Uutiset Jemenin konflikti

YK vetoaa lisärahoituksen saamiseksi Jemeniin – ”Jos teemme väärän valinnan nyt, Jemen kokee pahimman nälänhädän, jonka maailma on nähnyt vuosikymmeniin”

Yli 16 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä Jemenissä, mutta avunantajamaat kitsastelevat avustusoperaatioiden rahoittamisessa. YK julkaisi tällä viikolla avustussuunnitelman, jonka mukaan humanitaariseen apuun tarvitaan tänä vuonna 3,23 miljardia euroa. Muuten edessä on katastrofi.
Korkea rakennus, jonka edessä lippuja ja aita, jossa YK:n logo.
YK vetoaa jälleen nälänhädän estämiseksi Jemenissä. (Kuva: Manuel Elias / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

YK on julkaissut tämänvuotisen Jemen-avustussuunnitelmansa (pdf). Sen mukaan maassa tarvitaan tänä vuonna 3,85 miljardia dollaria (3,23 miljardia euroa) humanitaarisen avun toimittamiseksi miljoonille ihmisille, jotka kärsivät kuusi vuotta kestäneen sisällissodan vaikutuksista.

Maa on jälleen kerran hyvin lähellä nälänhätää.

”Jemen lähestyy pistettä, jolta ei ole paluuta. Jos teemme väärän valinnan nyt, Jemen kokee pahimman nälänhädän, jonka maailma on nähnyt vuosikymmeniin”, sanoo Jemenin humanitaarinen koordinaattori David Gressly tiedotteessa (pdf).

Jemen on ollut sisällissodassa vuodesta 2015 lähtien. Hallitusta vastaan taistelee ääriliike Ansar Allah, jonka taistelijat tunnetaan hutheina. Saudi-Arabian johtama liittouma taistelee Jemenin hallituksen puolella ja on tehnyt ilmaiskuja maaliskuusta 2015 alkaen. Viime aikoina taistelut Jemenissä ovat jälleen kiihtyneet.

Konflikti on tuhonnut jo ennestään köyhän maan infrastruktuurin ja terveysjärjestelmän ja johtanut mittavaan ruoka- ja nälkäkriisiin.
YK:n mukaan tänä vuonna yli 16,2 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Lähes 50 000 on jo nyt nälänhädän kaltaisissa olosuhteissa ja viisi miljoonaa sen partaalla.

Nälänhätä on määritelmä, jota käytetään ruokakriiseissä vain harvoin, sillä se tarkoittaa kansainvälisen ruokaturvaluokituksen viidettä eli pahinta luokkaa. Käytännössä se tarkoittaa, että päivittäin kuolee ainakin kaksi ihmistä 10 000:sta ja akuutisti aliravittuja on vähintään 30 prosenttia.

YK on varoitellut etenkin viimeisen vuoden aikana jatkuvasti nälänhädän mahdollisuudesta, sillä avunantajat ovat leikanneet Jemeniin suuntautuvaa apuaan. Vuoteen 2019 asti avunantajat kasvattivat rahoitusosuuttaan, mutta viime vuonna vain 56 prosenttia rahoituksesta saatiin kasaan.

Maaliskuun alussa pidettiin apulupauskonferenssi, jonka seurauksena maalle luvattiin 1,7 miljardia dollaria (1,43 miljardia euroa). Siitä vasta viidennes on toimitettu avustusjärjestöille.

Gresslyn mukaan kansainvälisellä yhteisöllä on nyt kaksi vaihtoehtoa.

”Valinta on sen välillä, että rahoitetaan humanitaarinen operaatio täydellisesti tai että ei tehdä mitään ja katsotaan, kun maa vajoaa syvemmälle nälänhätään. Vaadin avunantajamaita ja Jemenin kumppaneita toimittamaan välittömästi apua”, hän vetosi.

Yhteensä yli 20,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee Jemenissä humanitaarista apua. YK:n avustussuunnitelmalla apua toimitettaisiin noin 16 miljoonalle ihmiselle. Tarkoituksena on keskittyä etenkin tautiepidemioiden ehkäisyyn, kuolleisuuden ja sairauksien vähentämiseen, nälänhädän ja aliravitsemuksen ehkäisemiseen, ihmisten elinkeinojen parantamiseen sekä siviilien suojeluun.

Jemenin konflikti avustustyökatastrofiapukonfliktiturvallisuusYK Jemen

Lue myös

Lääkepurkki ja neula kahden hansikkaalla peitetyn sormen välissä.

Jemenin huthikapinalliset levittävät disinformaatiota koronasta ja estävät rokotetoimituksia – ”Terveystilanne on kammottava”, kertoi terveystyöntekijä ihmisoikeusjärjestölle

Jemenissä on alkanut toinen korona-aalto, mutta maan pohjoisosia hallussaan pitävät huthikapinalliset eivät ole määränneet rajoitustoimia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan huthit ovat jopa estäneet rokotetoimituksia, koska WHO ei suostunut antamaan rokotteita ilman valvontaa.
Huiviin verhoutunut nainen pesee käsiään.

Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”

Jemenin nälkäisten määrä on jälleen nousemassa huolestuttaviin lukemiin. Konfliktin loppuminen todennäköisesti ratkaisisi nälkäongelman, mutta sitä ei ole näköpiirissä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia