Uutiset EU:n kehityspolitiikka

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.
Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia
EU:n ja Afrikan suhteissa on tapahtunut historiallinen muutos, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere. Kuvassa europarlamentin rakennus Strasbourgissa. (Kuva: "© European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 4.0)

Afrikka on viime aikoina saanut aiempaa enemmän huomiota EU:ssa. Moni pisti merkille, että komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti EU:n ja Afrikan suhteet näkyvästi esiin unionin tilaa käsittelevässä puheessaan syyskuussa.

Afrikan ja EU:n välille on solmittu useita erilaisia kumppanuuksia ja sopimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi siirtolaisuuden torjuntaan ja talouspolitiikkaan. Meneillään on myös neuvottelut uudesta EU:n, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden välisestä sopimuksesta.

”EU:n suhteissa Afrikkaan on tapahtunut historiallinen paradigman muutos”, sanoo Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta European Policy and Strategy Centeristä.

Develtere puhui kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen ja EU-komission järjestämässä Afrikka-seminaarissa Helsingissä maanantaina.

Toisin kuin kuvitellaan, syynä viime aikoina virinneeseen kiinnostukseen Afrikan kehitystä kohtaan ei ole Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus, Develtere sanoo.

”Kehitys ei poista siirtolaisuutta. Kehitys nostaa ihmisiä äärimmäisestä köyhyydestä, ja köyhistä köyhimmät eivät ole niitä, jotka lähtevät”, hän perustelee.

”Todellisuudessa katsomme Afrikkaan, koska EU:ssa on vihdoin ymmärretty, että oma tulevaisuutemme riippuu Afrikasta. Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee. Jos sillä menee huonosti, niin menee meilläkin”, Develtere sanoo.

Develtere korostaa erityisesti yksityisen rahan ja investointien merkitystä Afrikan kehitykselle.

”Kiinan investoinneista Afrikkaan puhutaan paljon, mutta todellisuudessa EU investoi Afrikkaan kymmenen kertaa enemmän.”

”EU:n puolelta tarvitaan enemmän nöyryyttä”

Onko kyseessä todella niin iso murros EU:n ja Afrikan suhteissa kuin Develtere kuvaa, Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen?

”Siinä mielessä kyllä, että Afrikasta puhutaan nyt aiempaa enemmän. Mutta mitään suurta asennemuutosta suhtautumisessa Afrikkaan ei ole tapahtunut. EU:n puolelta tarvitaan edelleen enemmän nöyryyttä suhteessa Afrikkaan”, Lappalainen sanoo.

Lappalaisen mukaan Afrikka-herätyksen taustalla vaikuttaa nimenomaan siirtolaisuus ja väestönkasvu.

”Pelätään että parin vuoden takaiset tapahtumat toistuvat vielä suuremmassa mittakaavassa”, Lappalainen sanoo viitaten vuoteen 2015, jolloin EU:n alueelle saapui yli 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa.

Toinen suuri pelko EU:ssa Lappalaisen mukaan on, että eurooppalaiset eivät pääse Afrikan markkinoille.

”On ongelmallista ajatella, että pelkät investoinnit auttaisivat. Niiden lisäksi tarvitaan panostusta koulutukseen, demokratiaan ja hyvään hallintoon, jotka antavat ihmisille välineitä edistää paikallista kehitystä. Se on edellytys myös investointien saamiselle.”

Vaikeat neuvottelut AKT-maiden kanssa

Tällä hetkellä EU:ssa neuvotellaan uutta sopimusta EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden välille vuonna 2020 päättyvän Cotonoun sopimuksen tilalle. Patrick Develteren mukaan tähän mennessä yhteisymmärrykseen on päästy siitä, että tulevakin sopimus on luonteeltaan poliittinen, ei pelkästään taloudellinen.

”Cotonoun sopimuksessa on mukana yli puolet YK:n jäsenmaista. Ilman tätä yhteistyötä emme olisi saaneet aikaan esimerkiksi Pariisin ilmastosopimusta”, Develtere sanoo.

Rilli Lappalainen povaa neuvotteluista vaikeita.

”Vaikka Afrikan unioni sai päätettyä neuvotteluihin lähtemisestä aiemmin kuin EU, kyseessä on riitainen porukka. Samoin on EU:n laita. Sopimus on tärkeä vanhoille jäsenmaille, joilla on siirtomaayhteyksiä, uudet jäsenmaat eivät niinkään pidä sitä tärkeänä”, Lappalainen sanoo.

Suomalaisesta näkökulmasta Cotonoun jälkeisten neuvottelujen kiinnostavuutta lisää, että ne pitäisi saada päätökseen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensi vuoden lopussa.

Sopimus linkittyy neuvotteluihin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä eli budjetista vuosille 2021–2027. Kehyksessä päätetään muun muassa ulkosuhteiden rahoituksesta, johon on ehdotettu tuntuvaa korotusta.

OIKAISU 27.11.2018 Cotonoun sopimus on voimassa vuoteen 2020, ei 2022, asti.

EU:n kehityspolitiikka kehityspakolaisetsiirtolaisuusväestöpolitiikkaEUhallinto AfrikkaEurooppa Kehys ry

Lue myös

Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri Robert Dussey

EU ja kehitysmaat aloittivat neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta – Järjestöt pelkäävät siirtolaisuuden saavan liikaa tilaa

Neuvottelut oli tarkoitus aloittaa jo kesällä, mutta muun muassa Unkarin tiukat siirtolaisuuskannat lykkäsivät niitä. Nyt järjestöt pelkäävät, että siirtolaisuus- ja turvallisuusteemat dominoivat neuvotteluita liikaa.
Koululainen opiskelee kreikkaa aakkoslapuilla

Järjestöt pelkäävät kehitysavun jäävän jalkoihin EU:n uudessa rahoituskehyksessä

EU-komissio haluaisi nostaa unionin ulkosuhteiden rahoitusta tuntuvasti lähivuosina. Järjestöt pelkäävät, että rahaa käytetään jatkossa yhä enemmän oman edun ajamiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Teddykarhu

Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin

Suomen piti raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa 2017, mutta raporttia ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Ulkoministeriön mukaan syynä on raporttisuma.
Kaksi miestä työskentelee nahanvärjäysaltailla

Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö

Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.

Luetuimmat

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Avustusjärjestöt: Syyriassa kuollut lapsia hypotermiaan – Perheet pakenevat taisteluita jalkaisin ja autojen lavoilla
Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen
Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä
Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille
Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK
Brasiliassa on murhattu tänä vuonna jo toistasataa naista – Rankaisemattomuus viestii, että väkivalta on sallittua, varoittaa ihmisoikeuskomissio
Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta
Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen
Raportti kertoo työpaikkakiusaamisesta ja syrjinnästä ihmisokeusjärjestö Amnestyssa – Suomen Amnestyn mukaan työtyytyväisyys hyvällä tolalla