Uutiset Koronavirus

Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Koronavirus yhdistettynä huonoon terveydenhuoltoon voi johtaa siihen, että esimerkiksi malariatapaukset lisääntyvät. Hinnan maksavat kaikki. ”Nyt, kun rajat ovat kiinni, meistä kaikista huolehtii rakentamamme surkea terveydenhoitojärjestelmä”, sanoo mikrobiologian professori Yap Boum.
Nainen nukkuu malariaverkon alla.
Moskiittoverkon alla nukkuminen ja malarialääkkeiden nauttiminen on helppo tapa torjua malariaa. Silti malaria on Afrikan kuolinsyiden kärkikymmenikössä, ja koronapandemia saattaa vielä pahentaa tilannetta. (Kuva: Mercedes Sayagues / IPS)

(IPS) -- Asiantuntijat kautta Afrikan pelkäävät, että kun sairaalat ja terveyskeskukset keskittyvät koronavirukseen, hivin, tuberkuloosin ja malarian kaltaiset miljoonia ihmisiä koskettavat tappavat taudit jäävät liian vähälle huomiolle.

Maailman terveysjärjestö WHO onkin varoittanut, että malariaan voi kuolla neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin koronavirukseen.

”Kun covid-19 leviää, pelkäämme, etteivät afrikkalaiset terveysjärjestelmät kestä. Se saattaa vaikuttaa kielteisesti rutiinipalveluihin, kuten malariakontrolliin. Liikkumisrajoitukset vaikeuttavat terveydenhoitohenkilökunnan töihin pääsyä ja tartunnalta suojautumista”, WHO:n Afrikan toimiston trooppisten ja tartuntatautien ohjelman tiiminvetäjä Akpaka Kalu sanoo.

Jos hyönteismyrkyillä käsiteltyjen moskiittoverkkojen jakelun kaltaisista malariantorjuntaohjelmista luovutaan ja jos malarialääkkeiden saatavuus heikkenee koronasulkujen vuoksi, malariakuolleisuus Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa saattaa kaksinkertaistua 769 000:een tänä vuonna.

Maailman malariataakan kantaja

Malaria sinänsä on estettävissä ja hoidettavissa, mutta silti se kuuluu Afrikan kuolinsyiden kärkikymmenikköön. Maailman malariataakka on lähes kokonaan Afrikan mantereen harteilla, sillä siellä on 93 prosenttia kaikista tartunnoista.

Viime vuosina malariatapausten määrä on laskenut, mutta huonosti varustellut ja alimiehitetyt kansalliset terveysjärjestelmät estävät vitsauksen täydellisen kitkemisen.

Malin pääkaupungin Bamakon yliopiston malariatutkimuskeskuksen johtaja Mamadou Coulibaly kehottaa malariamaita jatkamaan malarian ehkäisy- ja hoito-ohjelmiaan.

”Maiden tulisi taata malarian viiveetön testaus ja hoito sekä hyönteismyrkyillä käsiteltyjen moskiittoverkkojen saatavuus, jotta vältettäisiin katastrofiskenaarion toteutuminen”, Coulibaly vetoaa.

Akpaka Kalu painottaa, että malarian torjuntaan tarvitaan kotimaista rahoitusta. Valtion ja yksityisen sektorin yhteisyritykset ovat kyllä kiitettävästi tuoneet varoja, mutta ihannetapauksessa leijonanosa malarianhallinnan rahoituksesta tulisi valtioilta.

Leikkausten kova hinta

Vuonna 2001 afrikkalaiset hallitukset laativat Abujan julistuksen (pdf), jossa ne lupasivat sijoittaa 15 prosenttia valtioidensa budjeteista terveyspalveluiden kohentamiseen. Lähes 20 vuotta myöhemmin nähdään, että vain muutama valtio on investoinut terveydenhoitojärjestelmiinsä ja että monet valtiot ovat päinvastoin leikanneet terveysmenojaan.

Investoimattomuuden ja leikkausten hinta on nyt lankeamassa kaikkien afrikkalaisten maksettavaksi, ei yksinomaan köyhimpien kuten yleensä.

”Nyt kun rajat ovat kiinni, meistä kaikista huolehtii rakentamamme surkea terveydenhoitojärjestelmä. Emme enää voi lentää Intiaan, Lontooseen tai Yhdysvaltoihin. Me olemme samassa veneessä, koska emme ole investoineet sinne minne meidän olisi pitänyt investoida. Toivon, että pandemian jälkeen terveydenhoito palautetaan arvoonsa ja siihen aletaan sijoittaa jopa enemmän kuin sovitut 15 prosenttia valtion menoista”, ugandalaisen Mbararan yliopiston mikrobiologian professori Yap Boum sanoo.

Nykytahdilla Afrikka tuskin on selättänyt malariaa vuoteen 2030 mennessä. 2030 on aikaraja, jolloin YK:n asettamat kestävän kehityksen päämäärät olisi pitänyt saavuttaa. Yksi päämääristä on terveen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen sekä malarian voittaminen.

”Me emme vaadi valtioita sijoittamaan rahaa pelkästään malarian torjuntaan, vaan koko terveydenhoitojärjestelmään. Emmehän halua, että samalla, kun suojelemme ihmisiä koronavirukselta, annamme heidän kuolla malariaan ja muihin tauteihin”, Kalu painottaa.

OIKAISU 1.6.2020: Korjattu ugandalaisen Mbararan yliopiston nimen kirjoitusasu.

KoronavirusTerveys terveysmalariasairaus/lääkintä Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.

Tuoreimmat

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Luetuimmat

YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa