Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU ja kehitysmaat aloittivat neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta – Järjestöt pelkäävät siirtolaisuuden saavan liikaa tilaa

Neuvottelut oli tarkoitus aloittaa jo kesällä, mutta muun muassa Unkarin tiukat siirtolaisuuskannat lykkäsivät niitä. Nyt järjestöt pelkäävät, että siirtolaisuus- ja turvallisuusteemat dominoivat neuvotteluita liikaa.
Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri Robert Dussey
Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri Robert Dussey edustaa AKT-maissa neuvotteluissa uudesta yhteistyösopimuksesta EU:n kanssa. (Kuva: Cia Pak / UN Photo)

Euroopan komissio on aloittanut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-maat) kanssa viralliset neuvottelut uudesta kumppanuussopimuksesta.

Tarkoituksena on neuvotella jatko vuosina 2000–2020 voimassa olevalle Cotonoun sopimukselle. Kyseessä on laajin kehitysmaiden ja EU:n välinen kumppanuussopimus, ja se kattaa EU:n suhteet 79 maahan.

Sopimuksen tarkoituksena on poistaa köyhyys ja liittää AKT-maat vaiheittain maailmantalouteen. Sen tärkeimmät osa-alueet ovat kehitysyhteistyö, taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö sekä poliittinen ulottuvuus.

Komission mukaan uuden sopimuksen tavoitteena on ”tiiviimpi poliittinen yhteistyö, jolla pyritään ratkomaan maailmanlaajuisia haasteita”. Sopimus pyrkii saavuttamaan myös kestävän kehityksen tavoitteet, jotka hyväksyttiin YK:ssa vuonna 2015.

Järjestöt ovat kuitenkin olleet huolissaan siitä, tulevatko EU:n muuttoliike-, turvallisuus- ja kauppapoliittiset intressit dominoimaan neuvotteluja, kertoo suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry tiedotteessaan.

Neuvotteluita jouduttiin lykkäämään siksi, että EU:n sisällä oli erimielisyyttä muuttoliikekysymyksistä. EurActiv-uutissivuston mukaan etenkin siirtolaisuuteen nihkeästi suhtautuvan Unkarin oli vaikea hyväksyä neuvottelumandaatin tekstiä.

Esimerkiksi kehitysjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö Concord puolestaan on huolissaan siitä, että sen mukaan nykyisessä Afrikka-keskustelussa maanosa nähdään vain EU:n kauppa- ja talouskumppanina. EU:n omat intressit turvallisuuden, siirtolaisuuden, raaka-ainekilpailun ja uusien markkinoiden ympärillä riskeeraavat koko sopimuksen, se varoittaa tiedotteessaan.

VIime viikolla avatuissa neuvotteluissa EU:n pääneuvottelijana toimii kehityskomissaari Neven Mimica. AKT-maita taas edustaa  Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri, professori Robert Dussey.

EU:n kehityspolitiikka kehityspolitiikkaEUgeopolitiikka Kehys ry

Lue myös

Koululainen opiskelee kreikkaa aakkoslapuilla

Järjestöt pelkäävät kehitysavun jäävän jalkoihin EU:n uudessa rahoituskehyksessä

EU-komissio haluaisi nostaa unionin ulkosuhteiden rahoitusta tuntuvasti lähivuosina. Järjestöt pelkäävät, että rahaa käytetään jatkossa yhä enemmän oman edun ajamiseen.
Broken EU flag

Raportti: EU:n Afrikka-hätärahasto keskittyy muuttoliikkeeseen köyhyyden sijasta

EU suuntaa turhan innokkaasti kehitysapurahaa siirtolaisuuden torjuntaan etenkin Nigerissä ja Libyassa, kritisoidaan tuoreessa järjestöraportissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna

Rauhanjärjestöissä varaudutaan jälleen vyönkiristyksiin, sillä ensi vuonna valtiontukea voi olla luvassa melkein puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. ”Maailmalla olen aina mainostanut, että Suomi on siitä hieno maa, että myös kriittisiä tahoja tuetaan. Tämän hallituskauden jälkeen en ole enää yhtä varma”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.
Annos papumuhennosta lautasella

300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa

Yksinkertainen 600 kalorin ateria maksaa eteläsudanilaiselle yli 200 prosenttia keskimääräisistä päivätuloista. Konfliktimaiden ruuan hinnan pitäisi järkyttää kaikkia, varoittaa Maailman ruokaohjelma.
Rio de Janeiro

Brasiliassa jännitetään presidentinvaalien toista kierrosta – Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro kannattaa sotilasdiktatuuria ja vastustaa aborttioikeutta

Brasilian oikeisto yhdistyi äärioikeiston Jair Bolsonaron taakse vaalien ensimmäisellä kierroksella. Bolsonaro vetoaa karjanomistajiin, uskonnollisin ryhmiin ja vahvaa johtajaa kaipaaviin. Toiseksi eniten ääniä sai korruptioskandaaleissa ryvettyneen työväenpuolueen Fernando Hadadd.