Uutiset Asekauppa

Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille

Myös Suomen kautta voi edelleen päätyä aseita Jemenin sotaan, vaikka Suomi onkin jäädyttänyt vientiluvat Arabiemiirikunnille, varoittaa ihmisoikeusjärjestö.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla
Monet länsimaat ovat myyneet aseita Jemenin sotaan osallistuvalle Arabiemiirikunnille. (Kuva: hewy / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vetoaa kaikkia maita lopettamaan aseiden toimittamisen Jemenin konfliktin osapuolille.

Järjestön tänään julkaiseman katsauksen mukaan Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta saamiaan aseita myös Jemenin puolisotilaallisille joukoille, jotka ovat tiettävästi syyllistyneet sotarikoksiin. Joukot ovat maan kouluttamia ja ylläpitämiä, mutta ne eivät ole vastuussa millekään hallitukselle.

”Yhdysvaltoja, Isoa-Britanniaa, Ranskaa ja muita Euroopan maita on oikeutetusti kritisoitu siitä, että ne toimittavat aseita liittouman joukoille, ja Iran on liitetty huthien aseistamiseen. Uusi uhka on kuitenkin syntymässä. Jemenistä on nopeasti tullut Arabiemiirikuntien tukema turvasatama joukoille, jotka toimivat laajasti ilman vastuuta”, sanoo Amnesty Internationalin asekaupan asiantuntija Patrick Wilcken tiedotteessa.

Arabiemiirikunnat on osa Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa, joka on pommittanut Jemenin hallitusta vastaan taistelevia shiialaisia huthikapinallisia maaliskuusta 2015 alkaen. Sekä huthit että liittouman joukot ovat hyökänneet myös siviilejä vastaan ja estäneet avun perillevientiä. Konflikti on aiheuttanut Jemeniin humanitaarisen kriisin, jota pidetään maailman pahimpana.

Myös Arabiemiirikuntien tukemia puolisotilallisia joukkoja on syytetty sotarikoksista muun muassa Hodeidan satamakaupunkiin kohdistuneen hyökkäyksen yhteydessä sekä Arabiemiirikuntien tukemissa salaisissa vankiloissa Etelä-Jemenissä.

Länsimaat ovat myyneet Arabiemiirikunnille aseita huolimatta siitä, että monet niistä ovat mukana kansainvälisessä asekauppasopimuksessa. Se kieltää aseiden toimittamisen maihin, joissa niitä voidaan käyttää ihmisoikeusloukkauksiin.

Amnestyn mukaan sodan alkamisesta lähtien Arabiemiirikuntiin on kuitenkin toimitettu runsaan kolmen miljardin euron arvosta aseita. Muun muassa Australia, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Tsekki, Ranska, Saksa, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Turkki, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat toimittaneet vielä viime aikoinakin aseita alueelle.

Järjestö vetoaakin nyt valtioihin, jotta ne noudattaisivat sopimusta ja lopettaisivat aseviennin kaikille osapuolille, kunnes voidaan varmistaa, ettei niitä käytetä kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin.

Myös Suomi on myynyt viime vuosina miehistönkuljetusvaunuja Arabiemiraateille. Viime vuonna paljastui, että niitä on todennäköisesti käytetty myös Jemenin sodassa.

Suomi ilmoitti viime marraskuussa, ettei se enää myönnä asevientilupia Arabiemiirikuntiin. Viime vuoden aikana vientilupia myönnettiin kuitenkin kaksi, mikä tarkoittaa, että Suomen kautta voi edelleen mennä aseita Jemeniin, Suomen Amnesty muistuttaa.

Myös Norja, Hollanti ja Tanska ovat hiljattain ilmoittaneet, etteivät ne myönnä enää asevientilupia Arabiemiirikuntiin.

AsekauppaJemenin konfliktiSuomen asekaupat ihmisoikeudetpolitiikkaaseet & armeijakonflikti ArabiemiirikunnatJemenSuomi Amnesty International

Lue myös

Solmuun vedetty aseen piippu

Asekauppa vilkastui taas – Saudi-Arabiasta maailman suurin aseiden tuoja

Maailman asekauppa on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut jälleen, selviää Tukholman rauhantutkimustinstituutin tuoreista tilastoista. Länsimaisilla aseilla on kysyntää etenkin Persianlahden sotaa käyvissä maissa.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Tutkimus: Vaatebrändit vakuuttelevat avoimuuttaan, mutta useimmat eivät paljasta tehdaslistojaan

Vaatevallankumous-viikon kunniaksi julkaistujen raporttien monet brändit ovat varsin vaitonaisia siitä, kuka niiden tuotteet oikeastaan valmistaa. Moni painostaa alihankkijoitaan halpoihin hintoihin samalla, kun vakuuttaa sitoutumistaan ihmisoikeuksiin.
Naisia käsittelemässä muovijätettä

Raportti: Kiinan muovijätteen tuontikielto käänsi jätevirran Kaakkois-Aasian maihin

Kiinan päätös kieltää muovijätteen tuonti maahan on toisaalta vähentänyt jätteiden vientiä, toisaalta ohjannut muovijätettä muihin maihin, joissa sääntely on lepsumpaa. Järjestöjen mielestä paras ratkaisu on vähentää kertakäyttömuovin valmistusta ylipäätään.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.