Uutiset Yritysvastuu

Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke

Suomen Akatemian rahoittama kuusivuotinen Finix-tutkimushanke yrittää kehittää vaatetuotantoa, joka perustuisi täysin kiertotalouteen. Tutkija Anna Härri selvittää, miten muutos vaikuttaisi kehitysmaihin. Esimerkiksi ympäristöystävälliset kuidut eivät vielä takaa, että työntekijöitä ei hyväksikäytetä, hän muistuttaa.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee I don't want to die for fashion.
Bangladeshin vaatetyöntekijät osoittivat mieltään vuonna 2015 Rana Plazan tehdasromahduksen vuosipäivänä. Vaatetehtaan romahduksessa kuoli yli 1 100 ihmistä. (Kuva: Solidarity Center / CC BY-ND 2.0)

Suomesta voi tulevaisuudessa tulla kestävän vaateteollisuuden kärkimaa – ainakin, mikäli vasta aloittaneen uuden tutkimushankkeen tavoitteet toteutuvat.

Aalto-yliopiston ja sen yhteistyökumppanien viime vuonna alkaneessa Finix-hankkeessa on tarkoitus kehittää vuoteen 2025 mennessä tekstiiliteollisuuteen tuotanto- ja kulutusmalli, joka noudattaisi täysin kiertotalouden periaatteita.

”Lähtökohtana on, että katsotaan koko järjestelmää eikä vain yhtä sen osa-aluetta. Tutkimme vaatteidentuotannon prosessia alkaen aina tuotesuunnittelusta ja raaka-aineista läpi koko elinkaaren jätteeksi tai uudeksi raaka-aineeksi asti”, kertoo nuorempi tutkija Anna Härri Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta (LUT).

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa ovat LUT:n ja Aalto-yliopiston lisäksi mukana muun muassa Turun ammattikorkeakoulu, valtion Teknologinen tutkimuskeskus (VTT), Suomen ympäristökeskus sekä liuta kansalaisjärjestöjä ja vaatealan yrityksiä. Tutkijoita on noin 30.

Tie raaka-aineesta jätteeksi on liian lyhyt

Finixin tavoitteena on muokata radikaalisti nykyistä pikamuotiin perustuvaa vaateteollisuutta, jonka kestämättömyyttä ovat kritisoineet viime vuosina yhä enemmän niin kuluttajat, järjestöt kuin päättäjätkin.

Hankkeen visioissa tekstiilijäte kerättäisiin talteen ja prosessoitaisiin uudeksi raaka-aineeksi tekstiiliteollisuudelle. Pikamuodin tilalle kehitettäisiin liiketoimintamalli, jossa työvoimaa ei riistettäisi, vaatteiden käyttöikä olisi pidempi ja laatu parempi. Kuluttajat taas ostaisivat harvemmin.

Tällä hetkellä tilanne on päinvastainen: vaatteita tuotetaan halvalla ja nopeasti, ja niiden elinkaari on lyhyt.

”Käytännössä lähes sata prosenttia tekstiilinvalmistuksen materiaaleista on uusia raaka-aineita ja yli 70 prosenttia päätyy joko polttoon tai kaatopaikkajätteeseen”, kertoi tutkimuskonsortion johtaja, Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme aloitusseminaarissa maaliskuussa.

Ilmiö on kiihtynyt 2000-luvulla. Vaatebrändit tuottavat nykyisin lähes kaksi kertaa enemmän vaatteita kuin ennen vuotta 2000. Sekä hinta että laatu ovat samaan aikaan laskeneet.

Esimerkiksi keskimääräinen yhdysvaltalaiskuluttaja ostaa uuden vaatteen 5,5 päivän välein, ja Euroopassa vaateostosten määrä kasvoi 40 prosenttia vuosina 1996–2012. Vuoden 2005 jälkeen vaatteiden käyttöikä on pudonnut yli kolmanneksen.

Tuotannon ja kulutuksen kasvun seurauksena tekstiiliteollisuus tuottaa 8–10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja kuluttaa vuosittain noin 44 biljoonaa litraa kasteluvettä. Se myös tuottaa noin viidenneksen maailman teollisista jätevesipäästöistä.

Myös sosiaalinen hinta on kova: vaatteet valmistetaan usein halpatuotantomaissa työntekijöiden kannalta vaarallisissa oloissa ja elämiseen riittämättömällä palkalla.

Tutkija Anna Härri
Anna Härri tutkii, miten vaateteollisuuden kiertotalous vaikuttaisi kehitysmaihin. (Kuva: Teija Laakso)

Kiertotalous ei ratkaise kaikkea

Finixissä tutkitaan esimerkiksi selluloosapohjaisen kuidun valmistamista tekstiilijätteestä, kehitetään mallia tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja luodaan digitaalisia innovaatioita vaatteiden jäljitettävyyden parantamiseksi. Siinä myös kehitetään sovellusta, jonka avulla kuluttaja voi arvioida tekstiilin vastuullisuutta.

Käytännön sovellusten lisäksi tutkitaan myös, millaisia vaikutuksia vaateteollisuuden mullistamisella olisi laajemmin yhteiskuntaan ja ympäristöön.

