politiikka

Sulavaa lunta ja jäätä

Käärivätkö maailman johtajat hihansa ensi viikolla Puolan ilmastokokouksessa? Järjestöt muistuttavat, että Suomella olisi nyt hyvä paikka loistaa

Katowicessa väännetään pian kättä muun muassa siitä, miten Pariisin ilmastosopimusta oikein käytännössä toteutetaan. Huolta aiheuttavat Yhdysvaltain kaltaiset vastaan haraavat maat. Greenpeacen ilmastoasiantuntijan Kaisa Kososen mukaan talous on kuitenkin asia, joka kiinnostaa ilmastoskeptisiäkin maita.
Esite autonomisista aseista

Tappajarobottien kieltosopimus näyttää yhä vaikeammalta saavuttaa – Nyt harkitaan toista reittiä

Valtiot jatkavat täysautonomisista aseista eli tappajaroboteista keskustelemista ensi vuonnakin. Viime viikolla pidetyn kokouksen tulos on laiha, sillä varsinaisiin kieltosopimusneuvotteluihin ei ole vieläkään päästy.
Imettäviä naisia hakatussa metsässä

Vesimittarikeijuja ja imetystä metsässä – Kansalaisaktivismi saa uusia muotoja Euroopan laidoilla

Luovat ruohonjuuritason liikkeet yrittävät muuttaa yhteiskuntaa etenkin Euroopan laita-alueilla. Puolassa äidit ovat ryhtyneet imettämään metsissä suojellakseen ympäristöä.
Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
New Yorkin pörssin julkisivu

Monet pörssiyhtiöt eivät noudata YK:n yrityksille asettamia ihmisoikeusvelvoitteita – Selvitys ehdottaa, että valtiot puuttuvat peliin

Brittiläisjärjestö CHRB selvitti, ovatko yritykset sitoutuneita YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Parannuksia on sen mukaan tapahtunut mutta ei riittävästi. ”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan”, sanoo CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld.
Ihmisiä YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalissa

Tuhannet yhä Libyan pidätyskeskuksissa – Amnesty kritisoi EU:n pakolaispolitiikkaa julmaksi

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi jälleen EU:n ja Libyan yhteistyötä siirtolaisten tulon estämisessä Eurooppaan. Vuosi kohutun orjavideon julkaisun jälkeen uudelleensijoituspaikkoja on luvattu pakolaisille ja turvapaikanhakijoille vain vähän.
Hiilivoimala joen rannalla, joessa laiva

Kansalaisjärjestöt vaativat Fortumia ajamaan kivihiililaitokset alas

Järjestöt ovat avanneet vetoomuksen, jossa vaaditaan, että valtionomisteinen Fortum luopuu hiilivoimasta ajamalla laitokset alas. ”Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa”, sanoo Maan ystävien koordinaattori Eija Kärkkäinen.
Venezuelan salaisen poliisin rakennus Caracasissa.

Poliittinen vankeus on pelottelukeino Venezuelassa – Hallituksen vastustajia kidutetaan ja viedään sotaoikeuteen

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Venezuelan hallitus pyrkii hiljentämään poliittisia vastustajiaan pidättämällä ja kiduttamalla. Lokakuussa maassa oli yli 200 poliittista vankia.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan 200 miljoonan euron korotus vuonna 2020

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Mikäli tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan selkeä suunnitelma ja tuntuvia lisäyksiä, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta.
Tabletti, jonka näytöllä mm. Twitterin logo

Totuus sai potkut – Mitä rauhanrakentajat voivat tehdä asialle?

Totuuden jälkeisenä aikana algoritmit valitsevat, mitä näemme, ja valheet leviävät nopeammin kuin totuus. Sillä on vaikutusta jopa rauhanprosessien onnistumiseen. Miten, siitä kertoo Kirkon Ulkomaanavun kehittämispäällikkö Matthias Wevelsiep.
YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim

Raportti: Otsonikerros on paranemassa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua – Antaa toivoa myös ilmastonmuutoksen torjuntaan

Maailma sopi runsaat 30 vuotta sitten otsonikerrosta tuhoavien kaasujen käytön rajoittamisesta. Sopimus on nyt yhä ajankohtaisempi, sillä ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee myös ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden käyttöä. Parhaassa tapauksessa ne voivat estää 0,5 asteen lämpenemisen.
Lokki lentää Turkin lipun vasemmalla puolella

Turkin median elintila kapenee – Eronnut päätoimittaja: 95 prosenttia mediasta hallituksen valvonnassa

Riippumattoman Cumhuriyet-päivälehden päätoimittaja Murat Sabuncu erosi syyskuussa, kun lehti ei enää saanut toteuttaa journalistista linjaansa. ”Asiallista uutisvälitystä on alettu pitää rikoksena”, Sabuncu sanoo.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Tutkija Leonardo Custódio, Tampereen yliopisto

Miksi brasilialaiset valitsivat äärioikeistolaisen presidentin? Jair Bolsonaron voitto ei yllättänyt tutkija Leonardo Custódiota

Tampereen yliopiston tutkijan Leonardo Custódion mukaan moni brasilialainen nieli presidenttiehdokkaan törkykommentit pelkkänä retoriikkana ja äänesti tätä niistä huolimatta. Nyt etenkin Brasilian kansalaisyhteiskunta pelkää tulevaa, sillä Bolsonaro on luvannut jopa lopettaa aktivismin maasta.
Tilaa aihepiirin politiikka RSS-syöte