Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU ja kehitysmaat aloittivat neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta – Järjestöt pelkäävät siirtolaisuuden saavan liikaa tilaa

Neuvottelut oli tarkoitus aloittaa jo kesällä, mutta muun muassa Unkarin tiukat siirtolaisuuskannat lykkäsivät niitä. Nyt järjestöt pelkäävät, että siirtolaisuus- ja turvallisuusteemat dominoivat neuvotteluita liikaa.
Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri Robert Dussey
Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri Robert Dussey edustaa AKT-maissa neuvotteluissa uudesta yhteistyösopimuksesta EU:n kanssa. (Kuva: Cia Pak / UN Photo)

Euroopan komissio on aloittanut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-maat) kanssa viralliset neuvottelut uudesta kumppanuussopimuksesta.

Tarkoituksena on neuvotella jatko vuosina 2000–2020 voimassa olevalle Cotonoun sopimukselle. Kyseessä on laajin kehitysmaiden ja EU:n välinen kumppanuussopimus, ja se kattaa EU:n suhteet 79 maahan.

Sopimuksen tarkoituksena on poistaa köyhyys ja liittää AKT-maat vaiheittain maailmantalouteen. Sen tärkeimmät osa-alueet ovat kehitysyhteistyö, taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö sekä poliittinen ulottuvuus.

Komission mukaan uuden sopimuksen tavoitteena on ”tiiviimpi poliittinen yhteistyö, jolla pyritään ratkomaan maailmanlaajuisia haasteita”. Sopimus pyrkii saavuttamaan myös kestävän kehityksen tavoitteet, jotka hyväksyttiin YK:ssa vuonna 2015.

Järjestöt ovat kuitenkin olleet huolissaan siitä, tulevatko EU:n muuttoliike-, turvallisuus- ja kauppapoliittiset intressit dominoimaan neuvotteluja, kertoo suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry tiedotteessaan.

Neuvotteluita jouduttiin lykkäämään siksi, että EU:n sisällä oli erimielisyyttä muuttoliikekysymyksistä. EurActiv-uutissivuston mukaan etenkin siirtolaisuuteen nihkeästi suhtautuvan Unkarin oli vaikea hyväksyä neuvottelumandaatin tekstiä.

Esimerkiksi kehitysjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö Concord puolestaan on huolissaan siitä, että sen mukaan nykyisessä Afrikka-keskustelussa maanosa nähdään vain EU:n kauppa- ja talouskumppanina. EU:n omat intressit turvallisuuden, siirtolaisuuden, raaka-ainekilpailun ja uusien markkinoiden ympärillä riskeeraavat koko sopimuksen, se varoittaa tiedotteessaan.

VIime viikolla avatuissa neuvotteluissa EU:n pääneuvottelijana toimii kehityskomissaari Neven Mimica. AKT-maita taas edustaa  Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri, professori Robert Dussey.

EU:n kehityspolitiikka kehityspolitiikkaEUgeopolitiikka Kehys ry

Lue myös

Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.
Koululainen opiskelee kreikkaa aakkoslapuilla

Järjestöt pelkäävät kehitysavun jäävän jalkoihin EU:n uudessa rahoituskehyksessä

EU-komissio haluaisi nostaa unionin ulkosuhteiden rahoitusta tuntuvasti lähivuosina. Järjestöt pelkäävät, että rahaa käytetään jatkossa yhä enemmän oman edun ajamiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.