Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin

Zimbabwelaiset rakastavat maissia, mutta durra ja hirssi tuottavat paremmin ja sietävät myös kuivuutta. Perinteisiin, alkuperäisiin viljelykasveihin siirtyminen voi tarjota yhden ratkaisun ruokaturvaongelmiin.
Nainen puolilähikuvassa maissipellolla.
Zimbabwelainen maanviljelijä Sinikiwe Sibanda kuuluu laajenevaan joukkoon maanviljelijöitä, jotka ovat vaihtamassa maissin kasvatuksesta durraan ja hirssiin. Durra ja hirssi sietävät vähäsateisuutta maissia paremmin, minkä lisäksi niiden ravintoarvot ovat paremmat. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Zimbabwelainen maanviljelijä Sinikiwe Sibanda on ryhtynyt istuttamaan maissin ohella durraa ja hirssiä, ja se on kannattanut. Koronavirus on vähentänyt maassa ihmisten tuloja ja nostanut ruuan hintaa, mutta alueen perinteisiin, alkuperäisiin viljelykasveihin siirtyminen voi tarjota yhden ratkaisun ruokaturvaongelmaan.

Sibanda viljelee maata Nyamandlovussa, lähellä Zimbabwen toiseksi suurinta kaupunkia Bulawayoa. Hänellä on 42 hehtaarin maatila, mutta hän viljelee vain viittä hehtaaria. Ennen hän kylvi kymmenelle hehtaarille, mutta siementen ja työvoiman korkea hinta sekä sateiden epävarmuus ovat pakottaneet hänet pienentämään viljelyalaa.

Sinikiwe Sibanda lukeutuu kasvavaan joukkoon Afrikan puolikuivien alueiden viljelijöitä. He ovat vaihtamassa maissista karaistuneisiin, perinteisiin durraan ja hirssiin.

Muutos on merkittävä mutta hidas, sillä zimbabwelaiset rakastavat maissia. Kun maissijauhoa on saatavilla, sitä syödään eri muodoissa vähintään kolmesti päivässä.

”Rakastan maissia, mutta usein toistuva kuivuus tekee sen kasvattamisen vaikeaksi. Viime satokaudella istutin hehtaarin hirssiä, toisen durraa ja maissia kolmelle hehtaarille, mutta hirssi tuotti parhaan sadon, kaksi tonnia. Maissia tuli vain 700 kiloa”, Sibanda selittää.

”Kuivuus on joka vuosi kutistanut maissisatoja, ja monesti en olisi saanut korjattua satoa lainkaan, ellen olisi tehnyt täydennysistutuksia kesken kauden. Maissi tarvitsee paljon vettä ja kuihtuu helposti, jos sateet ovat heikkoja, kuten tänä vuonna”, Sibanda kertoo.

Siirtyminen hirssiin ei ole ollut helppoa Sibandan perheelle. Hän itse sanoo nauttivansa hirssipuurosta, mutta kaupunkilaistuneet lapset karsastavat sitä.

”Hirssi sakeutuu nopeammin kuin maissijauho, se maistuu hyvältä ja on myös terveellistä”, Sibanda vakuuttaa.

Korona heikensi jo muutenkin heikkoa ruokaturvaa

Kahdeksan miljoonan zimbabwelaisen arvioidaan tarvitsevan ruoka-apua seuraavaan satokauteen mennessä.

Unicefin tilastojen mukaan yksi kolmesta alle viisivuotiaasta zimbabwelaisesta lapsesta kärsii aliravitsemuksesta. 0,5–2-vuotiaista 93 prosenttia ei saa riittävästi ruokaa.

Mureneva talous ja toisiaan seuraavat kuivuudet olivat jo lisänneet ruoka-avun tarvetta, kun koronaepidemia ja sen torjuntatoimet vielä huononsivat valmiiksi heikentynyttä ruokaturvaa.

Alkuvuoden niukkoina kuukausina humanitaarisen avun tarpeen odotetaan olevan tavallistakin suurempi, sillä kriisi on levinnyt laajalle.

”Viljat ovat tulevaisuuden ruokaa”

Viljelykasvien ja -menetelmien yksipuolistuminen on koko globaalissa etelässä heikentänyt ruokajärjestelmien kestokykyä. Nykyään alihyödynnettyjen alkuperäisten viljojen ja pähkinöiden ravitsemusarvot ovat korkeammat kuin laajemmin viljellyn maissin.

Durran ja hirssin tuotannon kasvu voisi tukea ruokaturvaa ja hyvää ravitsemusta.

”Viljat ovat tulevaisuuden ruokaa. Niitä voidaan kasvattaa kestävästi, ne ovat ravitsevia ja niiden tuotannon hiilijalanjälki on pienempi kuin maissilla”, Hapson Mushoriwa sanoo. Hän on Puolikuivan tropiikin satokasvien kansainvälisen tutkimusinstituutin (Icrisat) itäisen ja eteläisen Afrikan johtava jalostaja.

Icrisat kehittelee keskeisten viljojen ja palkokasvien sopeutumiskykyisiä lajikkeita, muun muassa durraa, hirssiä, maapähkinöitä ja kyyhkynherneitä. Niitä jalostetaan yhdistämään korkea tuottavuus, kestokyky, hyväksyttävä laatu ja markkinoitavuus.

”Me kutsumme niitä älyruoaksi, sillä erittäin ravinteikkaina ne ovat hyväksi ihmiselle, ja lisäksi ne ovat hyväksi ilmastolle ja maaperälle. Ne ovat hyviä pienviljelijöille, sillä ne selviävät hengissä ankarimmissakin ilmasto-oloissa, ne ovat monikäyttöisiä, ja niillä on merkittävä satomäärien kasvupotentiaali sekä kysyntä”, Mushoriwa kertoo.

Maissi on kuitenkin jopa kuivuuden oloissa kauppatavarana arvostetumpi kuin viljat. Vuonna 2020 Zimbabwen maissituotannon arvioidaan kohoavan yli 900 000 tonniin, kun durraa tuotetaan 103 700 tonnia ja hirssiä vain 49 000 tonnia.

Maatalous ja kehitysmaat köyhyysmaatalousruokaympäristöilmastonmuutos Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi