Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä – ”hiljainen, hyväntahtoinen enemmistö” jää keskusteluissa kriitikoiden varjoon

Ulkoministeriön tänään julkaistun kehitysyhteistyökyselyn mukaan melkein yhdeksän kymmenestä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Taustalla voi olla Suomen oman talouden elpyminen, arvelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Suomen lippu -kuviolla koristeltu kakku
Suomalaiset haluavat jakaa omasta kakustaan muillekin, selviää ulkoministeriön kehitysyhteistyökyselystä. (Kuva: Jaro Larnos / CC BY 2.0)

88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Osuus on ollut tätä korkeampi viimeksi vuonna 2007, ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok) onkin tyytyväinen tulokseen.

”En olisi voinut kuvitella, että lähes 90 prosenttia suomalaisista antaa niinkin vahvan tuen kehitysyhteistyölle. Olen myös oikein tyytyväinen siihen, että naiset ja tytöt nousivat tutkimuksessa hyvin tärkeäksi kehitysyhteistyön kohteeksi, sillä se on kehityspolitiikkamme prioriteetti”, hän sanoi tutkimuksen julkaisutilaisuudessa tänään.

Suomalaisten kehitysyhteistyönäkemyksiä kartoittava tutkimus tehdään joka vuosi. Tänä vuonna tutkimukseen haastateltiin 1 004:ää 15–79-vuotiasta suomalaista henkilökohtaisina käyntihaastatteluina.

Yli 80 prosenttia suomalaisista on aiempinakin vuosina pitänyt kehitysyhteistyötä tärkeänä , mutta tätä korkeammalla lukemat ovat olleet viimeksi ennen talouskriisiä, vuonna 2007.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen uskoo, että syynä kannatuksen kasvuun on levoton maailmantilanne mutta myös Suomen talouden elpyminen.

”Huonoina vuosina kehitysyhteistyötä ei pidetty ihan niin tärkeänä. Nyt ajatellaan, että meillä on paremmin varaa kuin aiemmin”, Rahkonen sanoo.

Infograafi, jossa kerrotaan, miten tärkeänä suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä
Kuva: Taloustutkimus

Enemmistö on hiljaa

Kyselyn mukaan niin nuoret kuin vanhatkin ja niin naiset kuin miehetkin pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä. Puoluekannoittain on eroja, mutta silti kehitysyhteistyöskeptikkoina pidettyjen perussuomalaistenkin kannattajista yli 70 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä vähintään melko tärkeänä.

Kriittinen keskustelu kehitysyhteistyöstä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ei Rahkosen mukaan heijastakaan kansan enemmistön mielipidettä.

”Ainahan räväkämmillä mielipiteillä on enemmän painoarvoa. Tutkimus kertoo hiljaisesta enemmistöstä, hyväntahtoisista tavallisista suomalaisista, jotka eivät osallistu kovin aktiivisesti keskusteluun”, hän sanoo.

Tutkimuksesta selviää, että tämä enemmistö koostuu etenkin ihmisistä, jotka seuraavat maailman tapahtumia, tutustuvat mielellään muista kulttuureista tuleviin ihmisiin ja uskovat, että yksilö voi toiminnallaan vaikuttaa maailmaan. Myös uskonnollisuus lisää jonkin verran kehitysyhteistyömyönteisyyttä.

Perinteiset näkemykset

Suomalaisten näkemys kehitysyhteistyöstä on selvityksen mukaan varsin perinteinen. Suomen pitäisi keskittyä vastaajien mukaan etenkin koulutukseen, terveydenhuoltoon sekä naisten ja lasten auttamiseen.

Sen sijaan nykyhallituksen painopiste, yksityisen sektorin tukeminen ja yritysten kautta tehtävä kehitysyhteistyö ei saanut kyselyssä erityisen suurta tukea. Vaikka enemmistö piti tärkeänä kehitysmaiden yksityisen sektorin tukemista, vain 16 prosenttia piti yksityisen sektorin tukemista Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpänä tai toiseksi tärkeimpänä muotona. 10 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen vientimahdollisuuksien parantaminen on peruste tehdä kehitysyhteistyötä.

Infografiikka suomalaisten kehitysyhteistyömielipiteistä
Kuva: Taloustutkimus

Ministeri Virolainen uskoo, että yksityisen sektorin mahdollisuuksista ei ole vielä viestitty tarpeeksi. Lisäksi monet julkisuudessa olleet yritysvastuuskandaalit ovat saaneet ihmiset epäileväisiksi, hän arvelee.

Valkoisen miehen taakka ei vaivaa

Tutkimuksessa selvitettiin myös syvällisempiä kysymyksiä, kuten sitä, miksi kehitysmaissa suomalaisten mielestä on köyhyyttä ja alikehittyneisyyttä. Yleisimmiksi syiksi listattiin rakenteelliset tekijät: väestön alhainen koulutustaso, sodat ja konfliktit sekä epätasa-arvoinen yhteiskuntarakenne.

Sen sijaan esimerkiksi länsimaiden harjoittaman siirtomaapolitiikan mainitsi vain 14 prosenttia ja maailmankaupan epäreilut rakenteet 16 prosenttia vastaajista.

”Suomalaisten ajattelutavassa ei ole valkoisen miehen taakkaa. En tiedä, olisiko jonkun entisen siirtomaavallan kansalaisilla ollut erilainen mielipide”, Rahkonen toteaa.

Vaikka suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä, tutkimuksessa havaittiin sama asia kuin monena aiempanakin vuonna: yhä useampi epäilee kehitysyhteistyön tuloksellisuutta. Vuonna 2002 epäilijöitä oli 22 prosenttia, nyt jo 34 prosenttia.

Rahkosen mukaan vastaukset eivät välttämättä ole ristiriidassa sen kanssa, että samaan aikaan kehitysyhteistyötä pidetään tärkeänä.

”Ihmiset ymmärtävät, että kehitysyhteistyö on vaikea laji. Taustalla voi olla myös se, että suomalaisilla on tutkitusti synkempi käsitys maailman tilasta kuin se todellisuudessa on.”

Aiempien tutkimuksen mukaan suomalaiset esimerkiksi luulevat köyhyyden lisääntyneen, kun se todellisuudessa on vähentynyt. Siksi kehitysyhteistyön tuloksiakin saatetaan epäillä, Rahkonen arvioi.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyö Suomi Ulkoministeriö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Teddykarhu

Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin

Suomen piti raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa 2017, mutta raporttia ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Ulkoministeriön mukaan syynä on raporttisuma.
Kaksi miestä työskentelee nahanvärjäysaltailla

Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö

Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.

Luetuimmat

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Avustusjärjestöt: Syyriassa kuollut lapsia hypotermiaan – Perheet pakenevat taisteluita jalkaisin ja autojen lavoilla
Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen
Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä
Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille
Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK
Brasiliassa on murhattu tänä vuonna jo toistasataa naista – Rankaisemattomuus viestii, että väkivalta on sallittua, varoittaa ihmisoikeuskomissio
Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta
Raportti kertoo työpaikkakiusaamisesta ja syrjinnästä ihmisokeusjärjestö Amnestyssa – Suomen Amnestyn mukaan työtyytyväisyys hyvällä tolalla
Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen