Näkökulmat

Turismi – kehityksen kaasu vai ympäristönsuojelun jarru?

Turismin uskotaan auttavan merkittävästi köyhyyden vähentämisessä. Samalla se kuitenkin uhkaa kehitysmaiden luontoa, sillä monien maiden ympäristö ei kestä turismin aiheuttamaa kuormaa.
Balilaisista jopa 80 prosenttia saa tulonsa turismista. (Kuva: Kent Chen / cc 2.0)

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin MaailmanKuva-lehden numerossa 14/2014.

Matkailu voi auttaa merkittävästi monia kehittyviä maita nousemaan köyhyydestä. Tällä hetkellä turismi tuo pääasiallisen osan ulkomaisesta valuutasta joka kolmanteen kehitysmaahan. Yksi työpaikka matkailualalla luo puolitoista työpaikkaa jollakin toisella matkailuun linkittyvällä toimialalla.

Samalla turismi kuitenkin uhkaa kehitysmaiden luontoa, sillä monien maiden ympäristö ei kestä turismin aiheuttamaa kuormaa. Näin uskovat monet ympäristöalan asiantuntijajärjestöt.

YK:n ympäristöohjelma UNEP toteaa raportissaan, että on enenevässä määrin näyttöä siitä, kuinka matkailu vähentää köyhyyttä etenkin kehittyvien maiden maaseuduilla. Raportti kuitenkin huomauttaa, että kehittyvissä maissa matkailun on oltava ennen kaikkea kestävää ja vastuullista. Huonosti toteutettu matkailubisnes aiheuttaa eroosiota ja kohtuuttomia kuormia maaperälle, lisää ilman, maaperän ja vesistöjen saastumista, tuhoaa kasvi- ja eläinlajeja sekä kasvattaa metsäpalojen riskiä.

"Vastuullinen matkailu tehostaa paikallisyhteisöjen energiankulutusta, jätteenkäsittelyä ja vesijärjestelmiä."

Vastuullinen matkailu ja ympäristökysymysten huomioiminen matkailubisneksessä ei pelkästään tee turismista kehitysmaista ympäristöystävällistä. Se myös tehostaa paikallisyhteisöjen energiankulutusta, jätteenkäsittelyä ja vesijärjestelmiä.

Turistit kuluttavat Balin vesivaroja

Bali, tunnettu ja suosittu matkailusaari Indonesiassa, on yksi paikoista, joihin tällä hetkellä kiteytyy erityisen selvästi ristiriita turismin ja ympäristön välillä.

Vielä 1970-luvulla Bali oli maatalousvaltainen saari, kunnes taiteilijat ja lainelautailijat alkoivat vyöryä saarelle etenkin Australiasta.

Tällä hetkellä Balilla on 4,2 miljoonaa asukasta. Matkailijoita Balilla käy vuodessa yli kolme miljoonaa. Nyt balilaisista jopa 80 prosenttia saa tulonsa turismista.

Jo useita vuosia on uumoiltu, että viimeistään vuonna 2015 Balia uhkaa vesikriisi, sillä maan vesivarannot eivät riitä sekä maanviljelyksen että turismin tarpeisiin.

Balin vuotuinen vedenkulutus on tällä hetkellä 5,4 miljardia kuutiota, kun vettä on saarella saatavilla vain 4,7 miljardia kuutiota vuodessa.

"Tilanne pahenee koko ajan. Balin yhdeksästä alueesta enää neljä tuottaa enemmän vettä kuin kuluttaa", balilainen ympäristövaikuttaja ja paikallisen kansalaisjärjestön Wisnun johtaja I Made Suarnatha toteaa.

Tänä vuonna kohdattiin jo ensimmäinen selkeä kriisitilanne, kun vedenjakelu katkesi Etelä-Balilla. Tilannetta pahensi poikkeuksellisen ankara kuivakausi. Erikoisinta oli, että monien hotellien vedenjakelu onnistuttiin pitämään käynnissä, vaikka monet paikalliset asukkaat pakotettiin ostamaan pullotettu vesi liikkuvista autoista.

Balilainen käyttää arviolta 100–150 litraa vettä päivässä, kun yksi hotellissa asuva matkustaja kuluttaa vettä samassa ajassa yli 1 500 litraa. Luksushotellissa määrä voi olla huimasti suurempi.

Uhkana ruokapula

Balin vesikriisiin on yritetty etsiä ratkaisua monin ero tavoin. Balin paikallishallinto on esimerkiksi tukenut jäteveden kierrätystä ja kampanjoinut kestävän vedenkäytön puolesta.

Ehdotuslistalla on ollut myös muun muassa Pohjois-Balin jokien vesien puhdistaminen ja ohjaaminen etelän turistikeskuksiin. Osa hotelleista on pohtinut sijoittamista järjestelmään, jolla merivettä voisi puhdistaa juomakelpoiseksi.

Tilanne ei kuitenkaan ole helpottanut. Maankäyttö on säädeltyä, mutta järjestelmä korruptoitunut. Jokin aika takaperin ympäristön kannalta arvokkaalle Nusa Duan rannalle nousi 700 huoneen jättihotelli.

