Näkökulmat

Näkökulma: Sinivalkoinen ympäristöpakolaisuus

Suomalaisyritysten toimet Mekong-joella, Kiinassa ja Uruguayssa lisäävät ympäristöpakolaisuutta, kirjoittaa Anna-Reetta Korhonen.

Artikkeli on alun perin julkaistu Pakolainen-lehdessä 4/2012. Lehden voi tilata täältä.

Viimeistään Talvivaaran kaivoksen myrkkyvuoto on tehnyt suomalaisille selväksi, että myös suomalaisyrityksen toimista voi aiheutua tuhoa. Usein yritystemme aiheuttamat ympäristötuhot tapahtuvat kuitenkin jossain kaukana, meidän silmiemme ulottumattomissa.

Pöyry uhkaa kalakantoja Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasiassa Mekong-joki virtaa useiden maiden halki. Joen kalat ovat arviolta 60 miljoonan ihmisen pääasiallinen proteiininlähde Laosissa, Kamputseassa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Mekongin sopimuksen mukaan alueen maat päättävät joen käytöstä yhteisesti. Nyt joen yläjuoksulla sijaitseva Laos on päättänyt rakentaa joen pääuomalle padon. Alajuoksun maat vastustavat hanketta, koska ne pelkäävät sen vaikutuksia köyhien ihmisten ruokaturvaan. Joidenkin arvioiden mukaan kalakannat saattavat romahtaa jopa puoleen, mikäli pato rakennetaan. Thaimaalaiset rahoittajat ovat halunneet ennen mukaan tuloaan odottaa, että alueella on tehty kattava konsultaatioprosessi.

Kun muut maat ja Mekongin jokikomissio ovat vastustaneet hanketta, Laos palkkasi viime vuonna suomalaisen konsulttiyritys Pöyryn selvittämään, täyttääkö kiistelty suurpato rakentamiselle asetetut vaatimukset. Selvitys ei ole julkinen, mutta Laos on vedonnut siihen ilmoittaessaan padon rakentamisesta. Pöyryn tulkinnan mukaan konsultaatioprosessi on loppuun käsitelty, vaikka muiden maiden ja jokikomission mukaan prosessi ei ole lopussa ja lisäselvityksiä tarvitaan.

"Mekongissa elää noin 1000 kalalajia, joiden monen lisääntyminen perustuu siihen, että ne pystyvät nousemaan yläjuoksulle. Padon vaikutuksen on arvioitu olevan dramaattinen joen kalakannalle", kertoo Maan ystävien kampanjavastaava Otto Bruun.

Pato voi vaarantaa myös alueen maanviljelyksen. Joen alajuoksulla maanviljelys perustuu siihen, että joen yläjuoksulta laskeutuvat ravinteikkaat sedimentit lannoittavat maata. Jos sedimenttien saapuminen lakkaa, vedenpinta saattaa nousta, jolloin suuri määrä riisinviljelijöitä ja kalastajia joutuu vaikeuksiin.

"Alueella miljoonien ihmisten elinkeino riippuu joesta. Jos kyse olisi vain sadoista ihmisistä, olisi helpompaa kehittää jotain korvaavia elinkeinoja. Mutta kun puhutaan jopa miljoonien elinkeinoista, niin kyllähän se näkyy myös rajat ylittävässä siirtolaisuudessa", Bruun arvioi.

Miksi Pöyry sitten tukee epädemokraattisen yksipuoluevaltion pyrkimyksiä rakentaa näinkin kiistelty pato?

"Pöyryn liiketoiminnan malli on se, että konsultti- ja insinööritoimisto tuottaa aktiivisesti itselleen liiketoiminnan mahdollisuuksia itse tekemillään arvioinneilla, raporteilla ja ympäristövaikutusten arvioinneilla. Laosiin on tulossa jopa sata patohanketta. Niillä kaikilla ei ole näin suuria vaikutuksia kuin tällä pääuoman padolla. Se, että Pöyry on hyvissä väleissä Laosin hallituksen kanssa, on keskeinen liiketoiminnan ulottuvuus", Bruun uskoo.

Marraskuussa 2012 Laos ilmoitti aloittavansa padon rakentamisen ja valitsi juuri Pöyryn insinööritoimistoksi kahdeksan vuoden sopimuksella.

Maakaappauksia Kiinassa

Mika Koskisen dokumenttielokuva Punaisen metsän hotelli näyttää vähemmän tunnetun puolen toisen suomalaisyrityksen toimista – Stora Ensosta Kiinassa. Elokuvassa kiinalaiset maanviljelijät kertovat pelkäävänsä suomalaisia, koska suomalaiset valtaavat maat, joiden viljelystä kyläläiset ovat eläneet useiden sukupolvien ajan. Vaaleatukkaiset suomalaiset eivät toki ole itse kaatamassa kyläläisten viljelmiä ja istuttamassa niille maaperän tuhoavaa eukalyptusta, vaan dokumentin mukaan yritys toimii yhteistyössä Kiinan valtion kanssa, joka palkkaa työttömiä nuoria valtaamaan maita ja pahoinpitelemään maakaappauksia vastustaneita kyläläisiä. Elokuvassa pahimmat rikokset tekee Kiinan valtio, mutta sen takana on aina Stora Enso. Maansa menettäneet ihmiset joutuvat lähtemään liikkeelle.