”Kiertotalous on iso trendi, mutta sen sosiaalinen tai ympäristöllinen kestävyys ei ole täysin aukoton. Etenkin sen sosiaalisia vaikutuksia tutkitaan vielä vähän. Vaarana on, että muutetaan tuotantoa ympäristöystävälliseksi, mutta toistetaan samalla köyhdyttäviä rakenteita tai rakennetaan niitä uudelleen. Esimerkiksi kierrätyskuidun käyttäminen vaateteollisuudessa ei tarkoita, etteikö työntekijöitä pystyisi hyväksikäyttämään aivan kuten ennenkin”, Anna Härri sanoo.

Väitöskirjaa työstävän Härrin tehtävänä on tutkia hankkeessa sitä, miten kiertotalouden erilaiset sovellukset vaikuttaisivat kehittyvissä maissa.

Se on tärkeää, sillä niin vaatetuotannon raaka-aineiden hankinta kuin valmistuskin tapahtuu yleensä kehittyvissä maissa. Esimerkiksi maailman suurimpiin vaatteiden viejiin kuuluvan Bangladeshin vientituloista yli 80 prosenttia tulee nimenomaan vaateteollisuudesta. Intiassa vaateteollisuus työllistää jopa 45 miljoonaa ihmistä.

Härrin ensimmäinen tapaustutkimus liittyy Finix-hankkeessa mukana olevaan Fortumiin, jonka tavoitteena on tehdä olkijätteestä tekstiilikuitua muun muassa Intiassa. Hän tutkii, miten projekti vaikuttaisi paikallisiin maanviljelijöihin, heidän yhteisöihinsä ja ympäristöönsä.

Vaihtoehtoja on monia: uusi projekti voi parantaa jätettä myyvien viljelijöiden tuloja, mutta toisaalta on myös mahdollista, ettei se olekaan heille kannattavaa. Vaikutuksena voi olla myös vaikkapa kemikaalien käytön lisääntyminen pelloilla, jos aiemmin maaperää rikastuttanut jäte myydäänkin tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi.

”En sano, että näin tapahtuu, mutta niin voi tapahtua, ellei asioita tutkita ja huolehdita, että asiat tehdään maanviljelijöiden kannalta hyvin”, Härri muistuttaa.

Tarkoituksena on tutkia kiertotalouden sosiaalisia vaikutuksia myös ylätasolla – esimerkiksi mitä tapahtuisi, jos tuotantoa siirrettäisiinkin laajasti takaisin länsimaihin. Se voisi johtaa kehitysmaissa työttömyyden kasvuun.

”Kaiken vaatetuotannon ei tarvitse siirtyä Suomeen, eikä se välttämättä olisi mahdollistakaan. Kehitysmaissa voidaan tuottaa edelleen vaatteita, mutta sen pitää olla sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää”, Härri sanoo.

Muutosta on jo näköpiirissä

Nykyinen pikamuoti-ilmiö syntyi aikoinaan vuosituhannen vaihteessa, kun Zaran ja H&M:n kaltaiset vaatejätit ryhtyivät tuottamaan halpoja vaatteita yhä nopeammalla volyymilla. Halpavaatteista tuli kulttuurisesti hyväksyttyjä, ja niiden tuotanto oli yhä helpompaa, kun kauppa globalisoitui.

Työvoimaa siirrettiin halpatuotantomaihin, ja globaalien tuotantoketjujen hallinnointi helpottui, kun tekstiiliteollisuuden tulli- ja tuotantorajoituksia purettiin, teknologia kehittyi ja matkustaminen nopeutui.

Ilmiön muutoksesta on kuitenkin merkkejä. Keskustelu pikamuodin haitoista on lisääntynyt, ja jo ennen Finixiä Suomeenkin on syntynyt yhä enemmän kestävämpää liiketoimintaa painottavia vaatefirmoja, kuten kierrätyskuitua käyttäviä valmistajia, Suomessa vaatteet valmistavia toimijoita, merkkivaatteiden second hand -puoteja ja vaatelainaamoita.

Monet aloitteet ovat pienten yritysten aikaansaannosta, mutta Härri uskoo, että kestävämmästä vaateteollisuudesta ovat kiinnostuneita myös vaatejätit, sillä pikamuodista on tulossa kulttuurisesti yhä vähemmän hyväksyttävää. Finixin yhtenä yhteistyökumppanina jopa on Zara-pikamuotibrändistä tunnettu Inditex.

”Pikamuotifirmat alkavat herätä siihen, että niiden on pakko uusiutua tai niiden bisnes loppuu. Sen näkee jo siinäkin, että esimerkiksi H&M:llä on oma kestävyyttä korostava mallisto. Se, miten paljon nämä aloitteet ovat aiheuttaneet jo oikeaa muutosta ympäristössä tai sosiaalisissa olosuhteissa, ei kuitenkaan vielä näy kovin selvästi”, hän huomauttaa.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyötalouskauppakuluttaminenympäristö Suomi

Kommentit

Lue myös

Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Vaatteita kuivumassa narulla.

Selvitys: Vaatejättien avoimuus on parantunut, mutta yhä alle puolet julkistaa tehdaslistansa

Monet tutut vaatebrändit saavat hyvät pisteet Fashion Revolution -kampanjan avoimuusvertailussa. Avoimuus ei silti vielä tarkoita eettisyyttä vaan on vasta askel sen suuntaan, raportissa muistutetaan.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.

Tuoreimmat

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Luetuimmat

YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa