Uutiset EU:n kehityspolitiikka

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.
Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia
EU:n ja Afrikan suhteissa on tapahtunut historiallinen muutos, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere. Kuvassa europarlamentin rakennus Strasbourgissa. (Kuva: "© European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 4.0)

Afrikka on viime aikoina saanut aiempaa enemmän huomiota EU:ssa. Moni pisti merkille, että komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti EU:n ja Afrikan suhteet näkyvästi esiin unionin tilaa käsittelevässä puheessaan syyskuussa.

Afrikan ja EU:n välille on solmittu useita erilaisia kumppanuuksia ja sopimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi siirtolaisuuden torjuntaan ja talouspolitiikkaan. Meneillään on myös neuvottelut uudesta EU:n, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden välisestä sopimuksesta.

”EU:n suhteissa Afrikkaan on tapahtunut historiallinen paradigman muutos”, sanoo Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta European Policy and Strategy Centeristä.

Develtere puhui kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen ja EU-komission järjestämässä Afrikka-seminaarissa Helsingissä maanantaina.

Toisin kuin kuvitellaan, syynä viime aikoina virinneeseen kiinnostukseen Afrikan kehitystä kohtaan ei ole Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus, Develtere sanoo.

”Kehitys ei poista siirtolaisuutta. Kehitys nostaa ihmisiä äärimmäisestä köyhyydestä, ja köyhistä köyhimmät eivät ole niitä, jotka lähtevät”, hän perustelee.

”Todellisuudessa katsomme Afrikkaan, koska EU:ssa on vihdoin ymmärretty, että oma tulevaisuutemme riippuu Afrikasta. Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee. Jos sillä menee huonosti, niin menee meilläkin”, Develtere sanoo.

Develtere korostaa erityisesti yksityisen rahan ja investointien merkitystä Afrikan kehitykselle.

”Kiinan investoinneista Afrikkaan puhutaan paljon, mutta todellisuudessa EU investoi Afrikkaan kymmenen kertaa enemmän.”

”EU:n puolelta tarvitaan enemmän nöyryyttä”

Onko kyseessä todella niin iso murros EU:n ja Afrikan suhteissa kuin Develtere kuvaa, Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen?

”Siinä mielessä kyllä, että Afrikasta puhutaan nyt aiempaa enemmän. Mutta mitään suurta asennemuutosta suhtautumisessa Afrikkaan ei ole tapahtunut. EU:n puolelta tarvitaan edelleen enemmän nöyryyttä suhteessa Afrikkaan”, Lappalainen sanoo.

Lappalaisen mukaan Afrikka-herätyksen taustalla vaikuttaa nimenomaan siirtolaisuus ja väestönkasvu.

”Pelätään että parin vuoden takaiset tapahtumat toistuvat vielä suuremmassa mittakaavassa”, Lappalainen sanoo viitaten vuoteen 2015, jolloin EU:n alueelle saapui yli 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa.

Toinen suuri pelko EU:ssa Lappalaisen mukaan on, että eurooppalaiset eivät pääse Afrikan markkinoille.

”On ongelmallista ajatella, että pelkät investoinnit auttaisivat. Niiden lisäksi tarvitaan panostusta koulutukseen, demokratiaan ja hyvään hallintoon, jotka antavat ihmisille välineitä edistää paikallista kehitystä. Se on edellytys myös investointien saamiselle.”

Vaikeat neuvottelut AKT-maiden kanssa

Tällä hetkellä EU:ssa neuvotellaan uutta sopimusta EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden välille vuonna 2020 päättyvän Cotonoun sopimuksen tilalle. Patrick Develteren mukaan tähän mennessä yhteisymmärrykseen on päästy siitä, että tulevakin sopimus on luonteeltaan poliittinen, ei pelkästään taloudellinen.

”Cotonoun sopimuksessa on mukana yli puolet YK:n jäsenmaista. Ilman tätä yhteistyötä emme olisi saaneet aikaan esimerkiksi Pariisin ilmastosopimusta”, Develtere sanoo.

Rilli Lappalainen povaa neuvotteluista vaikeita.

”Vaikka Afrikan unioni sai päätettyä neuvotteluihin lähtemisestä aiemmin kuin EU, kyseessä on riitainen porukka. Samoin on EU:n laita. Sopimus on tärkeä vanhoille jäsenmaille, joilla on siirtomaayhteyksiä, uudet jäsenmaat eivät niinkään pidä sitä tärkeänä”, Lappalainen sanoo.

Suomalaisesta näkökulmasta Cotonoun jälkeisten neuvottelujen kiinnostavuutta lisää, että ne pitäisi saada päätökseen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensi vuoden lopussa.

Sopimus linkittyy neuvotteluihin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä eli budjetista vuosille 2021–2027. Kehyksessä päätetään muun muassa ulkosuhteiden rahoituksesta, johon on ehdotettu tuntuvaa korotusta.

OIKAISU 27.11.2018 Cotonoun sopimus on voimassa vuoteen 2020, ei 2022, asti.

EU:n kehityspolitiikka kehityspakolaisetsiirtolaisuusväestöpolitiikkaEUhallinto AfrikkaEurooppa Kehys ry

Lue myös

Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.