Uutiset

Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.

Vauva saamassa rokotusta lähikuvassa.

Lapsikuolleisuus laski viime vuonna ennätysalas – Korona uhkaa kääntää hyvän kehityksen

Miljoonia lapsia on pelastettu viime vuosikymmeninä muun muassa turvallisempien synnytysten ja rokottamisen avulla. Koronan takia terveyspalveluissa on kuitenkin häiriöitä, mikä voi maksaa monien lasten hengen, pelkäävät Unicef ja WHO.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla kukkia.

”Haluan jakaa oman tarinani rohkaistakseni ihmisiä” – Uusi kirja kertoo ihmiskaupan uhriksi joutuneen Itohan Okundayen selviytymisestä

Vain harva ihmiskaupan uhri pääsee irti prostituutiosta ja vielä harvempi puhuu kokemuksistaan ääneen. Yksi heistä on nigerialaissyntyinen, Suomeen päätynyt Itohan Okundaye, jonka tarina on nyt julkaistu toimittaja Kristiina Markkasen kirjoittamana kirjana. Okundayen tarina saattaa vaikuttaa ihmiskaupan uhrien asemaan Suomessa tulevaisuudessa.
Metsää joen rannalla.

”Naissoturit” suojelevat sademetsiä – Alkuperäiskansojen partiointi pelastaa metsää Amazonilla

Alkuperäiskansojen metsäpartiot pitävät huolta siitä, että suojelusäännöksiä kunnioitetaan ja että metsurit pysyvät poissa alkuperäiskansojen alueilta. ”Miksi me lähdimme tähän? Koska olemme äitejä. Jos me emme toimi, ei kohta ole koko metsää”, sanoo ”metsän soturien” jäsen Paula Guajajara.
Buddhalainen temppeli, jonka yllä värikkäitä rukouslippuja.

Korona ei vähentänyt siirtolaisten rahalähetyksiä Nepaliin, ainakaan vielä – Moni reagoi kriisin lähettämällä lisää rahaa

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset notkahtivat, mutta ovat sittemmin lähteneet taas kasvuun. Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.
Nainen puolilähikuvassa istumassa pöydän takana.

Yhdysvallat asetti kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjälle sanktioita – ”Olen sanaton”, tviittasi YK-asiantuntija

Presidentti Trump ilmoitti kesäkuussa, että hallinto voi asettaa taloudellisia sanktioita ja matkustuskieltoja kansainvälisen rikostuomioistuimen henkilökunnalle. Nyt mustalle listalle ovat joutuneet pääsyyttäjä Fatou Bensouda sekä toinen korkea tuomioistuimen viranomainen.
Seeproja syömässä, taka-alalla pilvenpiirtäjiä.

Suomi haluaa päivittää Afrikka-strategiansa 2000-luvulle, eikä se ole ainoa – Miksi Afrikka kiinnostaa nyt kaikkia?

Suomen tänä vuonna laadittava Afrikka-strategia painottaa tasavertaisuutta ja aiemman apunäkökulman sijasta kaupallisia ja poliittisia suhteita. Samaan pyrkivät myös monet muut maat, etenkin suurvallat. Riskinä on, että afrikkalaisten tarpeet unohtuvat – kuten monesti aiemminkin.
Iranin lippuja

Amnesty: Iranin mielenosoituksissa ”järkyttävä määrä” ihmisoikeusloukkauksia – Turvallisuusjoukot kiduttaneet ja raiskanneet mielenosoittajia

Tuoreen raportin mukaan turvallisuusjoukot pahoinpitelivät jopa vain 10-vuotiaita lapsia tukahduttaakseen mielenosoitukset viime marraskuussa. Mielenosoittajille on langetettu kuolemantuomioita kidutuksella saatujen tunnustusten perusteella.
Kairon rakennuksia

Maanpaossa oleva egyptiläinen ihmisoikeusaktivisti sai 15 vuoden vankeustuomion – ”Uusi pohjanoteeraus Egyptin oikeuslaitokselta”

Bahey el-Din Hassan oli tviitannut Egyptin ihmisoikeustilanteesta ja vaatinut oikeutta kadonneelle ja tapetulle italialaiselle opiskelijalle. ”Tämä tuomio on oikeuden pilkkaa ja lähettää hyytävän viestin Egyptin saarretulle ihmisoikeusliikkeelle ”, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan johtaja Philip Luther.
Ihmisiä meressä ja hiekkarannalla.

