Uutiset Asekauppa

Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille

Myös Suomen kautta voi edelleen päätyä aseita Jemenin sotaan, vaikka Suomi onkin jäädyttänyt vientiluvat Arabiemiirikunnille, varoittaa ihmisoikeusjärjestö.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla
Monet länsimaat ovat myyneet aseita Jemenin sotaan osallistuvalle Arabiemiirikunnille. (Kuva: hewy / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vetoaa kaikkia maita lopettamaan aseiden toimittamisen Jemenin konfliktin osapuolille.

Järjestön tänään julkaiseman katsauksen mukaan Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta saamiaan aseita myös Jemenin puolisotilaallisille joukoille, jotka ovat tiettävästi syyllistyneet sotarikoksiin. Joukot ovat maan kouluttamia ja ylläpitämiä, mutta ne eivät ole vastuussa millekään hallitukselle.

”Yhdysvaltoja, Isoa-Britanniaa, Ranskaa ja muita Euroopan maita on oikeutetusti kritisoitu siitä, että ne toimittavat aseita liittouman joukoille, ja Iran on liitetty huthien aseistamiseen. Uusi uhka on kuitenkin syntymässä. Jemenistä on nopeasti tullut Arabiemiirikuntien tukema turvasatama joukoille, jotka toimivat laajasti ilman vastuuta”, sanoo Amnesty Internationalin asekaupan asiantuntija Patrick Wilcken tiedotteessa.

Arabiemiirikunnat on osa Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa, joka on pommittanut Jemenin hallitusta vastaan taistelevia shiialaisia huthikapinallisia maaliskuusta 2015 alkaen. Sekä huthit että liittouman joukot ovat hyökänneet myös siviilejä vastaan ja estäneet avun perillevientiä. Konflikti on aiheuttanut Jemeniin humanitaarisen kriisin, jota pidetään maailman pahimpana.

Myös Arabiemiirikuntien tukemia puolisotilallisia joukkoja on syytetty sotarikoksista muun muassa Hodeidan satamakaupunkiin kohdistuneen hyökkäyksen yhteydessä sekä Arabiemiirikuntien tukemissa salaisissa vankiloissa Etelä-Jemenissä.

Länsimaat ovat myyneet Arabiemiirikunnille aseita huolimatta siitä, että monet niistä ovat mukana kansainvälisessä asekauppasopimuksessa. Se kieltää aseiden toimittamisen maihin, joissa niitä voidaan käyttää ihmisoikeusloukkauksiin.

Amnestyn mukaan sodan alkamisesta lähtien Arabiemiirikuntiin on kuitenkin toimitettu runsaan kolmen miljardin euron arvosta aseita. Muun muassa Australia, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Tsekki, Ranska, Saksa, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Turkki, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat toimittaneet vielä viime aikoinakin aseita alueelle.

Järjestö vetoaakin nyt valtioihin, jotta ne noudattaisivat sopimusta ja lopettaisivat aseviennin kaikille osapuolille, kunnes voidaan varmistaa, ettei niitä käytetä kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin.

Myös Suomi on myynyt viime vuosina miehistönkuljetusvaunuja Arabiemiraateille. Viime vuonna paljastui, että niitä on todennäköisesti käytetty myös Jemenin sodassa.

Suomi ilmoitti viime marraskuussa, ettei se enää myönnä asevientilupia Arabiemiirikuntiin. Viime vuoden aikana vientilupia myönnettiin kuitenkin kaksi, mikä tarkoittaa, että Suomen kautta voi edelleen mennä aseita Jemeniin, Suomen Amnesty muistuttaa.

Myös Norja, Hollanti ja Tanska ovat hiljattain ilmoittaneet, etteivät ne myönnä enää asevientilupia Arabiemiirikuntiin.

AsekauppaJemenin konfliktiSuomen asekaupat ihmisoikeudetpolitiikkaaseet & armeijakonflikti ArabiemiirikunnatJemenSuomi Amnesty International

Lue myös

Jeff Halper, Syksy Räsänen ja Kari Paasonen istuvat rauhanjärjestöjen seminaarissa

”Keskustelu asekaupasta pitäisi nostaa moraaliselle tasolle” – EU-maiden asevienti herättää huolta asiantuntijoissa

Rauhanjärjestöjen seminaarissa keskusteltiin EU:n aseviennistä ja uudesta puolustusrahastosta. Vaikka EU:n yhteinen kanta kieltää aseviennin konfliktimaihin, käytännössä se ei ole estänyt kauppaa muun muassa Saudi-Arabian kanssa. Todellisuudessa kansainvälisissä säännöissä ei pitäisi olla tulkinnanvaraa, totesi ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.
Solmuun vedetty aseen piippu

Asekauppa vilkastui taas – Saudi-Arabiasta maailman suurin aseiden tuoja

Maailman asekauppa on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut jälleen, selviää Tukholman rauhantutkimustinstituutin tuoreista tilastoista. Länsimaisilla aseilla on kysyntää etenkin Persianlahden sotaa käyvissä maissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.