Maakaappauksia tekevät metsäyhtiöiden lisäksi esimerkiksi maatalous-, polttoaine- ja kaivosalan yritykset. Maakaappaus tapahtuu silloin, kun ei ole kyse rauhanomaisista maahankinnoista tai rehellisestä vuokrauksesta. Paikallisilta ei ole saatu suostumusta vaan yritys vain ottaa maan käyttöönsä.

Koska kehitysmaat tarvitsevat työpaikkoja ja investointeja, monet maat ovat purkaneet yritystoimintaa koskevaa sääntelyä ja antaneet yrityksille erilaisia helpotuksia. Talouskehityksen edistämiseksi houkuteltujen ulkomaisten investointien hyödyt kehitysmaalle ja sen kansalaisille jäävät kuitenkin helposti olemattomiksi.

Eukalyptus ja katoava makea vesi

Toinen konkreettinen esimerkki vastuuttomasta yritystoiminnasta liittyy myös Stora Ensoon. Uruguayn trooppisia metsiä puolustavan liikkeen Flavio Pazos työskentelee kaivosten ja plantaasien lähellä asuvien paikallisyhteisöjen oikeuksien puolesta. Stora Enson yhteistyöyritys Montes del Plata tarvitsee paperitehtaan raaka-aineeksi eukalyptusta. Puulajike kasvaa nopeasti, mutta myös kuivattaa ja köyhdyttää maaperän nopeasti. Ympäristöjärjestöt ovat olleet huolissaan eukalyptuksen vaikutuksista makeaan veteen ja pohjavesiin, sillä Uruguay on yksi harvoista Latinalaisen Amerikan maista, joissa on makeaa vettä.

Yrityksen härskiydestä kertoo sen lobbaus maataloustukien muuttamiseksi. Uruguayssa maa on luokiteltu sen ravinnerikkauden mukaan. Osa maasta kelpaa vain puiden kasvattamiselle, ravinnerikas maa puolestaan soveltuu ruokakasvien viljelyyn. Huonompien maiden viljelystä valtio maksaa maataloustukea. Ravinnerikkaimmat maat sijaitsevat maan eteläosissa.

Vuonna 2011 vuosi julkisuuteen Montes del Platan ja Uruguayn hallituksen välinen salainen sopimus, jonka mukaan etelässä olevien ravinnerikkaiden maiden luokitus vaihdettaisiin yrityksen eduksi siten, että yritys saisi maataloustukia maaperän rikkaudesta huolimatta. Näin yritys ei joudu maksamaan kuljetuskuluja eikä korkeita veroja, vaan saa itse asiassa maataloustukia siitä, että se käyttää Uruguyan eteläosan ravinnerikkaita viljelysmaita eroosiota tuottavan eukalyptuksen viljelyyn.

"Ihmiset kyllä tietävät, mistä on kyse, kun maat kuivuvat eukalyptuksen takia", Pazos kertoo. "Koska ihmiset eivät enää tule toimeen, heillä on houkutus myydä maatilkku ja ostaa talo kaupunkien reunamilta. Ongelma on, etteivät he tule toimeen siellä, koska heillä ei ole kaupungissa tarvittavaa tietotaitoa."

Ympäristötuhot haastavat pakolaisuuden käsitteen

YK:n pakolaissopimuksessa vuodelta 1951 pakolaisuuden syyksi määritellään henkilökohtainen vaino. Ympäristösyistä pakenevia pakolaissopimuksessa ei mainita.

Kun puhumme ympäristöpakolaisuudesta, ajattelemme usein hallitsemattomien luonnontuhojen, kuten pyörremyrskyjen, aiheuttamaa pakolaisuutta. Tosiasiassa ympäristöpakolaisuuden taustalla on usein ihmisen toiminta ja kestämättömät poliittiset ratkaisut. Samalla kun Suomessa maahanmuuttovastaiset piirit kritisoivat Suomen pienimuotoista humanitaarista maahanmuuttoa, meidän yrityksemme tuottavat ympäristösiirtolaisuutta toisaalla. Vuosittaisen 750 pakolaisen vastaanottaminen menettää merkityksensä, jos samaan aikaan miljoonien pakolaisuutta luodaan patoja rakentamalla.

Lähes 70 prosenttia suomalaisista toivoo Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan mukaan suomalaisyrityksiltä suurempaa vastuullisuutta. Nykyisessä hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi sitoutuu edistämään suomalaisyritysten toimimista yritysvastuuasioiden edelläkävijänä ja kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa Suomi sitoutuu ensimmäistä kertaa edistämään yritysvastuuta osana kehityspolitiikkaa.

NäkökulmaSiirtolaisuus ja pakolaisuusPöyryn patohanke maanomistuspakolaisetympäristö KiinaLaosUruguay Pakolainen-lehtiSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.