Uutiset EU:n kehityspolitiikka

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.
Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia
EU:n ja Afrikan suhteissa on tapahtunut historiallinen muutos, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere. Kuvassa europarlamentin rakennus Strasbourgissa. (Kuva: "© European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 4.0)

Afrikka on viime aikoina saanut aiempaa enemmän huomiota EU:ssa. Moni pisti merkille, että komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti EU:n ja Afrikan suhteet näkyvästi esiin unionin tilaa käsittelevässä puheessaan syyskuussa.

Afrikan ja EU:n välille on solmittu useita erilaisia kumppanuuksia ja sopimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi siirtolaisuuden torjuntaan ja talouspolitiikkaan. Meneillään on myös neuvottelut uudesta EU:n, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden välisestä sopimuksesta.

”EU:n suhteissa Afrikkaan on tapahtunut historiallinen paradigman muutos”, sanoo Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta European Policy and Strategy Centeristä.

Develtere puhui kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen ja EU-komission järjestämässä Afrikka-seminaarissa Helsingissä maanantaina.

Toisin kuin kuvitellaan, syynä viime aikoina virinneeseen kiinnostukseen Afrikan kehitystä kohtaan ei ole Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus, Develtere sanoo.

”Kehitys ei poista siirtolaisuutta. Kehitys nostaa ihmisiä äärimmäisestä köyhyydestä, ja köyhistä köyhimmät eivät ole niitä, jotka lähtevät”, hän perustelee.

”Todellisuudessa katsomme Afrikkaan, koska EU:ssa on vihdoin ymmärretty, että oma tulevaisuutemme riippuu Afrikasta. Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee. Jos sillä menee huonosti, niin menee meilläkin”, Develtere sanoo.

Develtere korostaa erityisesti yksityisen rahan ja investointien merkitystä Afrikan kehitykselle.

”Kiinan investoinneista Afrikkaan puhutaan paljon, mutta todellisuudessa EU investoi Afrikkaan kymmenen kertaa enemmän.”

”EU:n puolelta tarvitaan enemmän nöyryyttä”

Onko kyseessä todella niin iso murros EU:n ja Afrikan suhteissa kuin Develtere kuvaa, Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen?

”Siinä mielessä kyllä, että Afrikasta puhutaan nyt aiempaa enemmän. Mutta mitään suurta asennemuutosta suhtautumisessa Afrikkaan ei ole tapahtunut. EU:n puolelta tarvitaan edelleen enemmän nöyryyttä suhteessa Afrikkaan”, Lappalainen sanoo.

Lappalaisen mukaan Afrikka-herätyksen taustalla vaikuttaa nimenomaan siirtolaisuus ja väestönkasvu.

”Pelätään että parin vuoden takaiset tapahtumat toistuvat vielä suuremmassa mittakaavassa”, Lappalainen sanoo viitaten vuoteen 2015, jolloin EU:n alueelle saapui yli 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa.

Toinen suuri pelko EU:ssa Lappalaisen mukaan on, että eurooppalaiset eivät pääse Afrikan markkinoille.

”On ongelmallista ajatella, että pelkät investoinnit auttaisivat. Niiden lisäksi tarvitaan panostusta koulutukseen, demokratiaan ja hyvään hallintoon, jotka antavat ihmisille välineitä edistää paikallista kehitystä. Se on edellytys myös investointien saamiselle.”

Vaikeat neuvottelut AKT-maiden kanssa

Tällä hetkellä EU:ssa neuvotellaan uutta sopimusta EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden välille vuonna 2020 päättyvän Cotonoun sopimuksen tilalle. Patrick Develteren mukaan tähän mennessä yhteisymmärrykseen on päästy siitä, että tulevakin sopimus on luonteeltaan poliittinen, ei pelkästään taloudellinen.

”Cotonoun sopimuksessa on mukana yli puolet YK:n jäsenmaista. Ilman tätä yhteistyötä emme olisi saaneet aikaan esimerkiksi Pariisin ilmastosopimusta”, Develtere sanoo.

Rilli Lappalainen povaa neuvotteluista vaikeita.

”Vaikka Afrikan unioni sai päätettyä neuvotteluihin lähtemisestä aiemmin kuin EU, kyseessä on riitainen porukka. Samoin on EU:n laita. Sopimus on tärkeä vanhoille jäsenmaille, joilla on siirtomaayhteyksiä, uudet jäsenmaat eivät niinkään pidä sitä tärkeänä”, Lappalainen sanoo.

Suomalaisesta näkökulmasta Cotonoun jälkeisten neuvottelujen kiinnostavuutta lisää, että ne pitäisi saada päätökseen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensi vuoden lopussa.

Sopimus linkittyy neuvotteluihin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä eli budjetista vuosille 2021–2027. Kehyksessä päätetään muun muassa ulkosuhteiden rahoituksesta, johon on ehdotettu tuntuvaa korotusta.

OIKAISU 27.11.2018 Cotonoun sopimus on voimassa vuoteen 2020, ei 2022, asti.

EU:n kehityspolitiikka kehityspakolaisetsiirtolaisuusväestöpolitiikkaEUhallinto AfrikkaEurooppa Kehys ry

Lue myös

Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri Robert Dussey

EU ja kehitysmaat aloittivat neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta – Järjestöt pelkäävät siirtolaisuuden saavan liikaa tilaa

Neuvottelut oli tarkoitus aloittaa jo kesällä, mutta muun muassa Unkarin tiukat siirtolaisuuskannat lykkäsivät niitä. Nyt järjestöt pelkäävät, että siirtolaisuus- ja turvallisuusteemat dominoivat neuvotteluita liikaa.
Koululainen opiskelee kreikkaa aakkoslapuilla

Järjestöt pelkäävät kehitysavun jäävän jalkoihin EU:n uudessa rahoituskehyksessä

EU-komissio haluaisi nostaa unionin ulkosuhteiden rahoitusta tuntuvasti lähivuosina. Järjestöt pelkäävät, että rahaa käytetään jatkossa yhä enemmän oman edun ajamiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.
Tehdas tupruttaa savua veden äärellä

EU-maiden kansallisille ilmasto- ja energiasuunnitelmille vaatimaton arvosana – Suomen suunnitelma viidenneksi paras

EU-maiden pitää jättää komissiolle lopulliset ilmasto- ja energiasuunnitelmansa tämä vuoden lopussa. Luonnokset eivät ole riittävän kunnianhimoisia, mikäli halutaan päästä nollapäästöihin, selviää tutkimuksesta.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.
Lentokoneen siipi, taustalla auringonlasku

EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti

Financial Times -lehden ja Transport & Environment -järjestön käsiinsä saaneen raportin mukaan lentoveron vaikutukset unionin työllisyyteen ja bruttokansantuotteeseen olisivat merkityksettömät. EU komissio ei ole vielä julkaissut raporttia.

Luetuimmat

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää
Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys
Oikeusjuttu Shelliä vastaan etenee: Hollantilainen oikeusistuin linjasi, että sillä on toimivaltaa käsitellä nigerialaisten ympäristöaktivistien teloituksiin liittyvä tapaus
Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat
Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana
Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa
Poikkeuksellisen laaja joukko kaupunkeja, järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita vaatii EU-johtajilta ilmastohätätilaan puuttumista
Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali
EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti
Kahden sadekauden epäonnistuminen uhkaa johtaa kriisiin Somaliassa – Avustusrahoista alle viidennes kasassa