Uutiset Pohjois-Korean kehitys

YK-järjestöt: Yli 10 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua Pohjois-Koreassa – Päivittäiset ruoka-annokset kutistettu 300 grammaan

Ruokapulasta kärsivät pohjoiskorealaiset ovat joutuneet vähentämään ruuankulutustaan ja syövät lähinnä enää riisiä ja kaaliruoka kimchiä, kertovat YK-järjestöt. Myös aiemmin maaseudun sukulaisiin luottaneet kaupunkilaiset kärsivät ruokapulasta.
IIhmisiä kuljettamassa satoa pellon vieressä kulkevan tien varressa Pohjois-Koreassa
Pohjois-Koreassa kärsitään vakavasta ruokapulasta. Kuva vuodelta 2017. (Kuva: Ngo Quang Minh / CC BY-NC 2.0)

Pohjois-Korean huonoin sato kymmeneen vuoteen on johtanut siihen, että noin 40 prosenttia maan väestöstä, 10,1 miljoonaa ihmistä, kärsii ruokapulasta ja tarvitsee nopeasti apua, kertovat YK-järjestöt.

Maailman ruokaohjelma (WFP) sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) vierailivat maassa hallituksen pyynnöstä maalis- ja huhtikuussa. Syynä oli kymmeneen vuoteen huonoin sato, joka johtuu muun muassa kuivuudesta, tulvista ja lämpöaalloista.

Seuraukset ovat olleet vakavat. Ruokavaje on 1,36 miljoonaa tonnia. Ihmiset ovat jo joutuneet vähentämään ruuankulutusta, ja ruokavalio on äärimmäisen yksipuolinen. Kaupunkilaiset ovat yleensä saaneet apua maaseudun sukulaisilta, mutta nyt se ei enää onnistu, joten hekin kärsivät ruokapulasta, kerrotaan järjestöjen perjantaina julkistamassa arviossa.

Hallitus on pienentänyt jakamansa ruoka-annokset 380 grammasta 300 grammaan henkilöä kohti päivässä. Se on vähemmän kuin koskaan aiemmin samana ajankohtana. Annoksia saatetaan joutua vielä leikkaamaan, sillä varsinainen ruokapulakausi koetaan maassa yleensä heinä- ja lokakuun välisenä aikana.

”Monet perheet selviävät yksipuolisella ruokavaliolla, joka koostuu riisistä ja kimchistä suurimman osan vuotta. He saavat hyvin vähän proteiinia. Tämä on huolestuttavaa, koska monet yhteisöt ovat jo äärimmäisen haavoittuvia ja uudet leikkaukset jo valmiiksi minimaalisiin ruoka-annoksiin voisivat viedä heidät syvemmälle nälkäkriisiin”, sanoo WFP:n neuvonantaja Nicolas Bidault tiedotteessa.

Suljetun Pohjois-Korean on ollut aiemminkin vaikea ruokkia kansalaisiaan. Nälänhädässä 1990-luvun puolivälissä kuoli jopa kolme miljoonaa ihmistä.

Sääolosuhteiden lisäksi ruokapulan taustalla on pula esimerkiksi polttoaineesta, lannoitteista ja varaosista. WFP:n ja FAO:n arviossa suositellaankin ruoka-avun lisäämisen lisäksi lannoitteiden, vesipumppuja, kasvihuoneiden ja siementen maahantuontia. Maassa pitäisi myös päivittää viljankuivausvälineitä, puimakoneita ja varastotiloja, jotta viljaa ei tuhoutuisi enää sadonkorjuun jälkeen.

WFP toimittaa apua yli 770 000 ihmiselle Pohjois-Koreassa.  FAO puolestaan tukee yli 500 000:ta osuuskuntaviljelijää.

Pohjois-Korean kehitys avustustyökatastrofiapumaatalousruoka Korean kansantasavalta

Lue myös

Pohjois-Korean tulva-alueilla taistellaan aikaa vastaan

Taifuunin aiheuttamat tulvat ovat vaikuttaneet yli 600 000 ihmisen elämään. Avulla on kiire, sillä talvi lähestyy ja pakkaset voivat laskea jopa 30 asteeseen.

Kuka pelkää Pohjois-Koreaa?

Vaikka ydinaseetonta maailmaa ei heti olekaan näköpiirissä, on sen oltava mahdollinen, kirjoittaa Tarja Cronberg.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.