YK:n kehitysohjelma: Viime vuosien kriisit ovat ”pysäyttäneet” kehityksen | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

YK:n kehitysohjelma: Viime vuosien kriisit ovat ”pysäyttäneet” kehityksen

Epävarma maailmantilanne ruokkii polarisaatiota, ja se näkyy siinä, että maailman inhimillinen kehitys on mennyt taaksepäin. Nyt ollaan vuoden 2016 tasolla, mutta pahempaa on edessä, jos suunta ei muutu, sanoo YK:n kehitysohjelma tuoreessa raportissaan.

Vesikuplia sisältävä kirkas pallo kädessä.

Inhimillinen kehitys menee taaksepäin kriisien takia. Kuva: Beatnik Photos / CC BY 2.0.

Inhimillinen kehitys laskee yhdeksässä maassa kymmenestä, ja ilman jyrkkää suunnanmuutosta köyhyys ja epäoikeudenmukaisuus tulevat lisääntymään, varoittaa YK:n kehitysohjelma (UNDP) tänään ilmestyneessä inhimillisen kehityksen raportissaan

Vuosittain ilmestyvä raportti mittaa elinajanodotetta, bruttokansantuotetta ja keskimääräistä koulutustasoa ja laskee jokaiselle maalle niiden perusteella indeksiluvun. 

Viime vuonna keskimääräinen luku oli 0,732, vuonna 2020 0,735 ja sitä edellisenä vuonna 0,739. Vaikka kahden vuoden aikana tapahtunut lasku on vain prosentin luokkaa, se on merkittävä ilmiö, sillä niiden 32 vuoden aikana, jona raporttia on julkaistu, indeksi on aina aiemmin kasvanut. Kehitys on siis tähän asti mennyt eteenpäin mutta on nyt kääntymässä päinvastaiseen suuntaan.

Indeksiluku on laskenut yli 90 prosentissa maista joko vuonna 2020 tai 2021. Keskimäärin tällä hetkellä kehityksessä ollaan vuoden 2016 tasolla, raportissa kerrotaan.

Taustalla ovat maailmaa viime vuosina ravistelleet kriisit, kuten vuoden 2008 talouskriisi, ilmastokriisi, häämöttävä ruokakriisi sekä koronapandemia. Ne ovat aiheuttaneet laajoja sosiaalisia, taloudellisia ja planetaarisia muutoksia sekä lisänneet polarisaatiota merkittävästi, UNDP sanoo.

Vaikutukset ovat iskeneet erityisesti Latinalaiseen Amerikkaan, Karibiaan, Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan.

Raportissa listataan useita syitä siihen, miksi tarvittavaa muutosta ei ole saatu aikaan. Sen mukaan yksi syy on turvattomuus ja polarisaatio, jotka ruokkivat toisiaan ja estävät yhteistoiminnan, joiden avulla kriiseihin voisi puuttua. Uusien laskelmien mukaan niillä, jotka kokevat olonsa turvattomiksi, on myös todennäköisemmin äärimmäisiä poliittisia näkemyksiä, raportissa kerrotaan.

”Olemme kollektiivisesti lamaantuneita muutosten tekemiseksi. Epävarmuuden määrittelemässä maailmassa tarvitaan uudenlaista globaalin solidaarisuuden tunnetta, jotta voimme puuttua yhteisiin, toisiinsa liittyviin haasteisiimme”, sanoo UNDP:n pääjohtaja Achim Steiner tiedotteessa.

Raportin mukaan tarvitaan politiikkaa, joka vahvistaa yhteiskuntien kykyä selvitä kriisiajoista. Näihin kuuluu esimerkiksi uusiutuva energia, varautuminen pandemioihin ja parempi sosiaaliturva. 

Pikavoittojen etsimiseen raportti ei kannusta.

”Vaikka olisikin houkuttelevaa keskittyä hätäratkaisuihin, kuten fossiilisten polttoaineiden tukemiseen, olemme nähneet elinkustannus- ja energiakriisien yhteydessä, että välittömän hätäavun taktiikat viivästyttävät pitkän aikavälin rakenteellisia muutoksia, jotka ovat välttämättömiä”, Steiner muistuttaa.

Lisää uusi kommentti