Uutiset Jemenin konflikti

YK vetoaa lisärahoituksen saamiseksi Jemeniin – ”Jos teemme väärän valinnan nyt, Jemen kokee pahimman nälänhädän, jonka maailma on nähnyt vuosikymmeniin”

Yli 16 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä Jemenissä, mutta avunantajamaat kitsastelevat avustusoperaatioiden rahoittamisessa. YK julkaisi tällä viikolla avustussuunnitelman, jonka mukaan humanitaariseen apuun tarvitaan tänä vuonna 3,23 miljardia euroa. Muuten edessä on katastrofi.
Korkea rakennus, jonka edessä lippuja ja aita, jossa YK:n logo.
YK vetoaa jälleen nälänhädän estämiseksi Jemenissä. (Kuva: Manuel Elias / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

YK on julkaissut tämänvuotisen Jemen-avustussuunnitelmansa (pdf). Sen mukaan maassa tarvitaan tänä vuonna 3,85 miljardia dollaria (3,23 miljardia euroa) humanitaarisen avun toimittamiseksi miljoonille ihmisille, jotka kärsivät kuusi vuotta kestäneen sisällissodan vaikutuksista.

Maa on jälleen kerran hyvin lähellä nälänhätää.

”Jemen lähestyy pistettä, jolta ei ole paluuta. Jos teemme väärän valinnan nyt, Jemen kokee pahimman nälänhädän, jonka maailma on nähnyt vuosikymmeniin”, sanoo Jemenin humanitaarinen koordinaattori David Gressly tiedotteessa (pdf).

Jemen on ollut sisällissodassa vuodesta 2015 lähtien. Hallitusta vastaan taistelee ääriliike Ansar Allah, jonka taistelijat tunnetaan hutheina. Saudi-Arabian johtama liittouma taistelee Jemenin hallituksen puolella ja on tehnyt ilmaiskuja maaliskuusta 2015 alkaen. Viime aikoina taistelut Jemenissä ovat jälleen kiihtyneet.

Konflikti on tuhonnut jo ennestään köyhän maan infrastruktuurin ja terveysjärjestelmän ja johtanut mittavaan ruoka- ja nälkäkriisiin.
YK:n mukaan tänä vuonna yli 16,2 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Lähes 50 000 on jo nyt nälänhädän kaltaisissa olosuhteissa ja viisi miljoonaa sen partaalla.

Nälänhätä on määritelmä, jota käytetään ruokakriiseissä vain harvoin, sillä se tarkoittaa kansainvälisen ruokaturvaluokituksen viidettä eli pahinta luokkaa. Käytännössä se tarkoittaa, että päivittäin kuolee ainakin kaksi ihmistä 10 000:sta ja akuutisti aliravittuja on vähintään 30 prosenttia.

YK on varoitellut etenkin viimeisen vuoden aikana jatkuvasti nälänhädän mahdollisuudesta, sillä avunantajat ovat leikanneet Jemeniin suuntautuvaa apuaan. Vuoteen 2019 asti avunantajat kasvattivat rahoitusosuuttaan, mutta viime vuonna vain 56 prosenttia rahoituksesta saatiin kasaan.

Maaliskuun alussa pidettiin apulupauskonferenssi, jonka seurauksena maalle luvattiin 1,7 miljardia dollaria (1,43 miljardia euroa). Siitä vasta viidennes on toimitettu avustusjärjestöille.

Gresslyn mukaan kansainvälisellä yhteisöllä on nyt kaksi vaihtoehtoa.

”Valinta on sen välillä, että rahoitetaan humanitaarinen operaatio täydellisesti tai että ei tehdä mitään ja katsotaan, kun maa vajoaa syvemmälle nälänhätään. Vaadin avunantajamaita ja Jemenin kumppaneita toimittamaan välittömästi apua”, hän vetosi.

Yhteensä yli 20,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee Jemenissä humanitaarista apua. YK:n avustussuunnitelmalla apua toimitettaisiin noin 16 miljoonalle ihmiselle. Tarkoituksena on keskittyä etenkin tautiepidemioiden ehkäisyyn, kuolleisuuden ja sairauksien vähentämiseen, nälänhädän ja aliravitsemuksen ehkäisemiseen, ihmisten elinkeinojen parantamiseen sekä siviilien suojeluun.

Jemenin konflikti avustustyökatastrofiapukonfliktiturvallisuusYK Jemen

Lue myös

Huiviin verhoutunut nainen pesee käsiään.

Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”

Jemenin nälkäisten määrä on jälleen nousemassa huolestuttaviin lukemiin. Konfliktin loppuminen todennäköisesti ratkaisisi nälkäongelman, mutta sitä ei ole näköpiirissä.
Mies puolilähikuvassa laukku olalla.

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä

Terveydenhuoltojärjestelmä on lähes romahtanut ja nälänhätä uhkaa Jemenissä, joka on kärsinyt konfliktista yli viisi vuotta. Silti maasta löytyy myös toivoa. Suomalaiset avustustyöntekijät ihailevat etenkin paikallisen terveydenhuoltohenkilökunnan sitoutuneisuutta.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman