Uutiset Asekauppa

Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille

Myös Suomen kautta voi edelleen päätyä aseita Jemenin sotaan, vaikka Suomi onkin jäädyttänyt vientiluvat Arabiemiirikunnille, varoittaa ihmisoikeusjärjestö.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla
Monet länsimaat ovat myyneet aseita Jemenin sotaan osallistuvalle Arabiemiirikunnille. (Kuva: hewy / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vetoaa kaikkia maita lopettamaan aseiden toimittamisen Jemenin konfliktin osapuolille.

Järjestön tänään julkaiseman katsauksen mukaan Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta saamiaan aseita myös Jemenin puolisotilaallisille joukoille, jotka ovat tiettävästi syyllistyneet sotarikoksiin. Joukot ovat maan kouluttamia ja ylläpitämiä, mutta ne eivät ole vastuussa millekään hallitukselle.

”Yhdysvaltoja, Isoa-Britanniaa, Ranskaa ja muita Euroopan maita on oikeutetusti kritisoitu siitä, että ne toimittavat aseita liittouman joukoille, ja Iran on liitetty huthien aseistamiseen. Uusi uhka on kuitenkin syntymässä. Jemenistä on nopeasti tullut Arabiemiirikuntien tukema turvasatama joukoille, jotka toimivat laajasti ilman vastuuta”, sanoo Amnesty Internationalin asekaupan asiantuntija Patrick Wilcken tiedotteessa.

Arabiemiirikunnat on osa Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa, joka on pommittanut Jemenin hallitusta vastaan taistelevia shiialaisia huthikapinallisia maaliskuusta 2015 alkaen. Sekä huthit että liittouman joukot ovat hyökänneet myös siviilejä vastaan ja estäneet avun perillevientiä. Konflikti on aiheuttanut Jemeniin humanitaarisen kriisin, jota pidetään maailman pahimpana.

Myös Arabiemiirikuntien tukemia puolisotilallisia joukkoja on syytetty sotarikoksista muun muassa Hodeidan satamakaupunkiin kohdistuneen hyökkäyksen yhteydessä sekä Arabiemiirikuntien tukemissa salaisissa vankiloissa Etelä-Jemenissä.

Länsimaat ovat myyneet Arabiemiirikunnille aseita huolimatta siitä, että monet niistä ovat mukana kansainvälisessä asekauppasopimuksessa. Se kieltää aseiden toimittamisen maihin, joissa niitä voidaan käyttää ihmisoikeusloukkauksiin.

Amnestyn mukaan sodan alkamisesta lähtien Arabiemiirikuntiin on kuitenkin toimitettu runsaan kolmen miljardin euron arvosta aseita. Muun muassa Australia, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Tsekki, Ranska, Saksa, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Turkki, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat toimittaneet vielä viime aikoinakin aseita alueelle.

Järjestö vetoaakin nyt valtioihin, jotta ne noudattaisivat sopimusta ja lopettaisivat aseviennin kaikille osapuolille, kunnes voidaan varmistaa, ettei niitä käytetä kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin.

Myös Suomi on myynyt viime vuosina miehistönkuljetusvaunuja Arabiemiraateille. Viime vuonna paljastui, että niitä on todennäköisesti käytetty myös Jemenin sodassa.

Suomi ilmoitti viime marraskuussa, ettei se enää myönnä asevientilupia Arabiemiirikuntiin. Viime vuoden aikana vientilupia myönnettiin kuitenkin kaksi, mikä tarkoittaa, että Suomen kautta voi edelleen mennä aseita Jemeniin, Suomen Amnesty muistuttaa.

Myös Norja, Hollanti ja Tanska ovat hiljattain ilmoittaneet, etteivät ne myönnä enää asevientilupia Arabiemiirikuntiin.

AsekauppaJemenin konfliktiSuomen asekaupat ihmisoikeudetpolitiikkaaseet & armeijakonflikti ArabiemiirikunnatJemenSuomi Amnesty International

Lue myös

Veistos revolverista, jonka piippu on pantu solmuun.

Kansainvälisen asekaupan 20 vuotta jatkunut kasvu on viimein pysähtynyt, mutta Lähi-idän asetuonti kasvaa edelleen

Aseiden vienti ja tuonti on kasvanut vuosikausia, mutta nyt kasvu näyttää viimein taittuneen. On kuitenkin liian aikaista arvioida, onko muutos pysyvä, arvioi Tukholman rauhantutkimusinstituutti.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

Sotatarvikkeita rauhanrahastosta

EU:n uusi rauhanrahasto rahoittaa Afrikan maiden armeijoita, jotta terrorismiin voitaisiin puuttua ja puolustusteollisuudella riittäisi asiakkaita. Aseiden viennin riskinä on kuitenkin niiden päätyminen vääriin käsiin, kirjoittaa Ronja Karkinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä