Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin

Neljässä Kaakkois-Aasian maassa on käynnissä hanke, jossa autetaan viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen esimerkiksi aiempaa tarkempien sääennusteiden avulla. Kaikkeen ei voi sopeutua, ja siksi viljelijöille tarjotaan myös vakuutuksia.

Viljelijä riisipellolla.

Tarkat sääennusteet auttavat muun muassa vietnamilaisia maanviljelijöitä oikea-aikaisiin toimiin. Esimerkiksi tuholaismyrkkyjä ei kannata ruiskutella päivänä, jolloin on odotettavissa sadetta. Kuva: Will Brantingham / IPS.

Kaakkois-Aasian maanviljelijät tekevät yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa tullakseen paremmin toimeen äärimmäisen kuivuuden ja äärimmäisen sateisuuden kanssa.

Keinoina ovat muun muassa kohdennetut sääennusteet, jotka auttavat sopeutumaan äärisäiden muodostamaan uhkaan. Kun sopeutuminen muuttuu liian kalliiksi, elantoja suojelevat erityisesti siihen räätälöidyt vakuutukset.

Turvalle on tarvetta. Esimerkiksi vuonna 2016 eteläisenä El Niñona tunnettu sääilmiö johti Mekongjoen suistossa ankaraan kuivuuteen ja suolaveden jokialueelle tunkeutumiseen yhdessätoista suiston kolmestatoista maakunnasta. Se vaikutti 400 000 peltohehtaariin ja johti 170 miljoonan euron taloudellisiin tappioihin sekä viljelijöiden ruokaturvan järkkymiseen.

Perheiden tulot laskivat 75 prosenttia, ja jos viljelijällä ei ollut säästöjä tai vakuutusta, hän vajosi entistä syvemmälle köyhyyteen.

Riskien hallintaa ja siirtoa

Jotta pienviljelijät pystyisivät hallitsemaan ilmaston fyysiset ja taloudelliset vaikutukset, he tarvitsevat riskienhallinnan ja riskien siirron yhdistelmää. Riskien siirrolla tarkoitetaan esimerkiksi innovatiivisia vakuutusratkaisuja.

Tällaista riskien hallinnan ja siirron yhteisjärjestelmää kehitellään University of Southern Queenslandin, Maailman meteorologisen järjestön ja Biodiversiteetti-allianssin yhteisessä projektissa DeRisk Southeast Asia.

”Projektissa työstetään parannettuja sääennusteita, uusia kastelujärjestelmiä ja -käytäntöjä sekä entistä parempia tuotantojärjestelmiä”, professori ja projektin vakuutussegmentin johtaja Shahbaz Mushtaq selittää.

”Lähtökohtaoletus on, että pienviljelijöiden täytyy lieventää riskejään niin paljon kuin suinkin ja samalla kehitellä ja ottaa käyttöön käyttökelpoisia sopeutumiskäytäntöjä.”

”Mutta projektissa myös tunnustetaan, että sopeutumisella on rajansa. Kaikki riskit eivät ole hallittavissa, ja silloin riski täytyy siirtää toisaalle. Siinä vakuuttamisella on keskeinen rooli”, Mushtaq sanoo.

Sääennuste satokaudelle

Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministeriön rahoittama DeRisk toimii Vietnamissa, Laosissa, Myanmarissa ja Kambodžassa.

DeRisk on esimerkiksi käynnistänyt yhdessä Mekongjoen suiston maakunnassa pilottiprojektin, jossa viljelyviranomaiset, yhteyshenkilöt ja maanviljelijät kokoontuvat sääennusteiden tekijöiden kanssa ja muokkaavat sääennusteita riisinviljelijöiden tarpeisiin kohdennetuiksi.

”Me painotamme yhteistä kehitystyötä monien asianosaisten kesken, hydro-meteorologisen ja viljelyasiantuntemuksen yhdistämistä maanviljelijöiden paikalliseen tietoon”, DeRiskin Vietnamin maajohtaja Nguyen Duy Nhiem sanoo.

Tietoja yhdistelemällä laaditaan satokauden sääennuste, jonka pohjalta annetaan viljelyohjeita: milloin on paras istutushetki, mitkä ovat parhaita lajikkeita, mitkä sietävät parhaiten kuivuutta ja niin edelleen.

”Kymmenen päivän ennuste kertoo päivän tarkkuudella, milloin esimerkiksi sataa. Jos tiettynä päivänä on odotettavissa sadetta, viljelijät tietävät olla käyttämättä tuholaismyrkkyjä, sillä sateella myrkyt vain valuisivat maaperään”, Nguyen selittää.

Ohjeet kootaan uutiskirjeeksi, jota levitetään eri tavoin: Zalo-nimisellä älypuhelinsovelluksella, julisteilla, lehtisillä ja kylien julkisilla kaiutinjärjestelmillä.

Parempaa yhteisymmärrystä

Nguyen on tyytyväinen hankkeen etenemiseen. ”Hydro-meteorologisen sektorin ja maataloussektorin asianosaiset ymmärtävät paremmin toistensa kieltä.”

”Esimerkiksi sadepäivä on ollut meteorologille ja maanviljelijälle eri asia – meteorologin mielestä sadepäiviä ovat kaikki, jolloin vettä tulee yli 0,0 millimetriä, vaikka maanviljelijä ei omilla mittausvälineillään rekisteröisi pisaraakaan”, Nguyen selventää.

Myös hankkeessa mukana olevat yli 20 000 maanviljelijää ovat tyytyväisiä kahden viimeisen satokauden aikana saamiinsa neuvoihin, jotka ovat auttaneet välttämään huonon sään vaikutukset ja tekemään parempia päätöksiä. Suunnitelmissa on ensi vuonna laajentaa räätälöityjä sääennusteita myös alueen muihin maakuntiin.

Niille riskeille, joilta ei voi suojautua, DeRisk kehittelee suojaksi erityistä ilmastosuojeluvakuutusta, nimeltään Coffee Climate Protection Insurance. Mushtaq kertoo, että esityönä tutkijat haastattelivat useita satoja kahvin pienviljelijöitä ja siten selvittivät viljelijöiden mielestä vakavimmat vaarat.

Pahimmiksi uhiksi paljastuivat kuivuus ja rankkasateet. Kuivuus on kuitenkin muun muassa kastelujärjestelmiä kehittämällä hoidettavissa oleva ongelma, joten vakuutusta tarvitaan ensisijaisesti rankkasateiden aiheuttamia tuhoja korvaamaan.

Pienviljelijät ovat kahvin tuotantoketjun alkupäässä, joten jos he kärsivät, kärsii koko ketju. Siksi on koko kahviteollisuudelle tärkeää, että pienviljelijät pääsevät luonnononnettomuuksien jälkeen jaloilleen niin pian kuin suinkin. Sen tähden ainakin ensivaiheessa kauppiaat osallistuvat viljelijöiden vakuutusmaksuihin.

Lisää uusi kommentti