Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Naisia torilla pakolaisleirillä
Suomi on kaukana sitoumuksistaan kaikkein köyhimpien maiden auttamiseksi ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi kehitysyhteistyössä. Kuvassa Keski-Afrikan Tasavallan väkivaltaisuuksia paenneita naisia Gadon pakolaisleirillä Kamerunissa vuonna 2016. (Kuva: UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehitysyhteistyö on saamassa ensi vuonna hiukan lisää rahaa. Valtion vuoden 2019 talousarvioesityksen mukaan tuki varsinaiselle kehitysyhteistyölle nousee aiemmasta 535,8 miljoonasta eurosta 586 miljoonaan. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantuotteesta nousee arvion mukaan 0,41 prosenttiin aiemmasta 0,39 prosentista.

Vuoden 2016 massiivisten leikkausten jälkeen ollaan kaukana YK:n 0,7 prosentin tavoitteesta, johon Suomi on sitoutunut.

Varsin alhaisella tasolla rahoitus pysyy myös siihen nähden, miten vahvasti kansa kehitysyhteistyötä tukee. UM:n kesällä julkaiseman kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Kaikkein köyhimmille vain vähän

Kehitysrahoituksen asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepasta iloitsee kehymäärärahojen hienoisesta noususta.

”Mutta olemme tosi pettyneitä siihen, että kansalaisjärjestöjen rahoitus ei edelleenkään nouse. Ja se on huolestuttavaa, että LDC-maiden rahoitusosuus on edelleen heikko.”

Suomi on sitoutunut avustamaan LDC- eli kaikkein vähiten kehittyneitä maita 0,2 prosentilla bruttokansantuotteesta. Myös talousarvioesityksen selvitysosassa todetaan Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön keskeisimpänä päämääränä olevan äärimmäisen köyhyyden poistaminen.

Vuoden 2019 talousarvioesityksessä LDC-maiden saaman avun osuus on vain 0,14 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se edellisellä hallituskaudella oli 0,21 prosenttia.

LDC-maiden rahoitusosuuden pienuus johtuu osittain juuri kansalaisjärjestörahoituksen matalasta tasosta, Lundqvist sanoo.

”Kansalaisjärjestöjen tekemästä kehitysyhteistyöstä yli puolet kohdistuu LDC-maihin. Järjestöjen rahoituksen nostamisen puolesta puhuu myös niiden työn tuloksellisuus. Jos kansalaisjärjestöjä rahoitettaisiin siinä määrin kuin esimerkiksi ulkoministeriön omat evaluaatiot suosittavat, saataisiin helpommin 0,2 prosentin tavoite toteutettua.”

Sen sijaan yrityksille myönnettävien tukien määrä on edelleen suuri. Esimerkiksi lainoihin ja finanssisijoituksiin on budjetoitu 130 miljoonaa euroa ja korkotuki-instrumenttiin 12,8 miljoonaa.

Lundqvistin mukaan myös tällä on vaikutusta kaikkein köyhimpien maiden rahoitusosuuden pienuuteen.

”Yritysten on vaikea toimia kaikkein hauraimmissa valtioissa, joissa olosuhteet ovat epävakaat. Niihin on hankalampaa investoida, vaikka halua olisikin.”

Tasa-arvon tavoittelussa teot ja puheet ristiriidassa

Yksi budjettiesitykseen kirjattu tavoite Suomen kehitysyhteistyölle on naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvon tulee olla pyrkimyksenä 85 prosentissa kehitysyhteistyöohjelmista.

Vuoden 2019 talousarvioesityksessä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön tavoiteosuus on vain 35 prosenttia, mikä on sama kuin viime ja edellisvuonna.

”Tässä on taas teot ja puheet räikeässä ristiriidassa. Suomessa ollaan hurjan kaukana EU:n tavoitteesta, eikä sitä kohti olla edes kunnolla pyrkimässä. Kansalaisjärjestörahoituksen lisäämisellä tätäkin prosenttiosuutta voitaisiin nostaa. Järjestöt tekevät esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveystyötä, jonka useat muut toimijat kokevat hankalaksi. ”

Lundqvist harmittelee myös kehitysviestintään budjetoidun summan pienenemistä edelleen.

”Sanotaan, että kehitysyhteistyöstä ja sen tuloksista pitäisi puhua enemmän, vähentää vihapuhetta ja rakentaa solidaarisempaa yhteiskuntaa, ja samaan aikaan viedään rahaa jopa ulkoministeriön omasta kehitysviestinnästä.”

Hyvääkin budjetista Lundqvistin mukaan löytyy, kuten humanitaarisen avun määrän nostaminen ja monenkeskisen kehitysyhteistyön määrärahojen kasvu.

”Näen paljon positiivisia signaaleja ilmassa. Monella puolueella tuntuu nyt olevan avun nostamiseen tarvittava tahtotila. Mutta olisi tärkeää, että siitä olisi ylihallituskautinen, pitkän aikavälin eri puolueiden välinen konsensus.”

”Ruotsissa on syksyllä vaalit ja siellä puhutaan yhdestä prosentista. Meillä ollaan siitä vielä kaukana.”

Juttua varten on haastateltu myös ylitarkastaja Laura Pietilää ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksiköstä.

Korjaus 3.9.:  LDC-maiden saaman avun osuuden laskutapaa on muutettu: se oli edellisellä hallituskaudella oli 0,21 prosenttia, ei 0,22.

Suomen kehityspolitiikka sukupuolten tasa-arvoavustustyökehitysyhteistyöpolitiikkahallintokansalaisyhteiskuntarahoitus Suomi

Lue myös

Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan 200 miljoonan euron korotus vuonna 2020

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Mikäli tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan selkeä suunnitelma ja tuntuvia lisäyksiä, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta.
Laskin ja kolikoita

Lisätalousarvioesitys: Suomelta rahaa köyhien maiden ilmastotoimiin ja muuttoliikkeen ehkäisyyn

Suomi on myöntämässä lisää rahaa vähiten kehittyneiden maiden ilmastorahastoon sekä kritiikkiäkin saaneeseen EU:n Afrikka-hätärahastoon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Mies osoittaa peltoja ja palmua kohti

Vapaakaupan piti tuoda vaurautta, mutta paikalliset menettivätkin maansa – Filippiinien maa-aktivistit vaativat nyt oikeutta

Filippiinien kymmenen vuotta sitten perustetun erityistalousalue Apecon piti tuoda paikallisille asukkaille uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Luvattuja työpaikkoja ei kuulunut, ja maat vietiin osin väkivalloin. Luomuviljelijä Enes raahattiin pois pelloltaan.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.