"Hotelleja rakennetaan koko ajan lisää, usein siitäkin huolimatta, että paikallinen yhteisö vastustaa niitä", Suarnatha sanoo.

Pullotettua vettä on tuotu Balille ulkopuolelta jo vuosia. Balin 400 joesta yli puolet on jo kuivuneita, ja Balin tärkein luonnonveden lähde, Buyan-järvi, on kutistunut sekä kärsinyt pahasti sakkautumisesta ja kemikaaleista.

"Nopeat muutokset siinä, miten maata käytetään Balilla ja miten esimerkiksi maata viljellään, voimistavat ongelmaa. Pahimmillaan tämä voi johtaa jopa ruokapulaan."

Balin tilannetta ei myöskään paranna jäteongelma: balilaiset ja turistit tuottavat yhdessä 20 000 kuutiometriä jätettä joka päivä. Kolmasosa tästä jätteestä ei päädy ollenkaan jätehuollon piiriin.

Indonesialaisen ympäristöjärjestö Walhin mukaan jopa 13 rantaa Balilla on pilaantunut turismin takia.

Turismi voi myös suojella eläinlajeja

Kehitysmaihin suuntautuvalla matkailulla on vaikutuksia myös uhanalaisiin eläimiin. Eläinten perässä luonnonpuistoihin saapuvat turistit voivat olla vakava uhka lajien säilymiselle, kun eläinten luonnollinen ekosysteemi murtuu ja muuttuu vierailijoiden ehdoilla.

Myös metsästysmatkoilla eläinten asema jää helposti taloudellisten kysymysten jalkoihin. Vähänkin korruptoituneessa maassa voi rahalla kaatua suojellun lajin yksilö.

Indonesialaisen Save Indonesian Endangered Species -järjestön Claire Oelrich näkee matkailussa kuitenkin ensisijaisesti paljon hyvää.

"Turismi on ainoa keino, jolla uhanalaisia lajeja voidaan suojella. Se lisää tietoisuutta ja estää sellaisia asioita tapahtumasta, jotka johtuvat sääntöjen ja lakien puutteesta", hän toteaa.

Esimerkkeinä hän mainitsee Borneon sademetsien hakkuut ja sarvikuonojen salametsästyksen Sumatralla, joita luontomatkailu on tehokkaasti jarruttanut. Matkailun kasvun ansiosta myös paikalliset ovat ymmärtäneet uhanalaisen luonnon suojelemisen tärkeyden.

Ekologisuuteen kuuluu paikallisyhteisön tukeminen

Eko-termin alla myydään monenlaisia matkailu- ja majoituspalveluita, mutta vaikka maailmalla on lukuisia erilaisia sertifikaattijärjestelmiä, termi "eko" ei itsessään tarkoita mitään eikä näin ollen varmista matkailupalvelujen ympäristöystävällisyyttä tai eettisyyttä.

Lisäksi kaukomatkailuun usein oleellisesti kuuluva lentäminen aiheuttaa huomattavan määrän hiilidioksidipäästöjä.

"Kävelykin voi vahingoittaa ympäristöä. Pitäisi olla joku järjestelmä, jolla mitata jälkeä ympäristöön", ekomajataloa Balilla jo vuosikausia pyörittänyt Alan Wilson sanoo.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi hotelleissa ei ole mitään tähtijärjestelmää, jolla ekologisuutta voi mitata: viiden tähden ekokokemuksen voi saada jo kahden tähden hotellissa.

"Kylpylä tai televisio hotellissa ei ole ekoa. Sitä paitsi ekomatkailu on pohjimmiltaan keskiluokalle suunnattua bisnestä."

Wilsonin oma majatalo perustaa ekologisuutensa sadeveden ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Tavoitteena on neutraali hiilijalanjälki.

Wilson pitää tärkeänä myös sitä, että ekologiseksi itseään kutsuva yritys tukee paikallista yhteisöä palkkaamalla paikallisia työntekijöitä ja ohjaamalla osan tuotosta yhteisön hyväksi. Wilsonin majatalossa paikalliset työntekijät omistavat 80 prosenttia yrityksestä.

Luonnonsuojelu on vain yksi osa ekomatkailua. Merkittävää on myös paikallisen yhteisön tukeminen ja sen erityispiirteiden ja kulttuurin vahvistaminen.

Myös YK:n ympäristöohjelma UNEP muistuttaa, että matkailupotentiaalin ansiosta monet maailman tärkeistä luonnonalueista ovat nykyään lailla suojattuja ja että paikalliset yhteisöt hyötyvät turismista, kunhan se on ympäristön kannalta kestävää.

Matkailun ansiosta energian, veden ja jätehuollon kulut laskevat myös paikallisille, ja turismin tarpeet madaltavat kynnystä hyödyntää energiaa, vettä ja jätehuoltoa tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Lähteet: YK:n ympäristöohjelma UNEP, Maailmanpankki, Maailman matkailuneuvosto, Wisnu Foundation, Walhi, Save Indonesian Endangerd Species. Lähteinä käytetty myös Suomen ympäristöministeriön toimittajien matka-apurahalla vuonna 2011 tehdyn Indonesian-matkan tausta- ja haastattelumateriaaleja.

Näkökulma köyhyysturismityöympäristöilmastonmuutos MaailmanKuva

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.