Suureellinen ratahanke murjoo Jukatanin niemimaata – Alkuperäiskansojen elämäntapa uhkaa jäädä turismin jalkoihin

Meksikossa rakennetaan 1 525 kilometriä pitkää junarataa, jonka tarkoituksena on yhdistää Jukatanin niemimaan turistikohteita toisiinsa ja Mexico Cityyn. Alkuperäiskansat pelkäävät, että se tietää perinteisen elämäntavan loppua.
Sementtirojua ja koju raunioituneen rakennuksen vieressä.

Ruokapula uhkaa yli puolta libanonilaisista – Räjähdys ajoi jo ennestään hauraan ruokajärjestelmän kriisiin

Libanon tuo maahan 85 prosenttia ruuastaan. Nyt ruoka uhkaa loppua, sillä suurin osa on tullut maahan räjähdyksessä tuhoutuneen Beirutin sataman kautta. Samaan aikaan avustusrahasta on pulaa.
Kyniä ja muita koulutarvikkeita metalliastioissa pöydällä.

Selvitys: Kolmasosa maailman koululaisista on jäänyt ilman etäopetusta koronaviruksen vuoksi – Vaikutukset jatkuvat vuosikymmeniä

Itäisessä ja eteläisessä Afrikassa lähes puolet lapsista ei voi hyödyntää etäopetusmahdollisuuksia. YK:n lastenjärjestö Unicef varoittaa, että tilanne on todennäköisesti vielä paljon pahempi kuin raportissa kerrotaan.
Opiskelijoita pöytien ääressä riveissä.

Kuuban naiset jäävät työelämässä miesten jalkoihin, paljastaa selvitys – Osa miehistä kokee naisten työssäkäynnin uhkaavan arvovaltaansa

Kuuban politiikka on julistanut sukupuolten tasa-arvoa 60 vuotta,mutta se ei edelleenkään toteudu naisten työmahdollisuuksissa. ”Kuvittelemme, että asiat ovat kunnossa, kun kaikilla on oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon, mutta asia ei ole niin”, sanoo psykologi Valia Solís.
Maskilla suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

Bangladeshin rohingyaleireillä on syntynyt lähes 76 000 vauvaa – Kolmen vuoden jälkeen pakolaiset odottavat edelleen kotiinpaluuta

Myanmarista paenneet rohingyat odottavat yhä Bangladeshin täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä paluuta kotiin. ”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön”, kritisoi Pelastakaa Lasten edustaja Mark Pierce.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Ajankohtaista

Nainen puolilähikuvassa, taustalla kaksi miestä.

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille

Sunnuntaina vaalit järjestävässä Myanmarissa on käynnissä yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista, tai oikeastaan useampiakin. Aung San Suu Kyin noustua valtaan etnisten vähemmistöjen tilanne maassa ei ole parantunut, pikemminkin päin vastoin, sanoo paikallisessa järjestössä työskentelevä rauhanneuvottelija Harn Yawnghwe.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Ihminen puolilähikuvassa.

Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Unkarin parlamentti nuiji keväällä läpi lain, jonka mukaan sukupuoli on pysyvä ominaisuus eikä nimeäkään voi enää vaihtaa. Transvanilla-järjestössä toimiva Tina Kolos Orbán toivoo kansainvälistä tukea mutta muistuttaa, että paras tapa edistää transsukupuolisten oikeuksia on tukea oman maan transihmisiä – myös Suomessa.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään

Etenkin Suomessa syntyneille ja kasvaneille somalitaustaisille miehille tyttöjen sukuelinten silpominen on vieras tapa, käy ilmi Ihmisoikeusliiton uudesta selvityksestä. Myös Suomen somalialaisten liiton varapuheenjohtajan Abdulrahman Abdi Ragen mukaan yleinen mielipide on nykyisin vahvasti silpomista vastaan.
Mies pöydän takana puolilähikuvassa.

Nobelin rauhanpalkinto Maailman ruokaohjelmalle – ”Vaikka YK-järjestöt kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius

Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi veikkailtiin muun muassa ilmastoaktivisti Greta Thunbergia, mutta palkinto meni tällä kertaa Maailman ruokaohjelmalle. Palkinnolla haluttiin antaa tunnustusta myös kansainväliselle monenkeskiselle yhteistyölle.
Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.