Uutiset

Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.

Kolme tyttöä istuu aikuisen edessä tuoleilla.

Korona on lisännyt teiniraskauksia ja silpomista, mutta mistä se oikeastaan johtuu? – ”Kun koulut suljettiin, tytöt jäivät oman onnensa nojaan”, sanoo kenialainen asiantuntija Mary Momanyi

Kriisien aikoina naisten ja tyttöjen asema usein heikkenee, koska syvään juurtuneita sosiaalisia normeja on vaikeampi vastustaa. Keniassa korona-aika on johtanut muun muassa siihen, että tytöt suostuvat seurustelusuhteisiin vanhempien miesten kanssa saadakseen rahaa edes terveyssiteisiin, kertoo Solidaarisuuden asiantuntija Mary Momanyi.
Nainen puolilähikuvassa kirjoituspöydän ääressä.

Afganistanista Suomeen paennut Aziza Hossaini toimii asioimistulkkina ja haaveilee tyttöjen orpokodin perustamisesta

Naisten hyvinvoinnin puolestapuhuja Aziza Hossaini työskentelee tulkkina, joka auttaa muun muassa mielenterveyspotilaita sekä väkivaltaa kokeneita ja joutuu kuulemaan rankat asiat kahteen kertaan. Molemmat vanhempansa Afganistanissa menettänyt Hossaini asuu nykyisin Suomessa, mutta hän tukee edelleen myös synnyinmaahansa jääneitä sukulaisiaan.
Kaksi punaista vanhanaikaista taloa syksyisessä maisemassa.

Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”

Ekokylissä uskotaan, että omavaraisempi ja yhteisöllisempi elämä tarjoaa vastauksia myös globaaliin ilmasto- ja ympäristökriisiin. ”Toivoisin että kaikki ekokylät eivät olisi pöpelikössä. Tarvitaan urbaaneja ekokyliä, kokonaisia kestävyyteen pyrkiviä kerrostalokortteleita”, sanoo Keuruun ekokylässä asuva Tom Pesch.
Sanomalehtiä pinossa

Ennätysmäärä toimittajia on vangittu tänä vuonna – ”Presidentti Trumpin perintö”, sanoo lehdistönvapausjärjestö

Trumpin kova retoriikka lehdistöä kohtaan on antanut myös muiden maiden autoritaarisille johtajille mahdollisuuden käydä toimittajiensa kimppuun, sanoo lehdistönvapausjärjestö CPJ. Tänä vuonna esimerkiksi mielenosoituksista uutisoiminen on ollut toimittajille erityisen vaarallista.
Vesikuplia sisältävä kirkas pallo kädessä.

Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita

YK:n kehitysohjelman perinteinen inhimillisen kehityksen indeksi tarkastelee tänä vuonna kehitystä myös hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Siksi Suomi putoaa indeksillä 19 sijaa ja Costa Rica nousee 37 sijaa.
Nainen puolilähikuvassa istumassa pöydän takana.

Alustava tutkinta Nigerian sotarikoksista valmistui: Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän mukaan sekä Boko Haram että turvallisuusjoukot syyllistyneet vakaviin rikkomuksiin

Ääriliike Boko Haram ja Nigerian turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet muun muassa murhiin, raiskauksiin, kidutukseen ja lasten värväämiseen taistelijoiksi, sanoo ICC:n syyttäjä Fatou Bensouda. Hän vaatii, että tuomioistuin aloittaa rikoksista virallisen tutkinnan.
Kontella lastattu laiva satamassa.

Sadattuhannet merimiehet yhä jumissa merillä koronarajoitusten takia – Kansainvälinen työjärjestö vaatii toimia

Koronarajoitukset ovat jättäneet merimiehet jumiin laivoilleen, ja osa on ollut töissä jopa 17 kuukautta putkeen. ILO vaatii maailman maita puuttumaan tilanteeseen ponnekkaammin.
Jätelautaa ja muita jätteitä maassa, taustalla tehtaita.

Ympäristötuho on määriteltävä rikokseksi, vaatii kansainvälinen kampanja – Myös Suomessa luovutettiin vetoomus pääministeri Sanna Marinille

Ympäristön tuhoamisen estämiseksi ei olemassa sitovaa kansainvälisen tason lainsäädäntöä. Uusi kampanja tähtää siihen, että ympäristötuhosta voisi nostaa syytteitä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.
Kertakäyttöhansikkaaseen verhottu käsi pitelee kädessään maapalloa.

Amnestyn ihmisoikeustunnustus Suomen terveydenhuollon henkilöstölle – ”Pelkkä kiitos ei riitä”

Suomen Amnesty kiittää tämänvuotisella Kynttiläpalkinnollaan terveydenhuollon henkilökuntaa, joka on joustanut koronapandemian aikana. ”Poikkeuksellinen kuormitus ja riskialtis työ tulisi myös kompensoida rahallisesti”, sanoo Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Abraham Lincolnin patsas, jolla on hengityssuojain.

Kritiikki rikkaiden maiden koronarokotteiden haalintaa kohtaan yltyy – Köyhimmissä maissa pystytään rokottamaan ensi vuonna vain 10 prosenttia ihmisistä

Kehitysmaat ovat jääneet rokotekilvassa jälkeen, ja käytännössä yli puolet maailman lupaavimmista rokotteista on menossa noin 14 prosentille maapallon väestöstä. Järjestöt vaativat lääkeyhtiöitä jakamaan tietonsa ja teknologiansa, jotta rokotteita saataisiin nopeasti kaikille.
Nainen puolilähikuvassa.

Syyriassa työskentelevän Tuuli Karjalan tehtävänä on arvioida, kenellä on oikeus kansainväliseen suojeluun – ”Objektiivisuus auttaa pitämään tunteet kurissa”

Tuuli Karjala kiinnostui pakolaisoikeudesta opiskeluaikoinaan ja näki pakolaisjoukot omin silmin ensimmäisen kerran Ecuadorin ja Kolumbian rajalla. Nyt hän johtaa Syyriassa YK:n pakolaisjärjestön raportointiyksikköä. Turvapaikkahakemusten arvioijan pitää olla empaattinen mutta objektiivinen, hän sanoo.
Maskein suojautuneita ihmisiä vihannestorilla.

YK-järjestö: Koronapandemia aiheuttamassa vähiten kehittyneisiin maihin pahimman talouskriisin vuosikymmeniin

Maailman 47:n vähiten kehittyneen maan osuus maailman bruttokansantuotteesta on vain 1,3 prosenttia. Parhaiten kriisistä selviävät ne maat, jotka ovat onnistuneet investoimaan tuotantokapasiteettiinsa, sanoo YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö.
Työntekijöitä istuu ompelukoneiden ääressä.

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena

Monet länsimaiset vaatebrändit peruivat jo toimitettuja tai valmistettuja tilauksia, kun koronapandemia alkoi. Työntekijöiden tulot putosivat keskimäärin viidenneksen, ja tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa on joutunut vähentämään kuluttamansa ruuan määrää.
Mies puolilähikuvassa laukku olalla.

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä

Terveydenhuoltojärjestelmä on lähes romahtanut ja nälänhätä uhkaa Jemenissä, joka on kärsinyt konfliktista yli viisi vuotta. Silti maasta löytyy myös toivoa. Suomalaiset avustustyöntekijät ihailevat etenkin paikallisen terveydenhuoltohenkilökunnan sitoutuneisuutta.
Mies lähikuvassa.

Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta

”Biljoonat dollarit, joita tarvitaan koronasta toipumiseen, ovat rahaa, jotka lainaamme tulevilta sukupolvilta. Emme voi käyttää niitä resursseja lukittautuaksemme politiikkaan, joka asettaa heidän taakakseen velkakuorman rikkoutuneella planeetalla”, sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres eilen.
Reidestä alaaspäin kuvatut jalat farkuissa.

Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta mistä tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä? – Maalaisjärjellä pärjää pitkälle, sanoo asiantuntija

Suomessa on yhä enemmän vaatekauppoja, jotka brändäävät itsensä ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta vastuullisiksi toimijoiksi. Viestintä on kuitenkin usein sekavaa ja ympäripyöreää, ja kuluttajan on vaikea tehdä vertailua. Vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ja tutkijatohtori Linda Turunen kertovat, miten vastuullisuusjargonin keskellä navigoidaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Ajankohtaista

Hävittäjä, taskulaskin ja dollarin seteleitä.

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta. Se heijastaa maailman kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta, sanovat tutkijat. Ensi vuoden tilastoissa saattavat näkyä myös Suomen hävittäjäkaupat.
Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Betonirakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

Palestiinalaispakolaisten leireillä kärsitään ahtaudesta ja haaveillaan paremmasta – ”Ihmisistä tuntuu, ettei elämä ole omassa hallinnassa”, sanoo leirien arkea tutkinut Tiina Järvi

Palestiinalaispakolaisten leirit Lähi-idässä ovat yli 70 vuoden aikana muuttuneet lähiöiksi, joissa hermoja kiristää niin huono infrastruktuuri kuin työttömyyskin. Tiina Järven väitöstutkimuksessa selvisi, että leirit ylläpitävät palestiinalaisten toiveita palata takaisin synnyinseuduilleen mutta monelle myös riittäisi ihmisoikeuksien toteutuminen.
Kirjoituskone, jonka paperissa teksti Black Lives Matter.

Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta

Helsingissä on järjestetty viime syksystä alkaen koulutuksia, joissa opetushenkilökunta opettelee tunnistamaan rakenteellista rasismia ja puuttumaan siihen. Aihe on vaikea ja aiheuttaa monille häpeän tunteita, mutta negatiivisistakin tunteista voi oppia, neuvoo Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja Akunna Onwen.
Mielenosoittajia lippujen kanssa.

”Aiemmin en ollut kiinnostunut politiikasta, mutta nyt haluan taistella omalla tavallani” – Vallankaappaus synnytti Myanmariin protestiliikkeen, joka uhmaa diktatuuria luovin keinoin

Myanmarilaiset taistelevat sotilasvallankaappausta vastaan paukuttamalla kattiloita, tekemällä taidetta, lakkoilemalla – ja ripustamalla hameita narulle taikauskoisten sotilaiden kiusaksi. Tärkeintä on, että tekee edes jotain, sanoo Maailma.netin haastattelema elokuvaohjaaja Moe. Mielenosoittajat toivovat myös maailman huomaavan Myanmarin hädän.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.