Uutiset Ilmastopolitiikka

Tutkimus: Keinoliha ei välttämättä olekaan ilmastoystävällisin vaihtoehto karjankasvatukselle

Maailmalla on viime vuosina intoiltu laboratoriossa kasvatetusta lihasta. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin epäselvää, mitkä sen ilmastovaikutukset tulevat olemaan.
Lehmä
Perinteinen karjankasvatus tuottaa etenkin metaanipäästöjä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan keinoliha ei aina ole paras vaihtoehto. (Kuva: F Delventhal / CC BY 2.0)

Laboratoriossa kasvatettu liha ei välttämättä ole paras tapa vähentää karjankasvatuksen aiheuttamia ilmastovaikutuksia, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Brittiläiseen Oxfordin yliopistoon kuluvan Oxford Martin Schoolin tutkimuksessa yritettiin selvittää, minkä verran kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, jos lihaa aletaan kasvattaa laboratoriossa.

Keinolihaa ei ole vielä myynnissä kaupallisesti, sillä sen tuotanto on kallista ja tuotekehitys on kesken. Sitä on kuitenkin onnistuttu kasvattamaan kantasoluista laboratorio-olosuhteissa, ja monet yritykset tähtäävät kaupallisille markkinoille.

Etuna ilmaston kannalta on pidetty sitä, että keinoliha ei vaadi esimerkiksi laidunmaata eikä se tuota metaanipäästöjä. Keinolihan ilmastovaikutuksia ei ole kuitenkaan selvitetty tarpeeksi, tutkimuksessa todetaan.

Tutkijat vertasivat neljää keinolihan kasvatusmallia kolmeen perinteiseen karjankasvatusmenetelmään. Tulos oli, että vaikka yleisesti ottaen perinteinen karjankasvatus johtaa suurempaa lämpenemiseen, osa keinolihan tuotantomalleista voi olla silti ilmaston kannalta tuhoisampia pitkällä aikavälillä.

Avainasia on energiankulutus sekä se, onko käytettävissä vähähiilistä energiaa, tutkimuksessa kerrotaan. Sitä ei vielä tiedetä, sillä yritykset eivät ole kertoneet, miten ne käytännössä kasvattaisivat keinolihaa massatuotantona. Jos siinä käytettäisiin paljon hiilidioksidipäästöjä tuottavaa energiaa, vaikutukset olisivat ilmaston kannalta haitalliset.

Lisäksi kasvihuonekaasujen vaikutuksia lämpenemiseen ei vielä tunneta tarkkaan. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat vastuussa noin neljänneksestä ilmaston lämpenemistä, mutta erilaisilla kasvihuonekaasuilla on erilaiset vaikutukset.

Perinteisessä karjankasvatuksessa syntyvä metaani on vaarallinen kasvihuonekaasu, joka lämmittää ilmastoa nopeasti. Se kuitenkin pysyy ilmakehässä vain 12 vuotta. Jos laboratorioissa käytetään paljon hiileen perustuvaa energiaa, seuraukset voivat olla vakavat, sillä hiilidioksidi pysyy ilmakehässä tuhat vuotta.

”Tämä on tärkeää. Vaikka metaanipäästöjen vähentäminen olisikin hyvä asia ja tärkeä osa ilmastopolitiikkaa, jos vain korvaamme metaanin hiilidioksidilla, pitkäaikaiset vaikutukset olisivat tuhoisat ”, tutkimusta johtanut tohtori John Lynch varoittaa tiedotteessa.

Tutkijat kehottavat valmistajia jatkamaan keinolihan tutkimusta, sillä lihantuotanto on joka tapauksessa kasvihuonekaasupäästöjen lähde.

Tutkimus julkaistiin Frontiers in Sustainable Food Systems -lehdessä.

Ilmastopolitiikka maatalousruokaympäristöeläimetilmastonmuutos

Lue myös

Nuori nainen pitelee ilmastomielenosoituksessa kylttiä "Future not Found"

”Greta on suurin roolimallini” – Lapset ja nuoret lakossa ilmaston puolesta ympäri Suomen

Ilmastolakkoviikko huipentui mielenosoituksiin myös Suomessa. Tamperelainen Alina Aarnio kertoi olleensa ilmastonmuutoksesta huolissaan pienestä pitäen.
Neljä ihmistä istuu lavalla, Climate Action -teksti taustalla

Päästöleikkauksia, uusia aloitteita, lisää suunnitelmia – Mitä YK:n ilmastohuippukokouksessa luvattiin?

YK:n pääsihteeri António Guterres vaati puhujia tulemaan eilen maanantaina järjestettyyn ilmastokokoukseen konkreettisten suunnitelmien eikä korulauseiden kera. Niitä saatiin mutta ei tarpeeksi, sanovat kriitikot.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.