Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin

Zimbabwelaiset rakastavat maissia, mutta durra ja hirssi tuottavat paremmin ja sietävät myös kuivuutta. Perinteisiin, alkuperäisiin viljelykasveihin siirtyminen voi tarjota yhden ratkaisun ruokaturvaongelmiin.
Nainen puolilähikuvassa maissipellolla.
Zimbabwelainen maanviljelijä Sinikiwe Sibanda kuuluu laajenevaan joukkoon maanviljelijöitä, jotka ovat vaihtamassa maissin kasvatuksesta durraan ja hirssiin. Durra ja hirssi sietävät vähäsateisuutta maissia paremmin, minkä lisäksi niiden ravintoarvot ovat paremmat. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Zimbabwelainen maanviljelijä Sinikiwe Sibanda on ryhtynyt istuttamaan maissin ohella durraa ja hirssiä, ja se on kannattanut. Koronavirus on vähentänyt maassa ihmisten tuloja ja nostanut ruuan hintaa, mutta alueen perinteisiin, alkuperäisiin viljelykasveihin siirtyminen voi tarjota yhden ratkaisun ruokaturvaongelmaan.

Sibanda viljelee maata Nyamandlovussa, lähellä Zimbabwen toiseksi suurinta kaupunkia Bulawayoa. Hänellä on 42 hehtaarin maatila, mutta hän viljelee vain viittä hehtaaria. Ennen hän kylvi kymmenelle hehtaarille, mutta siementen ja työvoiman korkea hinta sekä sateiden epävarmuus ovat pakottaneet hänet pienentämään viljelyalaa.

Sinikiwe Sibanda lukeutuu kasvavaan joukkoon Afrikan puolikuivien alueiden viljelijöitä. He ovat vaihtamassa maissista karaistuneisiin, perinteisiin durraan ja hirssiin.

Muutos on merkittävä mutta hidas, sillä zimbabwelaiset rakastavat maissia. Kun maissijauhoa on saatavilla, sitä syödään eri muodoissa vähintään kolmesti päivässä.

”Rakastan maissia, mutta usein toistuva kuivuus tekee sen kasvattamisen vaikeaksi. Viime satokaudella istutin hehtaarin hirssiä, toisen durraa ja maissia kolmelle hehtaarille, mutta hirssi tuotti parhaan sadon, kaksi tonnia. Maissia tuli vain 700 kiloa”, Sibanda selittää.

”Kuivuus on joka vuosi kutistanut maissisatoja, ja monesti en olisi saanut korjattua satoa lainkaan, ellen olisi tehnyt täydennysistutuksia kesken kauden. Maissi tarvitsee paljon vettä ja kuihtuu helposti, jos sateet ovat heikkoja, kuten tänä vuonna”, Sibanda kertoo.

Siirtyminen hirssiin ei ole ollut helppoa Sibandan perheelle. Hän itse sanoo nauttivansa hirssipuurosta, mutta kaupunkilaistuneet lapset karsastavat sitä.

”Hirssi sakeutuu nopeammin kuin maissijauho, se maistuu hyvältä ja on myös terveellistä”, Sibanda vakuuttaa.

Korona heikensi jo muutenkin heikkoa ruokaturvaa

Kahdeksan miljoonan zimbabwelaisen arvioidaan tarvitsevan ruoka-apua seuraavaan satokauteen mennessä.

Unicefin tilastojen mukaan yksi kolmesta alle viisivuotiaasta zimbabwelaisesta lapsesta kärsii aliravitsemuksesta. 0,5–2-vuotiaista 93 prosenttia ei saa riittävästi ruokaa.

Mureneva talous ja toisiaan seuraavat kuivuudet olivat jo lisänneet ruoka-avun tarvetta, kun koronaepidemia ja sen torjuntatoimet vielä huononsivat valmiiksi heikentynyttä ruokaturvaa.

Alkuvuoden niukkoina kuukausina humanitaarisen avun tarpeen odotetaan olevan tavallistakin suurempi, sillä kriisi on levinnyt laajalle.

”Viljat ovat tulevaisuuden ruokaa”

Viljelykasvien ja -menetelmien yksipuolistuminen on koko globaalissa etelässä heikentänyt ruokajärjestelmien kestokykyä. Nykyään alihyödynnettyjen alkuperäisten viljojen ja pähkinöiden ravitsemusarvot ovat korkeammat kuin laajemmin viljellyn maissin.

Durran ja hirssin tuotannon kasvu voisi tukea ruokaturvaa ja hyvää ravitsemusta.

”Viljat ovat tulevaisuuden ruokaa. Niitä voidaan kasvattaa kestävästi, ne ovat ravitsevia ja niiden tuotannon hiilijalanjälki on pienempi kuin maissilla”, Hapson Mushoriwa sanoo. Hän on Puolikuivan tropiikin satokasvien kansainvälisen tutkimusinstituutin (Icrisat) itäisen ja eteläisen Afrikan johtava jalostaja.

Icrisat kehittelee keskeisten viljojen ja palkokasvien sopeutumiskykyisiä lajikkeita, muun muassa durraa, hirssiä, maapähkinöitä ja kyyhkynherneitä. Niitä jalostetaan yhdistämään korkea tuottavuus, kestokyky, hyväksyttävä laatu ja markkinoitavuus.

”Me kutsumme niitä älyruoaksi, sillä erittäin ravinteikkaina ne ovat hyväksi ihmiselle, ja lisäksi ne ovat hyväksi ilmastolle ja maaperälle. Ne ovat hyviä pienviljelijöille, sillä ne selviävät hengissä ankarimmissakin ilmasto-oloissa, ne ovat monikäyttöisiä, ja niillä on merkittävä satomäärien kasvupotentiaali sekä kysyntä”, Mushoriwa kertoo.

Maissi on kuitenkin jopa kuivuuden oloissa kauppatavarana arvostetumpi kuin viljat. Vuonna 2020 Zimbabwen maissituotannon arvioidaan kohoavan yli 900 000 tonniin, kun durraa tuotetaan 103 700 tonnia ja hirssiä vain 49 000 tonnia.

Maatalous ja kehitysmaat köyhyysmaatalousruokaympäristöilmastonmuutos Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.
Pengerrettyä maata.

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija