Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU ja kehitysmaat aloittivat neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta – Järjestöt pelkäävät siirtolaisuuden saavan liikaa tilaa

Neuvottelut oli tarkoitus aloittaa jo kesällä, mutta muun muassa Unkarin tiukat siirtolaisuuskannat lykkäsivät niitä. Nyt järjestöt pelkäävät, että siirtolaisuus- ja turvallisuusteemat dominoivat neuvotteluita liikaa.
Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri Robert Dussey
Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri Robert Dussey edustaa AKT-maissa neuvotteluissa uudesta yhteistyösopimuksesta EU:n kanssa. (Kuva: Cia Pak / UN Photo)

Euroopan komissio on aloittanut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-maat) kanssa viralliset neuvottelut uudesta kumppanuussopimuksesta.

Tarkoituksena on neuvotella jatko vuosina 2000–2020 voimassa olevalle Cotonoun sopimukselle. Kyseessä on laajin kehitysmaiden ja EU:n välinen kumppanuussopimus, ja se kattaa EU:n suhteet 79 maahan.

Sopimuksen tarkoituksena on poistaa köyhyys ja liittää AKT-maat vaiheittain maailmantalouteen. Sen tärkeimmät osa-alueet ovat kehitysyhteistyö, taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö sekä poliittinen ulottuvuus.

Komission mukaan uuden sopimuksen tavoitteena on ”tiiviimpi poliittinen yhteistyö, jolla pyritään ratkomaan maailmanlaajuisia haasteita”. Sopimus pyrkii saavuttamaan myös kestävän kehityksen tavoitteet, jotka hyväksyttiin YK:ssa vuonna 2015.

Järjestöt ovat kuitenkin olleet huolissaan siitä, tulevatko EU:n muuttoliike-, turvallisuus- ja kauppapoliittiset intressit dominoimaan neuvotteluja, kertoo suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry tiedotteessaan.

Neuvotteluita jouduttiin lykkäämään siksi, että EU:n sisällä oli erimielisyyttä muuttoliikekysymyksistä. EurActiv-uutissivuston mukaan etenkin siirtolaisuuteen nihkeästi suhtautuvan Unkarin oli vaikea hyväksyä neuvottelumandaatin tekstiä.

Esimerkiksi kehitysjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö Concord puolestaan on huolissaan siitä, että sen mukaan nykyisessä Afrikka-keskustelussa maanosa nähdään vain EU:n kauppa- ja talouskumppanina. EU:n omat intressit turvallisuuden, siirtolaisuuden, raaka-ainekilpailun ja uusien markkinoiden ympärillä riskeeraavat koko sopimuksen, se varoittaa tiedotteessaan.

VIime viikolla avatuissa neuvotteluissa EU:n pääneuvottelijana toimii kehityskomissaari Neven Mimica. AKT-maita taas edustaa  Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri, professori Robert Dussey.

EU:n kehityspolitiikka kehityspolitiikkaEUgeopolitiikka Kehys ry

Lue myös

Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat