Uutiset Jemenin konflikti

YK vetoaa lisärahoituksen saamiseksi Jemeniin – ”Jos teemme väärän valinnan nyt, Jemen kokee pahimman nälänhädän, jonka maailma on nähnyt vuosikymmeniin”

Yli 16 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä Jemenissä, mutta avunantajamaat kitsastelevat avustusoperaatioiden rahoittamisessa. YK julkaisi tällä viikolla avustussuunnitelman, jonka mukaan humanitaariseen apuun tarvitaan tänä vuonna 3,23 miljardia euroa. Muuten edessä on katastrofi.
Korkea rakennus, jonka edessä lippuja ja aita, jossa YK:n logo.
YK vetoaa jälleen nälänhädän estämiseksi Jemenissä. (Kuva: Manuel Elias / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

YK on julkaissut tämänvuotisen Jemen-avustussuunnitelmansa (pdf). Sen mukaan maassa tarvitaan tänä vuonna 3,85 miljardia dollaria (3,23 miljardia euroa) humanitaarisen avun toimittamiseksi miljoonille ihmisille, jotka kärsivät kuusi vuotta kestäneen sisällissodan vaikutuksista.

Maa on jälleen kerran hyvin lähellä nälänhätää.

”Jemen lähestyy pistettä, jolta ei ole paluuta. Jos teemme väärän valinnan nyt, Jemen kokee pahimman nälänhädän, jonka maailma on nähnyt vuosikymmeniin”, sanoo Jemenin humanitaarinen koordinaattori David Gressly tiedotteessa (pdf).

Jemen on ollut sisällissodassa vuodesta 2015 lähtien. Hallitusta vastaan taistelee ääriliike Ansar Allah, jonka taistelijat tunnetaan hutheina. Saudi-Arabian johtama liittouma taistelee Jemenin hallituksen puolella ja on tehnyt ilmaiskuja maaliskuusta 2015 alkaen. Viime aikoina taistelut Jemenissä ovat jälleen kiihtyneet.

Konflikti on tuhonnut jo ennestään köyhän maan infrastruktuurin ja terveysjärjestelmän ja johtanut mittavaan ruoka- ja nälkäkriisiin.
YK:n mukaan tänä vuonna yli 16,2 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Lähes 50 000 on jo nyt nälänhädän kaltaisissa olosuhteissa ja viisi miljoonaa sen partaalla.

Nälänhätä on määritelmä, jota käytetään ruokakriiseissä vain harvoin, sillä se tarkoittaa kansainvälisen ruokaturvaluokituksen viidettä eli pahinta luokkaa. Käytännössä se tarkoittaa, että päivittäin kuolee ainakin kaksi ihmistä 10 000:sta ja akuutisti aliravittuja on vähintään 30 prosenttia.

YK on varoitellut etenkin viimeisen vuoden aikana jatkuvasti nälänhädän mahdollisuudesta, sillä avunantajat ovat leikanneet Jemeniin suuntautuvaa apuaan. Vuoteen 2019 asti avunantajat kasvattivat rahoitusosuuttaan, mutta viime vuonna vain 56 prosenttia rahoituksesta saatiin kasaan.

Maaliskuun alussa pidettiin apulupauskonferenssi, jonka seurauksena maalle luvattiin 1,7 miljardia dollaria (1,43 miljardia euroa). Siitä vasta viidennes on toimitettu avustusjärjestöille.

Gresslyn mukaan kansainvälisellä yhteisöllä on nyt kaksi vaihtoehtoa.

”Valinta on sen välillä, että rahoitetaan humanitaarinen operaatio täydellisesti tai että ei tehdä mitään ja katsotaan, kun maa vajoaa syvemmälle nälänhätään. Vaadin avunantajamaita ja Jemenin kumppaneita toimittamaan välittömästi apua”, hän vetosi.

Yhteensä yli 20,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee Jemenissä humanitaarista apua. YK:n avustussuunnitelmalla apua toimitettaisiin noin 16 miljoonalle ihmiselle. Tarkoituksena on keskittyä etenkin tautiepidemioiden ehkäisyyn, kuolleisuuden ja sairauksien vähentämiseen, nälänhädän ja aliravitsemuksen ehkäisemiseen, ihmisten elinkeinojen parantamiseen sekä siviilien suojeluun.

Jemenin konflikti avustustyökatastrofiapukonfliktiturvallisuusYK Jemen

Lue myös

Lääkepurkki ja neula kahden hansikkaalla peitetyn sormen välissä.

Jemenin huthikapinalliset levittävät disinformaatiota koronasta ja estävät rokotetoimituksia – ”Terveystilanne on kammottava”, kertoi terveystyöntekijä ihmisoikeusjärjestölle

Jemenissä on alkanut toinen korona-aalto, mutta maan pohjoisosia hallussaan pitävät huthikapinalliset eivät ole määränneet rajoitustoimia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan huthit ovat jopa estäneet rokotetoimituksia, koska WHO ei suostunut antamaan rokotteita ilman valvontaa.
Huiviin verhoutunut nainen pesee käsiään.

Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”

Jemenin nälkäisten määrä on jälleen nousemassa huolestuttaviin lukemiin. Konfliktin loppuminen todennäköisesti ratkaisisi nälkäongelman, mutta sitä ei ole näköpiirissä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi