettii Akilimali, joka on tunnistanut henkisen pääoman, myönteisen asenteen jokaisen menestyneen maatalousyrittäjän menestyksen perusainekseksi.

Coolia tai liioiteltua

Maatalousyrittäjäksi ryhtymiseen voisi kannustaa sekin, että Afrikan mantereenlaajuiset ruoka- ja juomamarkkinat ovat mittavat. Afrikan kehityspankki ennustaa niiden arvon kohoavan vuoteen 2030 mennessä liki biljoonaan euroon.

Pankin johtaja Akinumwi Adesina on sanonut, että maatalouden tuottoisaksi ja ”cooliksi” tekeminen olisi ratkaisu, joka nostaisi miljoonat afrikkalaiset köyhyydestä ja ehkäisisi parempaa elämää etsivien nuorten tuloa Eurooppaan.

Brittiläinen kehitystutkija Jim Sumberg on kuitenkin toista mieltä. Hänen mielestään maatalouden nuorille tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia liioitellaan karkeasti.

”Nykyaikaistettu maatalous tarjoaa toki työmahdollisuuksia joillekin, mutta tuskin miljoonittain, kuten on lupailtu. Miksi kukaan haluaisi houkutella nuoria raskaaseen, huonosti palkattuun työhön? Maatalous voi olla liiketoimintaa vain silloin, kun on mahdollisuus voittoihin. Tällä hetkellä sitä mahdollisuutta ei monestikaan ole”, Sumberg toteaa.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousnuorisoruokatyö Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.
Pengerrettyä maata.

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”