Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä – ”hiljainen, hyväntahtoinen enemmistö” jää keskusteluissa kriitikoiden varjoon

Ulkoministeriön tänään julkaistun kehitysyhteistyökyselyn mukaan melkein yhdeksän kymmenestä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Taustalla voi olla Suomen oman talouden elpyminen, arvelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Suomen lippu -kuviolla koristeltu kakku
Suomalaiset haluavat jakaa omasta kakustaan muillekin, selviää ulkoministeriön kehitysyhteistyökyselystä. (Kuva: Jaro Larnos / CC BY 2.0)

88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Osuus on ollut tätä korkeampi viimeksi vuonna 2007, ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok) onkin tyytyväinen tulokseen.

”En olisi voinut kuvitella, että lähes 90 prosenttia suomalaisista antaa niinkin vahvan tuen kehitysyhteistyölle. Olen myös oikein tyytyväinen siihen, että naiset ja tytöt nousivat tutkimuksessa hyvin tärkeäksi kehitysyhteistyön kohteeksi, sillä se on kehityspolitiikkamme prioriteetti”, hän sanoi tutkimuksen julkaisutilaisuudessa tänään.

Suomalaisten kehitysyhteistyönäkemyksiä kartoittava tutkimus tehdään joka vuosi. Tänä vuonna tutkimukseen haastateltiin 1 004:ää 15–79-vuotiasta suomalaista henkilökohtaisina käyntihaastatteluina.

Yli 80 prosenttia suomalaisista on aiempinakin vuosina pitänyt kehitysyhteistyötä tärkeänä , mutta tätä korkeammalla lukemat ovat olleet viimeksi ennen talouskriisiä, vuonna 2007.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen uskoo, että syynä kannatuksen kasvuun on levoton maailmantilanne mutta myös Suomen talouden elpyminen.

”Huonoina vuosina kehitysyhteistyötä ei pidetty ihan niin tärkeänä. Nyt ajatellaan, että meillä on paremmin varaa kuin aiemmin”, Rahkonen sanoo.

Infograafi, jossa kerrotaan, miten tärkeänä suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä
Kuva: Taloustutkimus

Enemmistö on hiljaa

Kyselyn mukaan niin nuoret kuin vanhatkin ja niin naiset kuin miehetkin pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä. Puoluekannoittain on eroja, mutta silti kehitysyhteistyöskeptikkoina pidettyjen perussuomalaistenkin kannattajista yli 70 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä vähintään melko tärkeänä.

Kriittinen keskustelu kehitysyhteistyöstä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ei Rahkosen mukaan heijastakaan kansan enemmistön mielipidettä.

”Ainahan räväkämmillä mielipiteillä on enemmän painoarvoa. Tutkimus kertoo hiljaisesta enemmistöstä, hyväntahtoisista tavallisista suomalaisista, jotka eivät osallistu kovin aktiivisesti keskusteluun”, hän sanoo.

Tutkimuksesta selviää, että tämä enemmistö koostuu etenkin ihmisistä, jotka seuraavat maailman tapahtumia, tutustuvat mielellään muista kulttuureista tuleviin ihmisiin ja uskovat, että yksilö voi toiminnallaan vaikuttaa maailmaan. Myös uskonnollisuus lisää jonkin verran kehitysyhteistyömyönteisyyttä.

Perinteiset näkemykset

Suomalaisten näkemys kehitysyhteistyöstä on selvityksen mukaan varsin perinteinen. Suomen pitäisi keskittyä vastaajien mukaan etenkin koulutukseen, terveydenhuoltoon sekä naisten ja lasten auttamiseen.

Sen sijaan nykyhallituksen painopiste, yksityisen sektorin tukeminen ja yritysten kautta tehtävä kehitysyhteistyö ei saanut kyselyssä erityisen suurta tukea. Vaikka enemmistö piti tärkeänä kehitysmaiden yksityisen sektorin tukemista, vain 16 prosenttia piti yksityisen sektorin tukemista Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpänä tai toiseksi tärkeimpänä muotona. 10 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen vientimahdollisuuksien parantaminen on peruste tehdä kehitysyhteistyötä.

Infografiikka suomalaisten kehitysyhteistyömielipiteistä
Kuva: Taloustutkimus

Ministeri Virolainen uskoo, että yksityisen sektorin mahdollisuuksista ei ole vielä viestitty tarpeeksi. Lisäksi monet julkisuudessa olleet yritysvastuuskandaalit ovat saaneet ihmiset epäileväisiksi, hän arvelee.

Valkoisen miehen taakka ei vaivaa

Tutkimuksessa selvitettiin myös syvällisempiä kysymyksiä, kuten sitä, miksi kehitysmaissa suomalaisten mielestä on köyhyyttä ja alikehittyneisyyttä. Yleisimmiksi syiksi listattiin rakenteelliset tekijät: väestön alhainen koulutustaso, sodat ja konfliktit sekä epätasa-arvoinen yhteiskuntarakenne.

Sen sijaan esimerkiksi länsimaiden harjoittaman siirtomaapolitiikan mainitsi vain 14 prosenttia ja maailmankaupan epäreilut rakenteet 16 prosenttia vastaajista.

”Suomalaisten ajattelutavassa ei ole valkoisen miehen taakkaa. En tiedä, olisiko jonkun entisen siirtomaavallan kansalaisilla ollut erilainen mielipide”, Rahkonen toteaa.

Vaikka suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä, tutkimuksessa havaittiin sama asia kuin monena aiempanakin vuonna: yhä useampi epäilee kehitysyhteistyön tuloksellisuutta. Vuonna 2002 epäilijöitä oli 22 prosenttia, nyt jo 34 prosenttia.

Rahkosen mukaan vastaukset eivät välttämättä ole ristiriidassa sen kanssa, että samaan aikaan kehitysyhteistyötä pidetään tärkeänä.

”Ihmiset ymmärtävät, että kehitysyhteistyö on vaikea laji. Taustalla voi olla myös se, että suomalaisilla on tutkitusti synkempi käsitys maailman tilasta kuin se todellisuudessa on.”

Aiempien tutkimuksen mukaan suomalaiset esimerkiksi luulevat köyhyyden lisääntyneen, kun se todellisuudessa on vähentynyt. Siksi kehitysyhteistyön tuloksiakin saatetaan epäillä, Rahkonen arvioi.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyö Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Kolikoita lasissa

Kehitysavun rahavirtojen seuraaminen on helpottunut – Suomen läpinäkyvyys parani huonosta keskinkertaiseksi

Tuoreen arvion mukaan Suomen ja muidenkin avunantajien lahjoittamaa kehitysapua on aiempaa helpompi seurata. Esimerkiksi tuloksista kerrotaan yhä kuitenkin aivan liian vähän.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Tietokoneen näppäimistö

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus maahanmuuttajia ja työnantajia yhdistävälle sovellukselle

Suomen Pakolaisapu halusi tänä vuonna antaa tunnustusta etenkin teknologisille innovaatioille, jotka edistävät kotoutumista.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.