Näkökulmat

Asekaupat Israelin kanssa jatkuvat vastalauseista huolimatta 

Samalla kun Suomi puhuu ulkopolitiikassa oikeudenmukaisuuden puolesta, puolustusministeriö hieroo 200 miljoonan euron asekauppoja konfliktialueelta.
(Kuva: Eilam Gil / cc 2.0)

Heinäkuussa maailma.net -sivusto uutisoi eurooppalaisen aseidenvastaisen verkoston ENAAT:in asettuneen tukemaan palestiinalaisen kansalaisjärjestöverkosto BNC:n (Boycott National Committee) vaatimusta asettaa Israel asekauppasaartoon. Palestiinalaisesta kansalaisyhteiskunnasta kumpuava aloite vaatii Israelille samanlaista asekauppasaartoa, joka asetettiin apartheid-hallinnon aikaiselle Etelä-Afrikalle vuonna 1977.

Muun muassa rauhannobelistit arkkipiispa Desmond Tutu, Mairead Maguire, Betty Williams ja Adolfo Perez Esquivel tukevat BNC:n vaatimusta. BNC esitti vaatimuksen tasan seitsemän vuotta sen jälkeen, kun kansainvälinen tuomioistuin totesi Israelin Länsirannalle rakentaman muurin laittomaksi.

Viime vuoden lokakuussa Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntainumerossaan artikkelin, jossa viitattiin vetoomukseen, jossa Suomen johtavat tieteen, taiteen ja politiikan vaikuttajat vaativat Suomen ja Israelin välisen asekaupan välitöntä lakkauttamista. Yli 250 allekirjoittaneen joukossa ovat ulkoministeri Erkki Tuomioja, kansainvälisen lain asiantuntija Martti Koskenniemi, elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, yli 40 professoria, kansanedustajia, europarlamentaarikkoja, Finlandia-palkinnon voittajia ja muita merkkihenkilöitä.

Julkinen mielipide ei asekauppoja hetkauta

Huomattavasta julkisesta vastustuksesta huolimatta Suomi jatkaa loppuvuodesta asekauppaa Israelin kanssa. Suomen puolustusministeriö on aikeissa hankkia miehittämättömiä lentokonejärjestelmiä 17 miljoonalla eurolla. Kilpailutuksen viimeisessä vaiheessa jäljellä on kaksi israelilaisyhtiötä, Bluebird Aero Systems ja Aeronautics Defense Systems. Yhtiöt mainostavat toimivansa vahvasti yhteistyössä Israelin asevoimien kanssa.

Molemmat yhtiöt ovat hyötyneet Israelin laittomista sotatoimista, ja niiden valmistamia miehittämättömiä lentokonejärjestelmiä käytettiin 27.12.2008 alkaneessa kolme viikkoa kestäneessä hyökkäyksessä Gazaan. Israelin asevoimien iskuissa surmattiin kansainvälisten ja paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan noin 1400 palestiinalaista, joista yli 900 oli siviilejä, 4000 rakennusta tuhoutui maan tasalle, 20 000 taloa vaurioitui ja 50 000 gazalaista jäi kodittomiksi. Miehittämättömistä lentokoneista tehdyissä iskuissa tapettiin vähintään 87 siviiliä. Lapsi- ja muiden siviilisurmien lukumäärä ylittää ohjusten virhemarginaalin monikymmenkertaisesti.

Kauko-ohjattavista, miehittämättömistä lentokoneista laukaistavien laserohjattavien ohjusten osumatarkkuus on huomattava. Kuten Human Rights Watchin kattavasta selvityksestä käy ilmi, lentokoneissa käytettävien infrapunakameroiden avulla kohteesta on helppo erottaa jopa vaatetuksen yksityiskohtia vuorokaudenajasta riippumatta. Ohjuksissa on myös kamerat, joista kohdetta tarkastellaan laukaisun jälkeen. Lentokonetta ja siitä laukaistua ohjusta ohjaavalla sotilaalla on vahinkolaukauksen tai minkä tahansa strategisen virhelaskelman sattuessa mahdollisuus suunnata ohjus poispäin kohteesta vielä viimeisillä osumaa edeltävillä sekunneilla. HRW ilmaisee johtopäätöksensä Gazassa miehittämättömillä lentokoneilla tehdyistä tapoista seuraavasti: ”- – miehittämättömät lentokoneet – aivan kuten tarkkuuskiväärit – säästävät siviilejä vain silloin kun niitä käyttävät niin haluavat.”

Sen lisäksi, että yhtiöiden miehittämättömiä lentokoneita on käytetty Israelin sotatoimissa, niiden teknologiaa on myyty laittomissa siirtokunnissa ja muurissa käytettäviin valvonta- ja liiketunnistinjärjestelmiin.

Ristiriitoja ulkopolitiikassa

Suomen ja Israelin välisen asekaupan jatkuessa Suomi toimii ristiriitaisesti sen omiin virallisiin ulkopoliittisiin linjauksiinsa nähden. Suomi on vuosien ajan ajanut YK:ssa sellaista kansainvälistä ja laillisesti sitovaa asekauppasopimusta, joka kieltäisi kaiken asekaupan ihmisoikeuksia rikkovien valtioiden kanssa. Mikäli asekauppasopimus ratifioidaan tulisi Suomen ja Israelin välisestä asekaupasta laitonta.

Suomen ulkopoliittinen johto on jo vuosikymmeniä kannattanut itsenäisen palestiinalaisvaltion perustamista kansainvälisesti tunnustetuille rajoille ja peräänkuuluttanut konfliktin rauhanomaista ratkaisua. Asekauppa israelilaisten aseyhtiöiden kanssa ylläpitää ja vahvistaa Israelin militarismia ja yli 44 vuotta jatkunutta kansainvälisen lain vastaista palestiinalaisalueiden miehitystä.

Suomen ja Israelin käymän asekaupan arvo on nousemassa lähelle 200 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suomalainen veronmaksaja osallistuu haluamattaankin Israelin laittomuuksien tukemiseen.

Miika Malinen on ICAHD Finlandin jäsen.

NäkökulmaIsrael ja PalestiinaSuomen asekaupat aseet & armeija IsraelSuomi

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.