Uutiset Ilmastopolitiikka

Tutkimus: Keinoliha ei välttämättä olekaan ilmastoystävällisin vaihtoehto karjankasvatukselle

Maailmalla on viime vuosina intoiltu laboratoriossa kasvatetusta lihasta. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin epäselvää, mitkä sen ilmastovaikutukset tulevat olemaan.
Lehmä
Perinteinen karjankasvatus tuottaa etenkin metaanipäästöjä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan keinoliha ei aina ole paras vaihtoehto. (Kuva: F Delventhal / CC BY 2.0)

Laboratoriossa kasvatettu liha ei välttämättä ole paras tapa vähentää karjankasvatuksen aiheuttamia ilmastovaikutuksia, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Brittiläiseen Oxfordin yliopistoon kuluvan Oxford Martin Schoolin tutkimuksessa yritettiin selvittää, minkä verran kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, jos lihaa aletaan kasvattaa laboratoriossa.

Keinolihaa ei ole vielä myynnissä kaupallisesti, sillä sen tuotanto on kallista ja tuotekehitys on kesken. Sitä on kuitenkin onnistuttu kasvattamaan kantasoluista laboratorio-olosuhteissa, ja monet yritykset tähtäävät kaupallisille markkinoille.

Etuna ilmaston kannalta on pidetty sitä, että keinoliha ei vaadi esimerkiksi laidunmaata eikä se tuota metaanipäästöjä. Keinolihan ilmastovaikutuksia ei ole kuitenkaan selvitetty tarpeeksi, tutkimuksessa todetaan.

Tutkijat vertasivat neljää keinolihan kasvatusmallia kolmeen perinteiseen karjankasvatusmenetelmään. Tulos oli, että vaikka yleisesti ottaen perinteinen karjankasvatus johtaa suurempaa lämpenemiseen, osa keinolihan tuotantomalleista voi olla silti ilmaston kannalta tuhoisampia pitkällä aikavälillä.

Avainasia on energiankulutus sekä se, onko käytettävissä vähähiilistä energiaa, tutkimuksessa kerrotaan. Sitä ei vielä tiedetä, sillä yritykset eivät ole kertoneet, miten ne käytännössä kasvattaisivat keinolihaa massatuotantona. Jos siinä käytettäisiin paljon hiilidioksidipäästöjä tuottavaa energiaa, vaikutukset olisivat ilmaston kannalta haitalliset.

Lisäksi kasvihuonekaasujen vaikutuksia lämpenemiseen ei vielä tunneta tarkkaan. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat vastuussa noin neljänneksestä ilmaston lämpenemistä, mutta erilaisilla kasvihuonekaasuilla on erilaiset vaikutukset.

Perinteisessä karjankasvatuksessa syntyvä metaani on vaarallinen kasvihuonekaasu, joka lämmittää ilmastoa nopeasti. Se kuitenkin pysyy ilmakehässä vain 12 vuotta. Jos laboratorioissa käytetään paljon hiileen perustuvaa energiaa, seuraukset voivat olla vakavat, sillä hiilidioksidi pysyy ilmakehässä tuhat vuotta.

”Tämä on tärkeää. Vaikka metaanipäästöjen vähentäminen olisikin hyvä asia ja tärkeä osa ilmastopolitiikkaa, jos vain korvaamme metaanin hiilidioksidilla, pitkäaikaiset vaikutukset olisivat tuhoisat ”, tutkimusta johtanut tohtori John Lynch varoittaa tiedotteessa.

Tutkijat kehottavat valmistajia jatkamaan keinolihan tutkimusta, sillä lihantuotanto on joka tapauksessa kasvihuonekaasupäästöjen lähde.

Tutkimus julkaistiin Frontiers in Sustainable Food Systems -lehdessä.

Ilmastopolitiikka maatalousruokaympäristöeläimetilmastonmuutos

Lue myös

Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.
Puunrunkoja ja mustikanvarpuja. Kuva on talousmetsästä.

Oxfam: Metsän istutus ei riitä päästöjen vähentämiseksi – Pahimmillaan johtaisi ruokaturvan heikkenemiseen

Hiilinielujen eli metsien uudelleenistutus ja metsitys ovat suosittuja, mutta riittämättömiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Jos Pariisin ilmastotavoitteet haluttaisiin saavuttaa pelkästään hiilinieluilla, pitäisi metsää istuttaa viisi kertaa Intian kokoinen alue. Tämä johtaisi ruuan hinnanousuun ja nälänhätään, selviää Oxfamin tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat