Näkökulmat Syyrian konflikti

Lähi-idän Wienistä tuli armottoman sodan symboli – saako Aleppon tuho meidät viimein toimimaan?

Vaikkei sodan loppuminen juuri nyt näytä lainkaan todennäköiseltä, on toivoa pidettävä yllä, kirjoittaa Olli Pitkänen.
Aleppo vuonna 2010. (Kuva: Michał Unolt / CC BY-NC 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Kirkon Ulkomaanavun blogissa.

Historialla on tapana toistaa itseään niin hyvässä kuin pahassa.

Voisi luulla, että olisimme viisastuneet historian virheistä – ja etenkin sotien tuomasta tuhosta ihmiskunnalle. Valitettavasti emme näytä oppivan mitään.

Kun Eurooppaa pommitettiin toisen maailmansodan aikana, uutiset tavoittivat lukijat usein vasta pahimman tilanteen jo lauettua. Esimerkiksi Leningradin piirityksessä kuoli ainakin 641 000 ihmistä vain 400 kilometrin päässä Helsingistä. Moni suomalainen tuskin tiesi, mitä Leningradissa tapahtui.

Myöhemmin kuvaan astuivat CNN ja muut uutiskanavat, jotka lähettivät toimittajansa paikan päälle todistamaan niin Ruandan kansanmurhaa, Persianlahden sotaa kuin muitakin aikamme katastrofeja. Maailman todellisuudesta tuli osa jokapäiväistä elämäämme.

Nyt sosiaalinen media ja reaaliaikaiset uutiset täyttävät olohuoneemme illasta toiseen, emmekä voi enää väittää, ettemme tiedä. Maailman kärsimys on jatkuvasti ihollamme.

Kysymys kuuluu, turruttaako se meidät vai saako se meidät toimimaan?

Tänään tuhon symbolina on Pohjois-Syyrian Aleppo. Erityisesti kaupungin itäinen osa, jossa arviolta 275 000 ihmistä sinnittelee jatkuvien pommitusten alla.

Ruoka ja vesi alkavat olla lopussa. Avustusjärjestöjen on mahdotonta päästä kaupunkiin toimittamaan apua, eivätkä ihmiset pääse lähtemään turvaan taistelulinjojen takia.

Mikä pahinta, ainakin 100 000 itäaleppolaisista on lapsia.

Aleppoa on kutsuttu myös Lähi-idän Wieniksi. Viime vuosina se on tuhottu raunioiksi. Aineellinen tuho on ollut massiivista, ja elämä on asukkaille jatkuvaa kärsimystä ja pelkoa.

"Rauhan avaimet ovat suurvaltojen johtajien käsissä."

Pommituksia tehdään periaatteella "mitään ei säästetä". Niin irvokkaalta kuin se kuulostaakin, sairaalat ja niissä toimivat lääkärit ovat erityinen kohde. Haavoittuneillekaan ei suoda apua.

Asukkaista jopa kaksi miljoonaa elää ilman sähköä, eikä vettä tule julkisesta verkostosta. Silti asukkaat yrittävät sinnitellä samalla peläten sitä kertaa, jolloin pommi osuu oman talon kohdalle.

Syyrian kärsimys on jatkunut jo viisi ja puoli vuotta. Taisteluja käydään eri puolilla maata ja väkivalta on läsnä lähes kaikkialla. On traagista, että vasta Itä-Aleppon saarto herätti maailmaa.

Vaikka miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa eri puolilla Syyriaa ja inhimillisen kärsimyksen määrä on käsittämätön, vasta Aleppo tiivisti sodan mielettömyyden.

Koko Syyriassa arviolta noin 13,5 miljoonaa ihmistä ovat avun tarpeessa – kaksi ja puoli kertaa Suomen väkiluku.

Ulkomaanapu antaa nyt kumppaneidensa kautta ruoka-apua noin 2 800 ihmiselle Aleppossa niillä alueilla, joille apua voidaan toimittaa. Valitettavasti kaupungin itäosiin ei tällä hetkellä pääse.

Avuntarve on loputon ja avunsaajien määrää kasvatetaan saatavien varojen ja resurssien myötä.

Vaikkei sodan loppuminen juuri nyt näytä lainkaan todennäköiseltä, on toivoa pidettävä yllä. Ilman toivoa häviää kaikki. Rauhan avaimet ovat suurvaltojen johtajien käsissä. Toivon mukaan järki ja inhimillisyys voittavat pian, rauha saapuu Syyriaan ja jälleenrakentaminen pääsee alkamaan.

Sitä odotellessa me avustusjärjestöt teemme parhaamme inhimillisen hädän lievittämiseksi. Ihmisyys vaatii sitä.

Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun Lähi-idän alueellinen ohjelmapäällikkö.

NäkökulmaSyyrian konflikti avustustyökatastrofiapukonfliktirauha Syyria Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Nainen pöydän takana istumassa

Unicef vetoaa ulkomaalaisten lasten kotiuttamiseksi Syyriasta – ”Olosuhteet eivät ole lapsille sopivat”

Turkin operaatio Koillis-Syyriassa on kärjistänyt myös pakolaisleirillä olevien ulkomaalaisten lasten tilannetta. ”Hallituksilla on vastuu ja mahdollisuus tehdä oikein ja tuoda nämä lapset ja heidän vanhempansa kotiin”, sanoo Unicefin pääjohtaja Henrietta Fore.
Ihmisiä istumassa ja pitelemässä kurdilippuja

Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi

Lääkärit ilman rajoja ja Mercy Corps ovat keskeyttäneet toimintansa Koillis-Syyriassa, jonne Turkki hyökkäsi viime viikolla. Myös YK ja muut avustusjärjestöt varoittavat sotatoimien vaikutuksista avustustyöhön.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.