Uutiset Koronaviruspandemia

Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Koronavirus yhdistettynä huonoon terveydenhuoltoon voi johtaa siihen, että esimerkiksi malariatapaukset lisääntyvät. Hinnan maksavat kaikki. ”Nyt, kun rajat ovat kiinni, meistä kaikista huolehtii rakentamamme surkea terveydenhoitojärjestelmä”, sanoo mikrobiologian professori Yap Boum.
Nainen nukkuu malariaverkon alla.
Moskiittoverkon alla nukkuminen ja malarialääkkeiden nauttiminen on helppo tapa torjua malariaa. Silti malaria on Afrikan kuolinsyiden kärkikymmenikössä, ja koronapandemia saattaa vielä pahentaa tilannetta. (Kuva: Mercedes Sayagues / IPS)

(IPS) -- Asiantuntijat kautta Afrikan pelkäävät, että kun sairaalat ja terveyskeskukset keskittyvät koronavirukseen, hivin, tuberkuloosin ja malarian kaltaiset miljoonia ihmisiä koskettavat tappavat taudit jäävät liian vähälle huomiolle.

Maailman terveysjärjestö WHO onkin varoittanut, että malariaan voi kuolla neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin koronavirukseen.

”Kun covid-19 leviää, pelkäämme, etteivät afrikkalaiset terveysjärjestelmät kestä. Se saattaa vaikuttaa kielteisesti rutiinipalveluihin, kuten malariakontrolliin. Liikkumisrajoitukset vaikeuttavat terveydenhoitohenkilökunnan töihin pääsyä ja tartunnalta suojautumista”, WHO:n Afrikan toimiston trooppisten ja tartuntatautien ohjelman tiiminvetäjä Akpaka Kalu sanoo.

Jos hyönteismyrkyillä käsiteltyjen moskiittoverkkojen jakelun kaltaisista malariantorjuntaohjelmista luovutaan ja jos malarialääkkeiden saatavuus heikkenee koronasulkujen vuoksi, malariakuolleisuus Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa saattaa kaksinkertaistua 769 000:een tänä vuonna.

Maailman malariataakan kantaja

Malaria sinänsä on estettävissä ja hoidettavissa, mutta silti se kuuluu Afrikan kuolinsyiden kärkikymmenikköön. Maailman malariataakka on lähes kokonaan Afrikan mantereen harteilla, sillä siellä on 93 prosenttia kaikista tartunnoista.

Viime vuosina malariatapausten määrä on laskenut, mutta huonosti varustellut ja alimiehitetyt kansalliset terveysjärjestelmät estävät vitsauksen täydellisen kitkemisen.

Malin pääkaupungin Bamakon yliopiston malariatutkimuskeskuksen johtaja Mamadou Coulibaly kehottaa malariamaita jatkamaan malarian ehkäisy- ja hoito-ohjelmiaan.

”Maiden tulisi taata malarian viiveetön testaus ja hoito sekä hyönteismyrkyillä käsiteltyjen moskiittoverkkojen saatavuus, jotta vältettäisiin katastrofiskenaarion toteutuminen”, Coulibaly vetoaa.

Akpaka Kalu painottaa, että malarian torjuntaan tarvitaan kotimaista rahoitusta. Valtion ja yksityisen sektorin yhteisyritykset ovat kyllä kiitettävästi tuoneet varoja, mutta ihannetapauksessa leijonanosa malarianhallinnan rahoituksesta tulisi valtioilta.

Leikkausten kova hinta

Vuonna 2001 afrikkalaiset hallitukset laativat Abujan julistuksen (pdf), jossa ne lupasivat sijoittaa 15 prosenttia valtioidensa budjeteista terveyspalveluiden kohentamiseen. Lähes 20 vuotta myöhemmin nähdään, että vain muutama valtio on investoinut terveydenhoitojärjestelmiinsä ja että monet valtiot ovat päinvastoin leikanneet terveysmenojaan.

Investoimattomuuden ja leikkausten hinta on nyt lankeamassa kaikkien afrikkalaisten maksettavaksi, ei yksinomaan köyhimpien kuten yleensä.

”Nyt kun rajat ovat kiinni, meistä kaikista huolehtii rakentamamme surkea terveydenhoitojärjestelmä. Emme enää voi lentää Intiaan, Lontooseen tai Yhdysvaltoihin. Me olemme samassa veneessä, koska emme ole investoineet sinne minne meidän olisi pitänyt investoida. Toivon, että pandemian jälkeen terveydenhoito palautetaan arvoonsa ja siihen aletaan sijoittaa jopa enemmän kuin sovitut 15 prosenttia valtion menoista”, ugandalaisen Mbararan yliopiston mikrobiologian professori Yap Boum sanoo.

Nykytahdilla Afrikka tuskin on selättänyt malariaa vuoteen 2030 mennessä. 2030 on aikaraja, jolloin YK:n asettamat kestävän kehityksen päämäärät olisi pitänyt saavuttaa. Yksi päämääristä on terveen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen sekä malarian voittaminen.

”Me emme vaadi valtioita sijoittamaan rahaa pelkästään malarian torjuntaan, vaan koko terveydenhoitojärjestelmään. Emmehän halua, että samalla, kun suojelemme ihmisiä koronavirukselta, annamme heidän kuolla malariaan ja muihin tauteihin”, Kalu painottaa.

OIKAISU 1.6.2020: Korjattu ugandalaisen Mbararan yliopiston nimen kirjoitusasu.

KoronaviruspandemiaTerveys terveysmalariasairaus/lääkintä Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Koronarokotteita odotetaan kuumeisesti – mutta ei Tansaniassa: Maa ei aio rokottaa kansalaisiaan eikä ole raportoinut koronatartuntojaan sitten viime kevään

Tansaniassa ei ole perinteisesti ollut rokotevastaisuutta, mutta koronaviruspandemian aikana misinformaatio ja rokoteskeptisyys ovat vallanneet alaa presidentti John Magufulin johdolla. Jos maa ei rokota kansalaisiaan, pandemiasta on vaikea päästä eroon sen naapurimaissa ja viime kädessä koko maailmassa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi