Uutiset EU:n ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikka

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.
Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia
EU:n ja Afrikan suhteissa on tapahtunut historiallinen muutos, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere. Kuvassa europarlamentin rakennus Strasbourgissa. (Kuva: "© European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 4.0)

Afrikka on viime aikoina saanut aiempaa enemmän huomiota EU:ssa. Moni pisti merkille, että komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti EU:n ja Afrikan suhteet näkyvästi esiin unionin tilaa käsittelevässä puheessaan syyskuussa.

Afrikan ja EU:n välille on solmittu useita erilaisia kumppanuuksia ja sopimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi siirtolaisuuden torjuntaan ja talouspolitiikkaan. Meneillään on myös neuvottelut uudesta EU:n, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden välisestä sopimuksesta.

”EU:n suhteissa Afrikkaan on tapahtunut historiallinen paradigman muutos”, sanoo Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta European Policy and Strategy Centeristä.

Develtere puhui kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen ja EU-komission järjestämässä Afrikka-seminaarissa Helsingissä maanantaina.

Toisin kuin kuvitellaan, syynä viime aikoina virinneeseen kiinnostukseen Afrikan kehitystä kohtaan ei ole Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus, Develtere sanoo.

”Kehitys ei poista siirtolaisuutta. Kehitys nostaa ihmisiä äärimmäisestä köyhyydestä, ja köyhistä köyhimmät eivät ole niitä, jotka lähtevät”, hän perustelee.

”Todellisuudessa katsomme Afrikkaan, koska EU:ssa on vihdoin ymmärretty, että oma tulevaisuutemme riippuu Afrikasta. Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee. Jos sillä menee huonosti, niin menee meilläkin”, Develtere sanoo.

Develtere korostaa erityisesti yksityisen rahan ja investointien merkitystä Afrikan kehitykselle.

”Kiinan investoinneista Afrikkaan puhutaan paljon, mutta todellisuudessa EU investoi Afrikkaan kymmenen kertaa enemmän.”

”EU:n puolelta tarvitaan enemmän nöyryyttä”

Onko kyseessä todella niin iso murros EU:n ja Afrikan suhteissa kuin Develtere kuvaa, Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen?

”Siinä mielessä kyllä, että Afrikasta puhutaan nyt aiempaa enemmän. Mutta mitään suurta asennemuutosta suhtautumisessa Afrikkaan ei ole tapahtunut. EU:n puolelta tarvitaan edelleen enemmän nöyryyttä suhteessa Afrikkaan”, Lappalainen sanoo.

Lappalaisen mukaan Afrikka-herätyksen taustalla vaikuttaa nimenomaan siirtolaisuus ja väestönkasvu.

”Pelätään että parin vuoden takaiset tapahtumat toistuvat vielä suuremmassa mittakaavassa”, Lappalainen sanoo viitaten vuoteen 2015, jolloin EU:n alueelle saapui yli 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa.

Toinen suuri pelko EU:ssa Lappalaisen mukaan on, että eurooppalaiset eivät pääse Afrikan markkinoille.

”On ongelmallista ajatella, että pelkät investoinnit auttaisivat. Niiden lisäksi tarvitaan panostusta koulutukseen, demokratiaan ja hyvään hallintoon, jotka antavat ihmisille välineitä edistää paikallista kehitystä. Se on edellytys myös investointien saamiselle.”

Vaikeat neuvottelut AKT-maiden kanssa

Tällä hetkellä EU:ssa neuvotellaan uutta sopimusta EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden välille vuonna 2020 päättyvän Cotonoun sopimuksen tilalle. Patrick Develteren mukaan tähän mennessä yhteisymmärrykseen on päästy siitä, että tulevakin sopimus on luonteeltaan poliittinen, ei pelkästään taloudellinen.

”Cotonoun sopimuksessa on mukana yli puolet YK:n jäsenmaista. Ilman tätä yhteistyötä emme olisi saaneet aikaan esimerkiksi Pariisin ilmastosopimusta”, Develtere sanoo.

Rilli Lappalainen povaa neuvotteluista vaikeita.

”Vaikka Afrikan unioni sai päätettyä neuvotteluihin lähtemisestä aiemmin kuin EU, kyseessä on riitainen porukka. Samoin on EU:n laita. Sopimus on tärkeä vanhoille jäsenmaille, joilla on siirtomaayhteyksiä, uudet jäsenmaat eivät niinkään pidä sitä tärkeänä”, Lappalainen sanoo.

Suomalaisesta näkökulmasta Cotonoun jälkeisten neuvottelujen kiinnostavuutta lisää, että ne pitäisi saada päätökseen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensi vuoden lopussa.

Sopimus linkittyy neuvotteluihin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä eli budjetista vuosille 2021–2027. Kehyksessä päätetään muun muassa ulkosuhteiden rahoituksesta, johon on ehdotettu tuntuvaa korotusta.

OIKAISU 27.11.2018 Cotonoun sopimus on voimassa vuoteen 2020, ei 2022, asti.

EU:n ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikka kehityspakolaisetsiirtolaisuusväestöpolitiikkaEUhallinto AfrikkaEurooppa Kehys ry

Lue myös

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Henkilö puolilähikuvassa.

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja

Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen on valittu CONCORD-järjestön hallituksen puheenjohtajaksi vuosille 2021–2023.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää