Uutiset Yritysvastuu

Tuore raportti peräänkuuluttaa lenkkari- ja tennarifirmoilta vastuullisuutta: Yksikään 15 firmasta ei ole sitoutunut elämiseen riittävään palkkaan

Eettisen kaupan puolesta ry:n tuoreessa vertailussa ainoa suomalaisbrändi on hollantilaisomisteinen Karhu, joka ei saa yhtään pistettä. ”Merkittävä ongelma alalla on vastuullisuus- ja viherpesu”, selvityksessä todetaan.
Lähikuva mustavalkoisista tennareista.
Maailmassa valmistetaan vuosittain 24 miljardia paria kenkiä. Tähän asti kenkäfirmojen vastuullisuuteen ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin vaatealaan muuten. (Kuva: hatasvadasz articsoka / Flickr.com / CC BY 2.0)

Lenkkari- ja tennarifirmoilla on paljon parannettavaa ympäristö-, ilmasto- ja ihmisoikeustyössään, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti).

Järjestön tänään ilmestyneen, 15:ta suurta lenkkari- ja tennaribrändiä käsittelevän raportin (pdf) mukaan kaikki brändit kuuluvat viisiportaisella asteikolla kahteen huonoimpaan kategoriaan.

Peräti kuusi brändiä ei saanut vertailussa yhtään pistettä. Parhaiten pärjäsivät Adidas, Nike, Reebok ja Puma, jotka saivat kukin kuusi pistettä 18:sta.

Selvityksen mukaan moni brändi ylpeilee vastuullisuudellaan, mutta käytäntö on toista.

”Merkittävä ongelma alalla on vastuullisuus- ja viherpesu. Useat brändit viestivät sivuillaan, sosiaalisessa mediassa ja mainoksissa tavoilla, jotka luovat mielikuvaa vastuullisuudesta. Näitä tapoja ovat ympäripyöreät sanamuodot, luontokuvasto ja väittämät, joiden takeeksi brändit tarjoavat vähän faktaa”, järjestön tiedotteessa todetaan.

Raportissa tutkittiin brändejä sen perusteella, mitä ne kertovat verkkosivuillaan ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeustyöstään. Ilmasto-osiossa pisteitä sai esimerkiksi uusiutuvan energian käytöstä, ympäristöosiossa vastuullisesti tuotetuista raaka-aineista. Ihmisoikeustoimien kohdalla tarkastelltiin esimerkiksi tietoja elämiseen riittävästä palkasta.

Selvityksen mukaan yksikään yrityksistä ei ole sitoutunut maksamaan tuotteitaan valmistaville työntekijöille elämiseen riittävää palkkaa, vaikka kengät valmistetaan yleensä maissa, joissa minimipalkka on kaukana elämiseen riittävästä palkasta. Puolet arvioiduista brändeistä ei julkaise edes tehdaslistojaan.

Parhaiten vertailussa pärjäsivät isot yritykset, jotka ovat jo aiemmin olleet kansalaisjärjestöjen kampanjoinnin kohteena. Esimerkiksi Puma, Adidas ja Asics saivat pisteitä hiilijalanjälkensä pienentämisestä, Puma myös uusiutuvan energian käytöstä.

Vastuullisten raaka-aineiden käytöstä puolestaan kunnostautui Ethletic, jonka käyttämistä materiaalista yli 90 prosenttia on vastuullisia, kuten luomupuuvillaa.

Vertailussa oli mukana yksi suomalaisbrändi, nykyisin hollantilaisomisteinen Karhu. Se ei saa vertailussa yhtään pistettä. Verkkosivuilla ei ole lainkaan vastuullisuusosiota eikä sivuilta käy ilmi edes se, missä sen kengät on valmistettu, raportissa kerrotaan.

Eetti on aiemmin arvioinut samalla metodilla vaatebrändejä. Esimerkiksi viime syyskuussa julkaistussa raportissa 15 brändiä 35:stä pääsi kahteen parhaaseen kategoriaan.

Kenkäbrändien huonot tulokset viestivätkin siitä, että alan vastuullisuus on jäänyt vähälle huomiolle viime vuosina, järjestö toteaa.

Maailmassa valmistetaan noin 24 miljardia paria kenkiä vuosittain. Noin 90 prosenttia on peräisin Aasian halvan työvoiman maista.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyötalouskauppakuluttaminenliiketoimintayhtiötympäristöilmastonmuutos Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi