Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Naisia torilla pakolaisleirillä
Suomi on kaukana sitoumuksistaan kaikkein köyhimpien maiden auttamiseksi ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi kehitysyhteistyössä. Kuvassa Keski-Afrikan Tasavallan väkivaltaisuuksia paenneita naisia Gadon pakolaisleirillä Kamerunissa vuonna 2016. (Kuva: UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehitysyhteistyö on saamassa ensi vuonna hiukan lisää rahaa. Valtion vuoden 2019 talousarvioesityksen mukaan tuki varsinaiselle kehitysyhteistyölle nousee aiemmasta 535,8 miljoonasta eurosta 586 miljoonaan. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantuotteesta nousee arvion mukaan 0,41 prosenttiin aiemmasta 0,39 prosentista.

Vuoden 2016 massiivisten leikkausten jälkeen ollaan kaukana YK:n 0,7 prosentin tavoitteesta, johon Suomi on sitoutunut.

Varsin alhaisella tasolla rahoitus pysyy myös siihen nähden, miten vahvasti kansa kehitysyhteistyötä tukee. UM:n kesällä julkaiseman kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Kaikkein köyhimmille vain vähän

Kehitysrahoituksen asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepasta iloitsee kehymäärärahojen hienoisesta noususta.

”Mutta olemme tosi pettyneitä siihen, että kansalaisjärjestöjen rahoitus ei edelleenkään nouse. Ja se on huolestuttavaa, että LDC-maiden rahoitusosuus on edelleen heikko.”

Suomi on sitoutunut avustamaan LDC- eli kaikkein vähiten kehittyneitä maita 0,2 prosentilla bruttokansantuotteesta. Myös talousarvioesityksen selvitysosassa todetaan Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön keskeisimpänä päämääränä olevan äärimmäisen köyhyyden poistaminen.

Vuoden 2019 talousarvioesityksessä LDC-maiden saaman avun osuus on vain 0,14 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se edellisellä hallituskaudella oli 0,21 prosenttia.

LDC-maiden rahoitusosuuden pienuus johtuu osittain juuri kansalaisjärjestörahoituksen matalasta tasosta, Lundqvist sanoo.

”Kansalaisjärjestöjen tekemästä kehitysyhteistyöstä yli puolet kohdistuu LDC-maihin. Järjestöjen rahoituksen nostamisen puolesta puhuu myös niiden työn tuloksellisuus. Jos kansalaisjärjestöjä rahoitettaisiin siinä määrin kuin esimerkiksi ulkoministeriön omat evaluaatiot suosittavat, saataisiin helpommin 0,2 prosentin tavoite toteutettua.”

Sen sijaan yrityksille myönnettävien tukien määrä on edelleen suuri. Esimerkiksi lainoihin ja finanssisijoituksiin on budjetoitu 130 miljoonaa euroa ja korkotuki-instrumenttiin 12,8 miljoonaa.

Lundqvistin mukaan myös tällä on vaikutusta kaikkein köyhimpien maiden rahoitusosuuden pienuuteen.

”Yritysten on vaikea toimia kaikkein hauraimmissa valtioissa, joissa olosuhteet ovat epävakaat. Niihin on hankalampaa investoida, vaikka halua olisikin.”

Tasa-arvon tavoittelussa teot ja puheet ristiriidassa

Yksi budjettiesitykseen kirjattu tavoite Suomen kehitysyhteistyölle on naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvon tulee olla pyrkimyksenä 85 prosentissa kehitysyhteistyöohjelmista.

Vuoden 2019 talousarvioesityksessä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön tavoiteosuus on vain 35 prosenttia, mikä on sama kuin viime ja edellisvuonna.

”Tässä on taas teot ja puheet räikeässä ristiriidassa. Suomessa ollaan hurjan kaukana EU:n tavoitteesta, eikä sitä kohti olla edes kunnolla pyrkimässä. Kansalaisjärjestörahoituksen lisäämisellä tätäkin prosenttiosuutta voitaisiin nostaa. Järjestöt tekevät esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveystyötä, jonka useat muut toimijat kokevat hankalaksi. ”

Lundqvist harmittelee myös kehitysviestintään budjetoidun summan pienenemistä edelleen.

”Sanotaan, että kehitysyhteistyöstä ja sen tuloksista pitäisi puhua enemmän, vähentää vihapuhetta ja rakentaa solidaarisempaa yhteiskuntaa, ja samaan aikaan viedään rahaa jopa ulkoministeriön omasta kehitysviestinnästä.”

Hyvääkin budjetista Lundqvistin mukaan löytyy, kuten humanitaarisen avun määrän nostaminen ja monenkeskisen kehitysyhteistyön määrärahojen kasvu.

”Näen paljon positiivisia signaaleja ilmassa. Monella puolueella tuntuu nyt olevan avun nostamiseen tarvittava tahtotila. Mutta olisi tärkeää, että siitä olisi ylihallituskautinen, pitkän aikavälin eri puolueiden välinen konsensus.”

”Ruotsissa on syksyllä vaalit ja siellä puhutaan yhdestä prosentista. Meillä ollaan siitä vielä kaukana.”

Juttua varten on haastateltu myös ylitarkastaja Laura Pietilää ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksiköstä.

Korjaus 3.9.:  LDC-maiden saaman avun osuuden laskutapaa on muutettu: se oli edellisellä hallituskaudella oli 0,21 prosenttia, ei 0,22.

Suomen kehityspolitiikka sukupuolten tasa-arvoavustustyökehitysyhteistyöpolitiikkahallintokansalaisyhteiskuntarahoitus Suomi

Lue myös

Nuoria naisia lentopalloverkko taustallaan

Afrikan nuorissa ainekset menestystarinaan

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.
Laskin ja kolikoita

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.

Tuoreimmat

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta