Näkökulmat Rasismi Suomessa

Rasismi on arkipäivää

Sara Karlssonin haastattelemat maahanmuuttajat joutuvat rasistisen häirinnän kohteeksi usein.
(Kuva: Niklas Sjöblom / cc 2.0)

Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Pakolainen -lehdessä 1/2013. Tilaa lehti täältä.

Umayya Abu-Hanna nosti alkuvuodesta rasismin jälleen julkiseen keskusteluun. Pakolainen-lehti soitti viidelle maahanmuuttajalle ja kysyi heidän kokemuksiaan. Haastattelujen perusteella maahanmuuttajat joutuvat rasistisen häirinnän kohteeksi usein.

Somalialaistaustainen Moniheli-verkoston puheenjohtaja Abdirahim Hussein on kokenut rasistista häirintää useasti. Kerran pienen lapsensa kanssa kadulla kulkiessaan 30–40-vuotiaat miehet huusivat herjauksia ja näyttivät uhkaavia merkkejä. Hussein ihmettelee, kuinka viisivuotiaalle lapselle tulisi selittää, mistä on kyse.

"Rikosilmoitusta en ole koskaan tehnyt, sillä aika ei yksinkertaisesti riitä, kun tapauksia sattuu joka viikko", Hussein kertoo.

Virosta Suomeen muuttanut Monika-naiset liiton voimavarakeskuksen johtaja Natalie Gerbert ei ole kokenut fyysistä väkivaltaa, mutta ikäviä kommentteja ja vinoja katseita hän on joutunut sietämään. Gerbertin mielestä ikävät kommentit eivät ole ainakaan vähentyneet, ja myös hänen lapsensa on niitä kokenut. "On onni, että kaikki maahanmuuttajat eivät kielellisistä syistä edes ymmärrä herjauksia, jotka aiheuttavat mielipahaa ja harmia."

Somaliasta lähtöisin oleva Pakolaisavun Kurvi-projektin ohjaaja Kadar Gelle kertoo, että nimittely ja huutelu julkisissa paikoissa ovat lisääntyneet viime aikoina. Omalle kohdalle ei väkivaltaa ole sattunut, mutta läheisten kimppuun on käyty. Gelle oli mukana todistamassa, kun suomalainen nainen hyökkäsi maahanmuuttajaäidin kimppuun ja yritti vielä käydä tämän lapsenkin päälle.

Gellen mukaan moni häirintää kokenut on tehnyt rikosilmoituksen, mutta usein tapaus jää ilmoittamatta. Uhrit ovat turhautuneita siihen, ettei tekijöitä saada kiinni. Lisäksi poliisin suhtautuminen mietityttää Gelleä. "Väkivaltarikosen sattuessa ei aina edes tutkita rasistisen viharikoksen mahdollisuutta. Myös julkisuudessa viharikoksista tulisi keskustella enemmän", Gelle uskoo

Somalialaistaustainen toimittaja Wali Hashi on omakohtaisesti kokenut rasistista häirintää: tappouhkauskirjeitä, häiritseviä soittoja ja nettikirjoittelua. Häirinnän kohteeksi hän joutui erityisesti toimiessaan Turku-TV:llä Jambo-ohjelman juontajana. Ohjelmassa puitiin erilaisuutta ja kulttuurien yhteentörmäystä. Sekä kantasuomalaiset että maahanmuuttajat osallistuivat häirintään.

"Maahanmuutto on aiheena arka. Jos vähänkään ruvetaan käsittelemään aihetta, herättää se reaktioita puolin ja toisin", Hashi kertoo. Hän teki häirinnästä rikosilmoituksen. Tapaus ei johtanut tuomioon, sillä tekijän henkilöllisyyttä oli vaikea selvittää.

Monika-naiset liiton tukiasumistoiminnan koordinaattori Nadja Anttonen muutti Valko-Venäjältä Suomeen neljätoista vuotta sitten. Hän muistaa tyttärensä joutuneen kymmenvuotiaana nuoren miehen uhkailemaksi kotimatkallaan. Tytär saapui kotiin peloissaan. Tapauksesta ei tehty rikosilmoitusta, koska maassa vasta vähän aikaa asuneena Anttonen ei tiennyt tuolloin, että ilmoituksen tekeminen olisi ollut edes mahdollista.

"Monet maahanmuuttajat tottuvat siihen, että syrjintää tapahtuu usein. Ei tiedetä, että rasistiset teot voivat olla rikos Suomessa. Tiedon lisääminen voi kannustaa maahanmuuttajia tekemään rikosilmoituksen uhkaavista tilanteista", Anttonen toteaa.

Abu-Hannan aloittama rasismikeskustelu herättää pohtimaan maahanmuuttajiin kohdistuvien rasististen ja uhkaavien tilanteiden todellista määrää. Suurin osa tapauksista jää ilmoittamatta poliisille, sillä maahanmuuttajille rasistinen häirintä on arkipäivää.

Näkökulma ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkapakolaisetsiirtolaisuusmediakansalaisyhteiskuntaoikeus ja rikosturvallisuus

Lue myös

Ihmisiä ringissä keskustelemassa

Uudet kampanjat yrittävät puuttua vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin – Ovatko suomalaiset oikeasti unohtaneet empatian taidon?

Kansalaisjärjestöt järjestävät nyt kohtaamiskahviloita ja kehittävät uusia tapoja ilmaista empatiaa. Tavoitteena on vaikuttaa julkiseen keskusteluun, joka tutkimuksen mukaan on niin repivää, että osa suomalaisista ei halua enää osallistua siihen.
Lähes tyhjän metrovaunun penkkejä

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä kampanjoidaan syrjintää vastaan seuraavien kahden viikon ajan

Ihmisoikeusliiton ja joukkoliikenteen palveluntarjoajien kampanja kehottaa aikuisia puuttumaan etenkin nuorten kohtamaan rasismiin ja seksuaaliseen häirintään.
Erivärisiä karkkeja, mustat erillään

Uusi kampanja haastaa suomalaiset puhumaan ennakkoluuloistaan

Olenko rasisti? -kampanjassa muun muassa yhteiskunnalliset vaikuttajat kertovat, mitä ennakkoluuloja heillä on.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.