Uutiset Yritysvastuu

Tuore raportti peräänkuuluttaa lenkkari- ja tennarifirmoilta vastuullisuutta: Yksikään 15 firmasta ei ole sitoutunut elämiseen riittävään palkkaan

Eettisen kaupan puolesta ry:n tuoreessa vertailussa ainoa suomalaisbrändi on hollantilaisomisteinen Karhu, joka ei saa yhtään pistettä. ”Merkittävä ongelma alalla on vastuullisuus- ja viherpesu”, selvityksessä todetaan.
Lähikuva mustavalkoisista tennareista.
Maailmassa valmistetaan vuosittain 24 miljardia paria kenkiä. Tähän asti kenkäfirmojen vastuullisuuteen ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin vaatealaan muuten. (Kuva: hatasvadasz articsoka / Flickr.com / CC BY 2.0)

Lenkkari- ja tennarifirmoilla on paljon parannettavaa ympäristö-, ilmasto- ja ihmisoikeustyössään, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti).

Järjestön tänään ilmestyneen, 15:ta suurta lenkkari- ja tennaribrändiä käsittelevän raportin (pdf) mukaan kaikki brändit kuuluvat viisiportaisella asteikolla kahteen huonoimpaan kategoriaan.

Peräti kuusi brändiä ei saanut vertailussa yhtään pistettä. Parhaiten pärjäsivät Adidas, Nike, Reebok ja Puma, jotka saivat kukin kuusi pistettä 18:sta.

Selvityksen mukaan moni brändi ylpeilee vastuullisuudellaan, mutta käytäntö on toista.

”Merkittävä ongelma alalla on vastuullisuus- ja viherpesu. Useat brändit viestivät sivuillaan, sosiaalisessa mediassa ja mainoksissa tavoilla, jotka luovat mielikuvaa vastuullisuudesta. Näitä tapoja ovat ympäripyöreät sanamuodot, luontokuvasto ja väittämät, joiden takeeksi brändit tarjoavat vähän faktaa”, järjestön tiedotteessa todetaan.

Raportissa tutkittiin brändejä sen perusteella, mitä ne kertovat verkkosivuillaan ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeustyöstään. Ilmasto-osiossa pisteitä sai esimerkiksi uusiutuvan energian käytöstä, ympäristöosiossa vastuullisesti tuotetuista raaka-aineista. Ihmisoikeustoimien kohdalla tarkastelltiin esimerkiksi tietoja elämiseen riittävästä palkasta.

Selvityksen mukaan yksikään yrityksistä ei ole sitoutunut maksamaan tuotteitaan valmistaville työntekijöille elämiseen riittävää palkkaa, vaikka kengät valmistetaan yleensä maissa, joissa minimipalkka on kaukana elämiseen riittävästä palkasta. Puolet arvioiduista brändeistä ei julkaise edes tehdaslistojaan.

Parhaiten vertailussa pärjäsivät isot yritykset, jotka ovat jo aiemmin olleet kansalaisjärjestöjen kampanjoinnin kohteena. Esimerkiksi Puma, Adidas ja Asics saivat pisteitä hiilijalanjälkensä pienentämisestä, Puma myös uusiutuvan energian käytöstä.

Vastuullisten raaka-aineiden käytöstä puolestaan kunnostautui Ethletic, jonka käyttämistä materiaalista yli 90 prosenttia on vastuullisia, kuten luomupuuvillaa.

Vertailussa oli mukana yksi suomalaisbrändi, nykyisin hollantilaisomisteinen Karhu. Se ei saa vertailussa yhtään pistettä. Verkkosivuilla ei ole lainkaan vastuullisuusosiota eikä sivuilta käy ilmi edes se, missä sen kengät on valmistettu, raportissa kerrotaan.

Eetti on aiemmin arvioinut samalla metodilla vaatebrändejä. Esimerkiksi viime syyskuussa julkaistussa raportissa 15 brändiä 35:stä pääsi kahteen parhaaseen kategoriaan.

Kenkäbrändien huonot tulokset viestivätkin siitä, että alan vastuullisuus on jäänyt vähälle huomiolle viime vuosina, järjestö toteaa.

Maailmassa valmistetaan noin 24 miljardia paria kenkiä vuosittain. Noin 90 prosenttia on peräisin Aasian halvan työvoiman maista.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyötalouskauppakuluttaminenliiketoimintayhtiötympäristöilmastonmuutos Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

YK-komitea: Suomen pitäisi velvoittaa yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista myös ulkomailla – UPM herättää huolta

YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitea kertoo olevansa huolissaan muun muassa tiedoista, joiden mukaan ihmisoikeuksien arviointia ei ole tehty kunnolla metsäyhtiö UPM:n operoimassa hankkeessa ulkomailla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman