Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU ja kehitysmaat aloittivat neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta – Järjestöt pelkäävät siirtolaisuuden saavan liikaa tilaa

Neuvottelut oli tarkoitus aloittaa jo kesällä, mutta muun muassa Unkarin tiukat siirtolaisuuskannat lykkäsivät niitä. Nyt järjestöt pelkäävät, että siirtolaisuus- ja turvallisuusteemat dominoivat neuvotteluita liikaa.
Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri Robert Dussey
Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri Robert Dussey edustaa AKT-maissa neuvotteluissa uudesta yhteistyösopimuksesta EU:n kanssa. (Kuva: Cia Pak / UN Photo)

Euroopan komissio on aloittanut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-maat) kanssa viralliset neuvottelut uudesta kumppanuussopimuksesta.

Tarkoituksena on neuvotella jatko vuosina 2000–2020 voimassa olevalle Cotonoun sopimukselle. Kyseessä on laajin kehitysmaiden ja EU:n välinen kumppanuussopimus, ja se kattaa EU:n suhteet 79 maahan.

Sopimuksen tarkoituksena on poistaa köyhyys ja liittää AKT-maat vaiheittain maailmantalouteen. Sen tärkeimmät osa-alueet ovat kehitysyhteistyö, taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö sekä poliittinen ulottuvuus.

Komission mukaan uuden sopimuksen tavoitteena on ”tiiviimpi poliittinen yhteistyö, jolla pyritään ratkomaan maailmanlaajuisia haasteita”. Sopimus pyrkii saavuttamaan myös kestävän kehityksen tavoitteet, jotka hyväksyttiin YK:ssa vuonna 2015.

Järjestöt ovat kuitenkin olleet huolissaan siitä, tulevatko EU:n muuttoliike-, turvallisuus- ja kauppapoliittiset intressit dominoimaan neuvotteluja, kertoo suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry tiedotteessaan.

Neuvotteluita jouduttiin lykkäämään siksi, että EU:n sisällä oli erimielisyyttä muuttoliikekysymyksistä. EurActiv-uutissivuston mukaan etenkin siirtolaisuuteen nihkeästi suhtautuvan Unkarin oli vaikea hyväksyä neuvottelumandaatin tekstiä.

Esimerkiksi kehitysjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö Concord puolestaan on huolissaan siitä, että sen mukaan nykyisessä Afrikka-keskustelussa maanosa nähdään vain EU:n kauppa- ja talouskumppanina. EU:n omat intressit turvallisuuden, siirtolaisuuden, raaka-ainekilpailun ja uusien markkinoiden ympärillä riskeeraavat koko sopimuksen, se varoittaa tiedotteessaan.

VIime viikolla avatuissa neuvotteluissa EU:n pääneuvottelijana toimii kehityskomissaari Neven Mimica. AKT-maita taas edustaa  Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri, professori Robert Dussey.

EU:n kehityspolitiikka kehityspolitiikkaEUgeopolitiikka Kehys ry

Lue myös

Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."
Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta