Uutiset Asekauppa

Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille

Myös Suomen kautta voi edelleen päätyä aseita Jemenin sotaan, vaikka Suomi onkin jäädyttänyt vientiluvat Arabiemiirikunnille, varoittaa ihmisoikeusjärjestö.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla
Monet länsimaat ovat myyneet aseita Jemenin sotaan osallistuvalle Arabiemiirikunnille. (Kuva: hewy / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vetoaa kaikkia maita lopettamaan aseiden toimittamisen Jemenin konfliktin osapuolille.

Järjestön tänään julkaiseman katsauksen mukaan Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta saamiaan aseita myös Jemenin puolisotilaallisille joukoille, jotka ovat tiettävästi syyllistyneet sotarikoksiin. Joukot ovat maan kouluttamia ja ylläpitämiä, mutta ne eivät ole vastuussa millekään hallitukselle.

”Yhdysvaltoja, Isoa-Britanniaa, Ranskaa ja muita Euroopan maita on oikeutetusti kritisoitu siitä, että ne toimittavat aseita liittouman joukoille, ja Iran on liitetty huthien aseistamiseen. Uusi uhka on kuitenkin syntymässä. Jemenistä on nopeasti tullut Arabiemiirikuntien tukema turvasatama joukoille, jotka toimivat laajasti ilman vastuuta”, sanoo Amnesty Internationalin asekaupan asiantuntija Patrick Wilcken tiedotteessa.

Arabiemiirikunnat on osa Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa, joka on pommittanut Jemenin hallitusta vastaan taistelevia shiialaisia huthikapinallisia maaliskuusta 2015 alkaen. Sekä huthit että liittouman joukot ovat hyökänneet myös siviilejä vastaan ja estäneet avun perillevientiä. Konflikti on aiheuttanut Jemeniin humanitaarisen kriisin, jota pidetään maailman pahimpana.

Myös Arabiemiirikuntien tukemia puolisotilallisia joukkoja on syytetty sotarikoksista muun muassa Hodeidan satamakaupunkiin kohdistuneen hyökkäyksen yhteydessä sekä Arabiemiirikuntien tukemissa salaisissa vankiloissa Etelä-Jemenissä.

Länsimaat ovat myyneet Arabiemiirikunnille aseita huolimatta siitä, että monet niistä ovat mukana kansainvälisessä asekauppasopimuksessa. Se kieltää aseiden toimittamisen maihin, joissa niitä voidaan käyttää ihmisoikeusloukkauksiin.

Amnestyn mukaan sodan alkamisesta lähtien Arabiemiirikuntiin on kuitenkin toimitettu runsaan kolmen miljardin euron arvosta aseita. Muun muassa Australia, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Tsekki, Ranska, Saksa, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Turkki, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat toimittaneet vielä viime aikoinakin aseita alueelle.

Järjestö vetoaakin nyt valtioihin, jotta ne noudattaisivat sopimusta ja lopettaisivat aseviennin kaikille osapuolille, kunnes voidaan varmistaa, ettei niitä käytetä kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin.

Myös Suomi on myynyt viime vuosina miehistönkuljetusvaunuja Arabiemiraateille. Viime vuonna paljastui, että niitä on todennäköisesti käytetty myös Jemenin sodassa.

Suomi ilmoitti viime marraskuussa, ettei se enää myönnä asevientilupia Arabiemiirikuntiin. Viime vuoden aikana vientilupia myönnettiin kuitenkin kaksi, mikä tarkoittaa, että Suomen kautta voi edelleen mennä aseita Jemeniin, Suomen Amnesty muistuttaa.

Myös Norja, Hollanti ja Tanska ovat hiljattain ilmoittaneet, etteivät ne myönnä enää asevientilupia Arabiemiirikuntiin.

AsekauppaJemenin konfliktiSuomen asekaupat ihmisoikeudetpolitiikkaaseet & armeijakonflikti ArabiemiirikunnatJemenSuomi Amnesty International

Lue myös

Solmuun vedetty aseen piippu

Asekauppa vilkastui taas – Saudi-Arabiasta maailman suurin aseiden tuoja

Maailman asekauppa on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut jälleen, selviää Tukholman rauhantutkimustinstituutin tuoreista tilastoista. Länsimaisilla aseilla on kysyntää etenkin Persianlahden sotaa käyvissä maissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan