Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Naisia torilla pakolaisleirillä
Suomi on kaukana sitoumuksistaan kaikkein köyhimpien maiden auttamiseksi ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi kehitysyhteistyössä. Kuvassa Keski-Afrikan Tasavallan väkivaltaisuuksia paenneita naisia Gadon pakolaisleirillä Kamerunissa vuonna 2016. (Kuva: UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehitysyhteistyö on saamassa ensi vuonna hiukan lisää rahaa. Valtion vuoden 2019 talousarvioesityksen mukaan tuki varsinaiselle kehitysyhteistyölle nousee aiemmasta 535,8 miljoonasta eurosta 586 miljoonaan. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantuotteesta nousee arvion mukaan 0,41 prosenttiin aiemmasta 0,39 prosentista.

Vuoden 2016 massiivisten leikkausten jälkeen ollaan kaukana YK:n 0,7 prosentin tavoitteesta, johon Suomi on sitoutunut.

Varsin alhaisella tasolla rahoitus pysyy myös siihen nähden, miten vahvasti kansa kehitysyhteistyötä tukee. UM:n kesällä julkaiseman kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Kaikkein köyhimmille vain vähän

Kehitysrahoituksen asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepasta iloitsee kehymäärärahojen hienoisesta noususta.

”Mutta olemme tosi pettyneitä siihen, että kansalaisjärjestöjen rahoitus ei edelleenkään nouse. Ja se on huolestuttavaa, että LDC-maiden rahoitusosuus on edelleen heikko.”

Suomi on sitoutunut avustamaan LDC- eli kaikkein vähiten kehittyneitä maita 0,2 prosentilla bruttokansantuotteesta. Myös talousarvioesityksen selvitysosassa todetaan Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön keskeisimpänä päämääränä olevan äärimmäisen köyhyyden poistaminen.

Vuoden 2019 talousarvioesityksessä LDC-maiden saaman avun osuus on vain 0,14 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se edellisellä hallituskaudella oli 0,21 prosenttia.

LDC-maiden rahoitusosuuden pienuus johtuu osittain juuri kansalaisjärjestörahoituksen matalasta tasosta, Lundqvist sanoo.

”Kansalaisjärjestöjen tekemästä kehitysyhteistyöstä yli puolet kohdistuu LDC-maihin. Järjestöjen rahoituksen nostamisen puolesta puhuu myös niiden työn tuloksellisuus. Jos kansalaisjärjestöjä rahoitettaisiin siinä määrin kuin esimerkiksi ulkoministeriön omat evaluaatiot suosittavat, saataisiin helpommin 0,2 prosentin tavoite toteutettua.”

Sen sijaan yrityksille myönnettävien tukien määrä on edelleen suuri. Esimerkiksi lainoihin ja finanssisijoituksiin on budjetoitu 130 miljoonaa euroa ja korkotuki-instrumenttiin 12,8 miljoonaa.

Lundqvistin mukaan myös tällä on vaikutusta kaikkein köyhimpien maiden rahoitusosuuden pienuuteen.

”Yritysten on vaikea toimia kaikkein hauraimmissa valtioissa, joissa olosuhteet ovat epävakaat. Niihin on hankalampaa investoida, vaikka halua olisikin.”

Tasa-arvon tavoittelussa teot ja puheet ristiriidassa

Yksi budjettiesitykseen kirjattu tavoite Suomen kehitysyhteistyölle on naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvon tulee olla pyrkimyksenä 85 prosentissa kehitysyhteistyöohjelmista.

Vuoden 2019 talousarvioesityksessä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön tavoiteosuus on vain 35 prosenttia, mikä on sama kuin viime ja edellisvuonna.

”Tässä on taas teot ja puheet räikeässä ristiriidassa. Suomessa ollaan hurjan kaukana EU:n tavoitteesta, eikä sitä kohti olla edes kunnolla pyrkimässä. Kansalaisjärjestörahoituksen lisäämisellä tätäkin prosenttiosuutta voitaisiin nostaa. Järjestöt tekevät esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveystyötä, jonka useat muut toimijat kokevat hankalaksi. ”

Lundqvist harmittelee myös kehitysviestintään budjetoidun summan pienenemistä edelleen.

”Sanotaan, että kehitysyhteistyöstä ja sen tuloksista pitäisi puhua enemmän, vähentää vihapuhetta ja rakentaa solidaarisempaa yhteiskuntaa, ja samaan aikaan viedään rahaa jopa ulkoministeriön omasta kehitysviestinnästä.”

Hyvääkin budjetista Lundqvistin mukaan löytyy, kuten humanitaarisen avun määrän nostaminen ja monenkeskisen kehitysyhteistyön määrärahojen kasvu.

”Näen paljon positiivisia signaaleja ilmassa. Monella puolueella tuntuu nyt olevan avun nostamiseen tarvittava tahtotila. Mutta olisi tärkeää, että siitä olisi ylihallituskautinen, pitkän aikavälin eri puolueiden välinen konsensus.”

”Ruotsissa on syksyllä vaalit ja siellä puhutaan yhdestä prosentista. Meillä ollaan siitä vielä kaukana.”

Juttua varten on haastateltu myös ylitarkastaja Laura Pietilää ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksiköstä.

Korjaus 3.9.:  LDC-maiden saaman avun osuuden laskutapaa on muutettu: se oli edellisellä hallituskaudella oli 0,21 prosenttia, ei 0,22.

Suomen kehityspolitiikka sukupuolten tasa-arvoavustustyökehitysyhteistyöpolitiikkahallintokansalaisyhteiskuntarahoitus Suomi

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.