Näkökulmat Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Suomi pakenee vastuuta, pakolaiset sotaa

Suomi vääntää muutamasta sadasta pakolaisesta samaan aikaan, kun maailmassa on enemmän pakolaisia kuin 70 vuoteen, kritisoi Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö.
(Kuva: EU/ECHO/Martin Karimi / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Pakolainen-lehden numerossa 3/2014. Tilaa lehti täältä.

Tätä kirjoitettaessa ministerit istuvat Säätytalolla neuvottelemassa budjettiriihestä. Asialistalla on lapsiperheiden verovähennystä, kuntatalouden tasapainottamista ja sote-uudistusta, joiden alle kansainväliset velvoitteet ja humanitaarisuus tuntuvat unohtuvan.

Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa pakolaiskiintiötä esitetään laskettavaksi takaisin 750 henkilöön. Viime vuonna iloitsimme hallituksen historiallisesta päätöksestä korottaa kiintiötä kolmellasadalla henkilöllä, mutta ilo näyttää jäävän lyhytaikaiseksi.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan pakolaisten uudelleensijoituksen tarve on noussut vuodessa 39 prosenttia. Uutta kotimaata tarvitsee ensi vuonna lähes miljoona pakolaista. Syyrialaispakolaistenkin toivo nopeasta kotiinpaluusta alkaa hälvetä.

Suomessa pakolaiskiintiön korotusta perusteltiin viime syksynä Syyrian sisällissodan synnyttämällä pakolaiskriisillä. Nyt Syyriassa ja pakolaisia vastaanottavissa naapurimaissa hätä on suurempi, mutta Suomi sulkee ovensa, perusteluitta. Hätä kasvaa myös unohdetuissa konflikteissa, kuten Keski-Afrikassa, Kongossa ja Eritreassa.

Uudelleensijoitusta tarvitaan silloin, kun muita vaihtoehtoja ei enää ole. Kiintiöjärjestelmä on luotu pitkittyneistä konflikteista kärsivien pakolaisten auttamiseksi. Kongolaiset, afganistanilaiset ja sudanilaiset joutuivat jo tämän vuoden kiintiössä tekemään tilaa syyrialaisille kiintiön korotuksesta huolimatta. Suomalaisvirkamiesten valintamatkat ovat alkuvuonna suuntautuneet vain Jordaniaan ja Libanoniin. Myös kuntapaikkajonoissa syyrialaispakolaiset ovat kiilanneet ohi, kun mediassa paljon esillä ollut kriisi on saanut kunnat avaamaan ovensa nimenomaan heille. Moni kongolainen odottaa kuntapaikkaa edelleen.

"Uudelleensijoitusta tarvitaan silloin, kun muita vaihtoehtoja ei enää ole. Kiintiöjärjestelmä on luotu pitkittyneistä konflikteista kärsivien pakolaisten auttamiseksi. "

Muutamasta sadasta pakolaisesta vääntäminen tuntuu suhteettomalta nykyisessä pakolaistilanteessa. Maailmassa on nyt enemmän pakolaisia kuin 70 vuoteen, yli 51 miljoonaa. Heistä 86 prosenttia elää kehitysmaissa.

UNHCR:n arvion mukaan pakolaisuus lisääntyy ja pitkittyy tulevina vuosina entisestään. Jo kolme neljästä pakolaisesta on elänyt pakolaisuudessa yli viisi vuotta. Syyrian kriisin pitkittyessä länsimaiden olisi syytä kasvattaa vastuutaan. Suomeen on odotettu vuosikausia "turvapaikanhakijoiden tulvaa", mutta sitä ei ole syntynyt. Koko 2010-luvun turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt vakaasti kolmentuhannen kieppeillä. Ruotsiin meni viime vuonna seitsemäntoistakertainen määrä – länsinaapuri vastaanotti 54 000 turvapaikkahakemusta. Ruotsi ottaa kiintiössä tuplasti enemmän pakolaisia kuin Suomi.

Kiintiön korottaminen olisi Suomelle helppo keino osoittaa kansainvälistä solidaarisuutta. Jos se ei riitä näinä kovina aikoina syyksi, ajattelisimme edes omaa napaamme. Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt uskoo Ruotsilla menevän taloudellisesti Suomea paremmin siksi, että heillä on avoimempi maahanmuuttopolitiikka. Myös humanitaarisista syistä Suomeen muuttavat ovat niitä kaivattuja tulevaisuuden veronmaksajia.

NäkökulmaMaahanmuutto- ja pakolaispolitiikka pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Pakolainen-lehti

Kommentit

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu) 8.11.2014 - 13:39

Jos ruotsissa menee lujaa ja hyvin näiden kanssa niin miksi näille pakolaisille ei tunnu löytyvän paikkoja kuin pakottamalla? Herää myöskin kysymys miksi siellä on 48 miljardin kruunun lisärahoituksen tarve ja samaan aikaan vähennetään kehitysavusta mitä kipeimmin kaivataan sekä leikataan sen lisäksi palveluista? Onko siis ruotsilla rahat loppu?

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.