Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä – ”hiljainen, hyväntahtoinen enemmistö” jää keskusteluissa kriitikoiden varjoon

Ulkoministeriön tänään julkaistun kehitysyhteistyökyselyn mukaan melkein yhdeksän kymmenestä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Taustalla voi olla Suomen oman talouden elpyminen, arvelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Suomen lippu -kuviolla koristeltu kakku
Suomalaiset haluavat jakaa omasta kakustaan muillekin, selviää ulkoministeriön kehitysyhteistyökyselystä. (Kuva: Jaro Larnos / CC BY 2.0)

88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Osuus on ollut tätä korkeampi viimeksi vuonna 2007, ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok) onkin tyytyväinen tulokseen.

”En olisi voinut kuvitella, että lähes 90 prosenttia suomalaisista antaa niinkin vahvan tuen kehitysyhteistyölle. Olen myös oikein tyytyväinen siihen, että naiset ja tytöt nousivat tutkimuksessa hyvin tärkeäksi kehitysyhteistyön kohteeksi, sillä se on kehityspolitiikkamme prioriteetti”, hän sanoi tutkimuksen julkaisutilaisuudessa tänään.

Suomalaisten kehitysyhteistyönäkemyksiä kartoittava tutkimus tehdään joka vuosi. Tänä vuonna tutkimukseen haastateltiin 1 004:ää 15–79-vuotiasta suomalaista henkilökohtaisina käyntihaastatteluina.

Yli 80 prosenttia suomalaisista on aiempinakin vuosina pitänyt kehitysyhteistyötä tärkeänä , mutta tätä korkeammalla lukemat ovat olleet viimeksi ennen talouskriisiä, vuonna 2007.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen uskoo, että syynä kannatuksen kasvuun on levoton maailmantilanne mutta myös Suomen talouden elpyminen.

”Huonoina vuosina kehitysyhteistyötä ei pidetty ihan niin tärkeänä. Nyt ajatellaan, että meillä on paremmin varaa kuin aiemmin”, Rahkonen sanoo.

Infograafi, jossa kerrotaan, miten tärkeänä suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä
Kuva: Taloustutkimus

Enemmistö on hiljaa

Kyselyn mukaan niin nuoret kuin vanhatkin ja niin naiset kuin miehetkin pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä. Puoluekannoittain on eroja, mutta silti kehitysyhteistyöskeptikkoina pidettyjen perussuomalaistenkin kannattajista yli 70 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä vähintään melko tärkeänä.

Kriittinen keskustelu kehitysyhteistyöstä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ei Rahkosen mukaan heijastakaan kansan enemmistön mielipidettä.

”Ainahan räväkämmillä mielipiteillä on enemmän painoarvoa. Tutkimus kertoo hiljaisesta enemmistöstä, hyväntahtoisista tavallisista suomalaisista, jotka eivät osallistu kovin aktiivisesti keskusteluun”, hän sanoo.

Tutkimuksesta selviää, että tämä enemmistö koostuu etenkin ihmisistä, jotka seuraavat maailman tapahtumia, tutustuvat mielellään muista kulttuureista tuleviin ihmisiin ja uskovat, että yksilö voi toiminnallaan vaikuttaa maailmaan. Myös uskonnollisuus lisää jonkin verran kehitysyhteistyömyönteisyyttä.

Perinteiset näkemykset

Suomalaisten näkemys kehitysyhteistyöstä on selvityksen mukaan varsin perinteinen. Suomen pitäisi keskittyä vastaajien mukaan etenkin koulutukseen, terveydenhuoltoon sekä naisten ja lasten auttamiseen.

Sen sijaan nykyhallituksen painopiste, yksityisen sektorin tukeminen ja yritysten kautta tehtävä kehitysyhteistyö ei saanut kyselyssä erityisen suurta tukea. Vaikka enemmistö piti tärkeänä kehitysmaiden yksityisen sektorin tukemista, vain 16 prosenttia piti yksityisen sektorin tukemista Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpänä tai toiseksi tärkeimpänä muotona. 10 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen vientimahdollisuuksien parantaminen on peruste tehdä kehitysyhteistyötä.

Infografiikka suomalaisten kehitysyhteistyömielipiteistä
Kuva: Taloustutkimus

Ministeri Virolainen uskoo, että yksityisen sektorin mahdollisuuksista ei ole vielä viestitty tarpeeksi. Lisäksi monet julkisuudessa olleet yritysvastuuskandaalit ovat saaneet ihmiset epäileväisiksi, hän arvelee.

Valkoisen miehen taakka ei vaivaa

Tutkimuksessa selvitettiin myös syvällisempiä kysymyksiä, kuten sitä, miksi kehitysmaissa suomalaisten mielestä on köyhyyttä ja alikehittyneisyyttä. Yleisimmiksi syiksi listattiin rakenteelliset tekijät: väestön alhainen koulutustaso, sodat ja konfliktit sekä epätasa-arvoinen yhteiskuntarakenne.

Sen sijaan esimerkiksi länsimaiden harjoittaman siirtomaapolitiikan mainitsi vain 14 prosenttia ja maailmankaupan epäreilut rakenteet 16 prosenttia vastaajista.

”Suomalaisten ajattelutavassa ei ole valkoisen miehen taakkaa. En tiedä, olisiko jonkun entisen siirtomaavallan kansalaisilla ollut erilainen mielipide”, Rahkonen toteaa.

Vaikka suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä, tutkimuksessa havaittiin sama asia kuin monena aiempanakin vuonna: yhä useampi epäilee kehitysyhteistyön tuloksellisuutta. Vuonna 2002 epäilijöitä oli 22 prosenttia, nyt jo 34 prosenttia.

Rahkosen mukaan vastaukset eivät välttämättä ole ristiriidassa sen kanssa, että samaan aikaan kehitysyhteistyötä pidetään tärkeänä.

”Ihmiset ymmärtävät, että kehitysyhteistyö on vaikea laji. Taustalla voi olla myös se, että suomalaisilla on tutkitusti synkempi käsitys maailman tilasta kuin se todellisuudessa on.”

Aiempien tutkimuksen mukaan suomalaiset esimerkiksi luulevat köyhyyden lisääntyneen, kun se todellisuudessa on vähentynyt. Siksi kehitysyhteistyön tuloksiakin saatetaan epäillä, Rahkonen arvioi.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyö Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.